Asuntoneuvola

Lapsi tulossa, uusi työsopimus allekirjoitettu vai kaipuu pienempään asuntoon palveluiden ääreen. Asunnon vaihtamista suunnittelevan on syytä olla tarkkana, sillä positiivisista näkymistä huolimatta asuntokauppaan vaikuttaa tänä vuonna poikkeuksellisen ristiriitaiset voimat. Asunnon vaihtajan kannattaakin tunnistaa muuttuvien asuntomarkkinoiden asuntoloukut sekä tavat, joilla nämä voidaan välttää: Kahden asunnon loukku Sijoitusasuntoloukku Myyntiloukku Kahden asunnon loukun leuat aukeavat aina kun uusi…

Tilastokeskus tulitti torstaina 24.1.2019 ilouutisia Suomen työmarkkinoilta. Työllisyysaste kipusi joulukuussa jo 72.5 prosenttiin ja työttömyysaste laski 6.6 prosenttiin. Luvut yllättivät iloisesti taloustarkkailijat, jotka pelkäsivät loppuvuoden pörssipaniikin ja kansainvälisen kasvun horjumisen heiluttavan Suomenkin lukuja. Ei horjuttanut, ei ainakaan vielä. Työmarkkinat toki liikkuvat viiveellä talouskäänteiden mukana mentiin sitten ylös tai alas. Mutta kokonaisuus näyttää nyt työmarkkinoilla valoisimmalta…

Pakkasta, loskaa, hellettä ja sadetta. Suomen neljä vuodenaikaa kuluttavat taloyhtiön kiinteistöä sen sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta välittämättä. Taloyhtiöiden suunnittelemien korjaushankkeiden toteuttaminen on kuitenkin aiempaa epävarmempaa, sillä taloyhtiörahoituksen tilanne on muuttunut. Taloyhtiörahoituksen teesejä vuodelle 2019 ovat: Vakuudet rajaavat yhä useampien taloyhtiöiden lainamahdollisuuksia. Asuntosijoittaja-altistus nostaa lainojen hintaa. Vihreät lainat yleistyvät. Taloyhtiön matalan vakuusarvon tuomat rahoitushaasteet ovat vanhoja…

Uuden kerrostalon rakentaminen omaksi lunastettavalle vuokratontille on asunnon ostajan valinnanvaraa lisäävä elementti ja siten hyvä asia asunnon ostajan kannalta. Mutta vain, jos asunnon ostajalla on oikeat ja riittävät tiedot vuokratonttimallista. Viime aikoina alkanut keskustelu uudiskohteiden erilaisista vuokratonttimalleista on paikallaan, sillä malleissa on useita merkittäviä eroja. Erot eri malleissa kohdistuvat niin vuokrasopimuksen ehtoihin, tontin lunastettavuuteen, kuin…

Asuntomarkkinoiden tärkein trendi tällä vuosikymmenellä on kiistatta kaupungistuminen. Kasvu keskittyy muutamiin keskuksiin, mikä näkyy muuttoliikkeessä ja väestökehityksessä sekä nostokurki-indeksissä kaupunkien katukuvassa. Rakentaminen takoo uusia ennätyksiä 10 kasvukaupungissa, kun muut 301 kuntaa rakentavat vain vaisusti. Kehitys on kuitenkin yllättänyt nopeudellaan, myös meidät. Asuntomarkkinakatsauksessa 3/2017  otsikoimme: ”Kaupungistuminen kiivaampaa kuin kuvittelimmekaan”. Ja Hypo kyllä kuvitteli vauhdin olevan virallisia…

Tulevaisuudessa asuntolainan hakeminen on erittäin helppoa. Unelmakodin näytössä tunnistaudut lainakilpailutus-palveluun ja annat luvan hakea omat tietosi. Muutama hetki ja sinulla on valmiiksi kilpailutettu lainalupaus puhelimessa. Klikkaus linkistä, laina-asiakirjojen läpikäynti, sähköinen allekirjoitus ja rahoitus unelma-asuntoon on hoidettu. Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoälyohjelma pyrkii nostamaan Suomea tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi samaan aikaan kun pankit pyrkivät digitalisoimaan ja tehostamaan prosesseja.…

Rahoitusmarkkinat hälyttävät punaisena euroalueella, ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen. Syypää ei nyt ole pieni Kreikka, vaan euron kolmanneksi suurin maa Italia. Kreikan kohdalla tärkeintä tuntui olevan kriisin leviämisen torjuminen – missä lopulta onnistuttiinkin, tosin ilman tyylipisteitä – mutta Italian kohdalla kriisin eristäminen ei ole mahdollista. Jos Italia kaatuu tai irtoaa euroalueesta, tuntuvat tsunamin aallot kaikkialla maailmassa.…

Laaja putkiremontti edessä, mutta vakuudet eivät riitä riittävän suureen lainaan. Liian tuttua arkipäivää monessa taloyhtiössä, kun pakolliset korjaukset kaatuvat päälle. Taloyhtiöt suunnittelevat käyttävänsä tänä vuonna yli 2,5 miljardia euroa remontointiin, mutta monet ovat heränneet karuun korjaustodellisuuteen, kun vaatimukset ja rahoitus ovat pahasti epäsuhteessa. Taloyhtiöille on nyt tarjolla uudenlaista apua. Hypo on tuonut yhdessä Vakuutusosakeyhtiö Garantian…

Pankkien lähivuosien palvelukehitys on vauhdikkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Edellinen suuri kehitysaalto 20 vuotta sitten siirsi henkilökohtaista asiakaspalvelua massiivisesti itsepalvelukanaviin. Nyt käynnissä olevat uudistukset tuovat asiakaspalvelua takaisin – tosin automatisoituna. Nopeaa, vaivatonta ja varmaa – tässä on uuden pankkipalvelun ydin, vaikka tietoteknisistä investoinneista kertovissa uutisissa muutosten konkreettinen vaikutus asiakkaan arkeen jää usein hämäräksi. Käytännön asiakashyötyjen sijasta…

Ruotsin asuntomarkkinoiden hintakäyriä seurataan meillä silmä kovana ja hintojen lasku nähdään usein osoituksena siitä, että kova rysäys on vain tulemansa päässä. Vähemmälle on jäänyt se huomio, että viranomaiset myhäilevät tällä hetkellä salaa tyytyväisyyttään – hintoihin on saatu korjausliike aikaan juuri oikeaan aikaan, koska talous kasvaa, työllisyys suojaa ja matalat korot voitelevat asuntokauppaketjuja. Totta kai puseroon…

Asuntolainojen marginaalit ovat olleet yksi alkuvuoden kuumista puheenaiheista. Ja hyvästä syystä, sillä asuntolainahakemuksia täytetään nyt ennätysmääriä vilkkaan asuntokaupan ja säännölliseksi muuttuneen lainakilpailutuksen ansiosta. Hypo on tuonut vauhtia keskusteluun ennakoimalla asuntolainoista käytävän kilpailun painavan lainamarginaalit yhä matalammalle tasolle (https://www.hs.fi/koti/art-2000005520258.html). Tuorein osoitus pankkikilpailun kiristymisestä on ammattijärjestön jäsenille suunnattu markkinointikampanja – juuri marginaalikärjellä. Parhaiden laina-asiakkaiden asuntolainamarginaalien pohjat ovat…

Taloyhtiön putkiremontti odottaa ratkaisua, mutta rahoitusvastikkeet uhkaavat nousta hallitsemattoman korkeiksi. Parin vuoden päässä häämöttävä lämmitysjärjestelmän uusiminen sekoittaa pakkaa entisestään. Remonttikokonaisuus saa osakkaat hämmennyksiin ja epämiellyttäviä totuuksia ei haluta kuulla. Tuttu tilanne monen taloyhtiön hallituksessa. Vaikka tieto lisääkin joskus tuskaa, tosiasioihin perustuva suunnittelu avaa tietä käytännön vaihtoehtoihin. Tähän tarpeeseen on kehitetty Hypon Lainalaskuri taloyhtiöille. Sen avulla…

Suomen asuntomarkkinat ovat tänään toimivammat ja tasokkaammat kuin koskaan ennen itsenäisessä Suomessa. Sadan vuoden aikana on selätetty hellahuoneiden ahtaus, sotavuodet, vakavat puutteet varustelussa, vuokrasääntelyn aiheuttama asuntopula, suljettu asuntorahoitus ja 1990-luvun hintaromahdus. Päävire vie nyt asuntomarkkinoita eteenpäin ja nykypäivän haasteet ovat onneksi marginaalisia verrattuna vuosisadan takaiseen tuskaan. Itsenäistymisen aikoihin samojen seinien sisällä asui koko Suomessa keskimäärin…

Pienten asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa aiheuttaen ison loven nuorten kukkaroihin. Toisaalta asuntojen hinnat ovat karkaamassa ensiasunnon ostamisesta haaveilevien nuorten käsistä. Onko kasvavaan ongelmaan ratkaisua? On. Omissa käsissä ovat ennakkosäästöt ja toiveisiin osuvat pienemmät kodit. Suurimmissa kaupungeissa rakennetaan nyt paljon pieniä asuntoja, koska ne menevät kaupaksi kuin kuumille kiville. Lisäneliöiden ja oman rauhan…

Ryhmärakennuttamisen orastava nousu osoittaa sen, että asuntomarkkinoilla on tilaa uudenlaisille toimintatavoille. Käytäntö on osoittanut myös sen, että ilman tukevia perusteita uudistuksilla on suuri riski jäädä vain innokkaaksi erilaisuuden tavoitteluksi. Vielä viime vuoden keväällä näytti siltä, että ryhmärakennuttamishankkeiden käynnistyminen yski pahasti ja tämä uusvanha asuntotuotannon malli oli vahvasti marginalisoitumassa. Synkimmissä näkymissä ryhmärakennuttaminen oli jo taantunut erikoisuutta…

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia. Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?  Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi…

Suomessa yksi kolmesta kotitaloudesta asuu vuokralla ja kaksi kolmesta omistusasunnossa. Kaupungeissa vuokra-asuminen on selvästi yleisempää. Ei välttämättä omasta tahdosta, vaan korkeammista hinnoista johtuen. Helsingissä jopa useampi kotitalous asuu vuokralla kuin omistusasunnossa. Palvelualojen voittokulun myötä isot kaupungit kannattelevat koko taloutta entistä enemmän. Onkin keskeistä kiinnittää huomiota kasvukeskusten asuntomarkkinoihin, jotta kestävä kaupungistuminen voi jatkua. Ruotsalaisekonomisti Assar Lindbeck…

Tietoyhteiskunnasta tutuksi tulleet digiloikat tarkoittavat asioiden sähköistä käsittelyä, joka on usein nopeaa ja tehokasta. Usein se tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että kansalaisten on syytä pitää huolta omasta edustaan – varmuuden vuoksi. Kesäkuusta alkaen uusista kiinteistökiinnityksistä annetaan panttikirjoja vain sähköisessä muodossa. Pankkien hallussa olevat paperiset panttikirjat muutetaan sähköisiksi ensi syksynä. Suururakka on valtava, mutta vielä työläämpää…

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Me suomalaiset olemme oppineet kilpailuttamaan asuntolainamme. Erityisen napakasti laitamme pankkeja riviin asunnonvaihtotilanteiden yhteydessä. Kilpailuttaminen todella myös kannattaa, sillä oman tilipankin ensimmäinen lainatarjous on tuskin koskaan se kaikkein paras. Vaikka asuntolainan kilpailutus on simppeli asia, kannattaa sen eteen nähdä vaivaa. Asuntolainojen vertailussa voi nimittäin mennä vipuun niin helppoutta lupaavien kilpailutussivustojen kuin pankkien tuotetuputuksen…

Ensiasunnon ostajille suunnatut asp-lainat ovat kallistuneet, vaikka asuntolainojen marginaalit ovat painuneet tasaisesti viime vuosina. Asp-järjestelmän tarkoitus on, että asp-säästäjä pääsisi helpommin kiinni ensiasuntoon ja saisi muun muassa edullisesti asuntolainaa – sen lisäksi, että saa säästöilleen lisäkorkoa (asp=asuntosäästöpalkkio). Nyt tuo edullisuus ei toteudu, vaan ensimmäistä asuntoaan ostava asiakas joutuu maksamaan lainastaan enemmän kuin vielä jokunen vuosi…

Taloyhtiöiden tulee vahvistaa taloudellista johtamistaan selviytyäkseen kunnialla kasautuvan korjausvelan ja kiihtyvän velanoton tuomista suurista haasteista. Erityisen polttava tilanne on maakuntakeskusten reunoilla ja haja-asutusalueilla sijaitsevilla yhtiöillä. Taloyhtiön korjausmahdollisuuksia rajaava velkakatto ei ole tyhjää ”sormenheristelyä”, vaan totisinta totta jo useille maakuntien taloyhtiöille. Yksi lääke on se, että taloyhtiö eriyttää asumismukavuuteen liittyvien päätösten valmistelun erilliselle asukastoimikunnalle. Joka tapauksessa…

Asuntoluottojen riskipainot – suurin osa kansalaisista kääntyy kannoillaan tämän sanaparin edessä.  Suurelle yleisölle riskipainojen laskenta on kauniisti sanottuna aihe, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Eli so what – riskipainoista viis, kunhan vain marginaalini on tiukka ja kilpailukykyinen. Mutta onko riskipainoilla sitten jotakin oikeaa annettavaa sinulle tai minulle? Kyllä on. Sääntelyllä halutaan estää pankkikriisit ja on…

Kaikki pohjoismaiset pankit eivät suinkaan vastusta Basel IV -uudistuksia, vaan kun uusi sääntely panee pankit paremmin samalle viivalle, kilpailutilanne selkenee. Siksi kansainvälisen pankkisääntelyn seuraava vaihe eli ns. Basel IV on hyvä juttu koko pankkialalle, erityisesti Suomessa, vaikka monesta suunnasta esitetäänkin kritiikkiä suunnitelmia kohtaan. Olen useasti tuonut esille tarpeen korjata riskipainojen valuvikoja. Ei voi olla niin,…

Lyhennysvapaita tuputetaan nyt surutta heti laina-ajan alkuun ikään kuin ”sisäänheittotuotteena” ja lainaa saa jo kiinteällä korolla jopa neljännesvuosisadaksi, kohta ehkä tätäkin pidemmäksi aikaa. Nämä ovat Suomeen rantautuvan Ruotsin taudin ensioireita. Liian kalliiseen asumiseen, asuntomarkkinoiden eriytymiseen ja heikentyvään pankkitoimintaan sopeudutaan kotitalouksien ylivelkaantumisen kautta. Hyvähän se on täysin velaksi asua, syödä, liikkua, harrastaa ja sairastaa. Kaikki rakentuu…

Vesi- ja viemäriverkostossa voi tikittää asuntomarkkinoiden seuraava hinta- ja vakuuspommi. Maan alla kasvava korjausvelka voi uhata asunto- ja muuta kiinteistövarallisuutta, jos välttämättömiä saneerauksia tehdään todella vain kolmannes tarpeesta. Pankinjohtajat ovat viheliäisen vakuusarvostushaasteen edessä monessa kunnassa. Kasvavissa kaupungeissa näille korjaustoimille saa vielä rahoituksen ja tekijät järjestymään, mutta niiden ulkopuolella, erityisesti taantuvilla alueilla ja syrjäseuduilla, maan alle…

  Vanha mantra ”ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot” lienee iskostunut liiankin syvälle suomalaiskuluttajaan. Kuluja vahditaan tulopuolta tiukemmin ja intohimoisemmin. Vakuutuksia ja sähkösopimuksia kilpailutetaan huolella, mutta kilpailutuksella ansaitut säästöt unohdetaan korottomalle palkkatilille tai kenkälaatikkoon.  Ostoksia keskitetään bonusten perässä ja ilmaisia ämpäreitä jonotetaan, vaikka niitä löytyisi siivouskaapista jo kattava kokoelma. Kunpa tuottojen vertailussa oltaisiin…

Oli oikein mukava lukea 14.9.2016 Iltasanomista Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan ajatuksia asuntosijoittajan velkaantumisasteesta. Tavoitetila 50 prosenttia omaa rahaa ja 50 prosenttia velkarahaa on se samainen taso, josta kirjoitin jo kauan sitten. Oikeansuuntaisia lausuntoja. Laimennetaan vielä enemmän kohtaa ”pitkällä tähtäimellä”, niin näemme asuntosijoittamisen rahoittamisen aika lailla samoin. Kiitos siitä. Yhden näkökulman haluaisin tässä yhteydessä tuoda esiin. Ymmärrän hyvin sen,…

Viime aikoina on uutisoitu asuntotuotantotarpeista tuleville vuosille tai jopa vuosikymmenille. Näinhän se on, että nyt lupaavasti alkanut reilusti yli 30.000 asunnon vuosituotantotaso on kyettävä pitämään yllä useita vuosia tästä eteenpäin. Pulaa on tonteista, mutta pula voi tulla myös RS-rahoituksesta tulevien BASEL IV -sääntelymuutosten vuoksi. Olisi hyvä varautua tulevaan ja varmistaa, että hyvin käynnistynyt asuntotuotanto ei yskähtele nyt ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.…

Ymmärrä! Moni vuokralainen miettii nyt kuumeisesti, onko hänen järkeä maksaa Sinun sijoitusasuntolainojasi vuokrassaan, kun vaihtoehtona on ostaa oma koti kasvukeskuksesta lähes nollakorkoisella omalla asuntolainalla. Tee vaikka ajatustesti oman lapsesi kohdalla – kumpaan putkeen neuvoisit häntä menemään – ASP-tili+ASP-laina ja oma asunto vai vuokralle? Yksikään pankki ei syö omaa pääomaansa, jotta Sinä asuntosijoittajana pääsisit edelleen kaksinumeroisiin…

Jos asiakas ei maksa lainaansa, laina muuttuu ennen pitkää järjestämättömäksi luotoksi, niin kuin asia pankkislangilla ilmaistaan. Järjestämättömien luottojen määrä kuvastaa pankin luottokannan terveyttä tai sairautta ja sen tarkoitus on antaa tietoa nykyisistä ja tulevista ongelmista. Asia kiinnostaa viranomaista, sijoittajia, muita pankkeja ja pankin asiakkaita. Vielä jokin aika sitten järjestämättömän luoton virallinen määritelmä oli selkeä: jos…

Minä olen korkomies. Korot ovat pitäneet minua pauloissaan jo kauan. Ne lumoavat ja kiehtovat minua. Välillä ne palkitsevat ja välillä tuntuu, että ne ajavat minut hulluksi. Ja tietysti puhun markkinakoroista. Ne ovat maailman kuumemittari. Niiden seuraaminen ja sielunelämän ymmärtäminen on näennäisesti niin helppoa, mutta samalla ne välillä yllättävät kokeneenkin ihailijansa. Luulisi, että markkinoille finanssikriisin jälkeen…

Oman asunnon hankinta on iso taloudellinen päätös. Ehkä kaikkein suurin, joka vastaan tulee. Samalla se on pitkäaikainen sijoitus omaan asumiseen. Useimmiten asunnon hankinta rahoitetaan pitkäaikaisella asuntolainalla, jonka kuukausittaiseen takaisinmaksuun sitoutuu merkittävä osa käytettävissä olevista tuloista. Takaisinmaksuerän suuruuteen vaikuttaa olennaisesti lainan määrän ja takaisinmaksuajan lisäksi myös korkotaso. Oman talouden huolellisestakin stressitestaamisesta huolimatta koron nousu voi aiheuttaa…

Asunto-osake on sijoitus, jonka arvon toivoisi nousevan. Kuinka asunto-osakkeen omistaja voi varmistua sijoituksensa arvon noususta, tai ainakin sen säilyttämisestä? Ammattitaitoinen isännöitsijä ja aktiivinen ja osaava hallitus ovat taloyhtiön kaksi tärkeintä pelaajaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä tehtiin korjauksia n. 1,5 miljardin euron arvosta. Taloyhtiöiden korjaustarpeet eivät ole pienenemään päin Taloyhtiön ja sen omistavan…

Ei voi olla kuin kummissaan ja pahoillaan asiakkaiden puolesta, kun näkee miten asuntorahoituksessa ja -kaupassa edelleen koetetaan rajoittaa asiakkaiden mahdollisuutta valita palveluntarjoajansa ja ohjata asiakkaiden omaa päätöksentekoa asioissa. Tähän ilmiöön törmää jatkuvasti eri muodoissaan, kun seuraa läheltä pankkien keskinäistä kilpailua asiakkaista ja tekee päivittäin asiakkaille asuntolainapäätöksiä. Asuntorahoituksen ja kiinteistövälityksen kytkykauppa oli esillä mediassakin jokin aika…

Lueskelin taas kerran Tilastokeskuksen tuottamia lukuja.

Suomessa on 2,9 miljoonaa asuntoa. Näistä vakinaisesti asuttuja asuntoja on 2,6 miljoonaa. Eli Suomessa on 300.000 ei-vakinaisesti asuttua asuntoa. Se jo mietityttää.

Näin se vaan jatkuu taannoinen ennustukseni siitä kuinka finanssialalla sopeudutaan sääntely- ja kannattavuusvaatimuksiin. Ensin Nordea, sitten OP-Pohjola ja nyt LähiTapiola. Odotettua ja loogista. Ei lisättävää, ei poisotettavaa. Seuraavaa ilmoitusta vain odotellessa. Meillä on jatkossa entistä vähemmän itsenäisiä finanssitoimijoita ja erityisesti konttoreita. Suomi keskittyy ja sitä myöten finanssitoiminta keskittyy – kaupunkeihin. Rinnalla kehitetään netti- ja mobiilikanavia isolla rahalla ja isolla riskillä. Taantuvilla paikkakunnilla on edessä…