HYPON ASUNTONEUVOLA JA ASUNTOLAINAAJAN ABC
Hypon reaktiot ajankohtaiseen talouskehitykseen sekä kysymykset ja vastaukset, joilla lainanhakija pääsee liikkeelle
Asuntoneuvola-blogi
”Kuluttajahinnat kohosivat helmikuussa varsin vaisusti, vaikka kolmen prosentin inflaatio kuulostaakin yhä kohtuullisen korkealta. Asuntolainojen korot hämärtävät yhä kuvaa kuluttajahintojen todellisesta muutoksesta, mutta lakkoaallot uhkaavat nyt nostaa uutena tekijänä bensiinin, elintarvikkeiden ja muiden tuontihyödykkeiden hintaa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Voi sanoa, että syksyn varainsiirtoveromuutokset näkyivät asuntokaupassa vuodenvaihteen molemmin puolin selkeästi, mutta myös odotetusti. Moni ensiasunnon ostaja ajoitti verolta välttyäkseen kauppansa viime vuoden puolelle, mikä teki vastaavasti loven tammikuun kauppaan. Kun tammikuun kauppaluvut ovat historiallisen matalat, voi jatkossa asuntokaupan suunta olla oikeastaan vain ylöspäin”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Hallituksen varainsiirtoveromuutokset vilkastuttivat omakotitalojen kauppaa etenkin joulukuussa, jolloin omakotitalot vaihtoivat omistajaa vilkkaimmin sitten vuoden 2020 joulukuun. Samalla omakotitalojen hintojen lasku pysähtyi, mutta loppuvuoden ryntäys uhkaa jäädä silti vain hetkelliseksi markkinahumuksi”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Tuoreet tiedot kertovat rakennusalan ahdingon jatkumisesta. Syy uusien asuntohankkeiden käynnistymisvaikeuksiin löytyy riittämättömästä kysynnästä. Rakentamisen suhdannenäkymä on yhä vaikea ja myymättömien asuntojen määrä historiallisen korkea, mutta korkojen odotettu laskusuunta tuo myös toivoa tilanteen helpottamisesta loppuvuotta kohti mentäessä. Runsaan tarjonnan vuoksi ostajan markkinat kuitenkin jatkuvat asuntokaupoilla vielä alkuvuoden ajan”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Tuoreet hintatiedot vaikuttavat äkkiseltään varsin hyviltä ja kuluttajaa kutkuttelevilta, kun Suomen inflaatio näyttäisi viimein palautuneen jo lähelle tavoitetasoaan. Samaan aikaan Euroopan keskuspankin ohjailemat korot muodostavat yli kaksi prosenttiyksikköä Suomen inflaatiosta. Inflaatio on nyt paradoksaalisen päätösperäistä ja taantuvan Suomen todelliset hintapaineet itse asiassa varsin alhaiset” Hypon pääekonomisti Juho Keskinen varoittaa.
Ihannetilanteessa taloyhtiön arki on tasaista ja yllätyksetöntä. Kevään yhtiökokousten lähestyessä kannattaa muistaa, että huolellisella suunnitelulla päästään pitkälle: remontit voidaan ajoittaa oikein ja rahoitus jaksottaa mahdollisimman edulliseksi. Lisäksi talvipakkasten aikaan korostuu energiatehokkuuden parantaminen, jotta lämmityskustannukset pysyvät maltillisina.
”Asuntokaupan vilkastuminen käänsi asuntolainakannan kasvuun edelliskuusta joulukuussa, vuoden päivät kestäneen yhtäjaksoisen laskun jälkeen. Asuntolainanostot ampaisivat ylös asuntokaupan piristymisen myötä, mutta sijoitusasuntolainojen kanta jatkoi supistumistaan. Myös kotitalouksien talletuskanta kääntyi kasvuun edelliskuusta, kun korkokulut ja inflaatio söivät talletuksia vielä viime vuonna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Kuluttajilla on asunnonostoaikeita yhä selvästi vähemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Korona-ajan huippulukuihin tulemme tuskin ostoaikeissa palaamaan, kun asuntoja ostetaan aiempaa vähemmän sijoituskäyttöön, jota ei ole eritelty kuluttajien luottamuskyselyssä. Korkojen odotetun laskusuunnan on kyllä syytä odottaa kohottavan myös ostoaikeita vuoden kuluessa, mutta samalla kuluttajista on tullut myös varovaisempia ja valikoivampia”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Asuntokauppa singahti joulukuussa tasolle, jolla se kävi ennen koronaa ja jolloin euriborkorot olivat vielä nollan alla. Kun marraskuussa vielä tunnusteltiin 15 prosentin kasvulla, kertovat välittäjien luvut jopa 37 prosentin nousukiidosta joulukuussa. Samaan aikaan uudiskauppa on syväjäässä, eivätkä perinteisesti markkinan tilasta kertoneet vanhojen osakeasuntojen tiedot paljasta koko kuvaa varsin poikkeuksellisessa vaiheessa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
Asuntovelalliset voivat saada helpotusta arkeensa, kun laskevien korkojen maailmassa viitekoron tarkistuspäivä osuu oikeaan päivämäärään. Kohonneiden korkojen aikana on kipuiltu ja sopeutettu sekä mietitty erilaisia vaihtoehtoja. Tänä vuonna viisari näyttää kääntyvänkin toiseen suuntaan. Taloustilanteesta tarkemmin uudessa Hypon Talouskatsauksessa (https://www.hypo.fi/talouskasvua-saadaan-odottaa-ensi-vuoteen/).
”Rakennusalan ahdinko ei näytä vielä elpymisen merkkejä ja pidänkin todennäköisenä, että asuntoaloitukset toipuvat aikanaan vasta asuntokaupan käynnistyttyä kunnolla, jolloin voimme luotettavasti nähdä asuntojen hintojenkin kääntyneen nousuun. Asuntomarkkinoiden tilastot ovat nyt erityisen ristiriitaiset, kun uudiskohteiden tarjontaa riittää, mutta samalla niiden kauppamäärät laskevat”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen näkee.
”Asuntokaupan optimismi näkyi myös lainatiskeillä, kun uusien nostettujen asuntolainojen määrä kääntyi marraskuussa kasvuun niin kuukausi- kuin vuositasollakin. Ensiasunnon ostajat olivat tavanomainen näky lainatiskeillä vuoden lopussa, mikä näkyy nyt myös lainatilastoissa etenkin uusina nostettuina asuntolainoina. Vastaavaa nousua ei kuitenkaan nähty sijoitusasuntolainojen nostoissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Aina kun joku väittää, että asuntokaupoilla on kiire tässä ja nyt, vedän happea ja ajattelen: ”Ei taas!”
”Työllisyystilanne heikkenee, mutta toimialat eroavat toisistaan merkittävästi. Palkkasummien ja tehtyjen työtuntien osalta käänne heikompaan näkyy selkeästi oikeastaan vain rakennusalalla, kun palvelualat ovat pitäneet pintansa paremmin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Uudisrakentamisen madonluvut ovat kerta toisensa jälkeen synkemmät ja rakennusalan konkurssit tulevatkin tänä vuonna kasvamaan arviolta 200 kappaleella ja yli 1000 henkilötyövuodella viime vuodesta, eikä tilanteeseen ole luvassa nopeaa muutosta. Runsas asuntotarjonta laskee samalla vielä hintoja ja toimii myös väestönkasvun vetovoimatekijänä suurimmissa kaupungeissa. Hinnasta voi nyt neuvotella uudiskohteissakin aivan eri tavalla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kehottaa.
”Rakentamisen kustannuspuolella materiaalien hinnat ovat hellittämään päin, joskin kovasti kohoavat henkilöstökulut pakottavat nyt monet rakennusalan toimijat pohtimaan myös ikäviä säästötoimenpiteitä. Alan tulevaisuus riippuu keskeisesti asuntojen kysynnästä, mutta kauppamäärien mahdollinen toipuminenkaan ei vielä yksin käännä näkymiä edes kohtalaiselle tasolle, kun myymättömien asuntojen määrä on suuri ja uusiakin valmistuu yhä poikkeuksellisen paljon”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Työllisyys piti jälleen pintansa lokakuussa ja palkkasummat kasvavat vihdoin elinkustannuksia enemmän, mikä piristää kuluttajia kaamoksen keskellä. Samalla talouskasvu on kääntynyt pakkaselle ja sekä kuluttajat että yritykset näkevät työttömyyden kasvavan tulevaisuudessa. Avoimien työpaikkojen määrä on jo laskenut ja työttömyysaste kohonnut läpi vuoden, mikä kertoo koleammasta työn kysynnästä ja orastavasta epävarmuudesta työmarkkinoilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Omakotitalojen hinnat olivat vielä laskussa loppukesällä, kun keskuspankki nosti ohjauskorkojaan ja kuluttajahinnat kohosivat palkkoja enemmän. Inflaation rauhoittuminen, laskevat korko-odotukset ja hallituksen toimet kuitenkin suosivat nyt omakotitaloja, jotka sijaitsevat korkeamman hintatason alueilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen näkee.
”Kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa oikeastaan jo kesällä, ja nykyiset inflaatioluvut kertovat vielä osaltaan viime vuoden lopun ja talven hintakiidosta. Ennakollinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on painunut Suomen osalta jo lähelle tavoiteltua kahden prosentin tasoa ensi kertaa sitten syksyn 2021. Keskuspankin ohjauskorko on nyt Suomen näkökulmasta liian korkea, minkä vuoksi olemme jo taantumassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Kotitalouksien asuntolainakanta on laskenut yhtäjaksoisesti koko vuoden tammikuusta asti. Selitys lainakannan poikkeukselliseen laskuun löytyy lainanostoista. Kun uudet asuntolainanostot ovat laskeneet selvästi lainanlyhennyksiä enemmän, on kanta pienentynyt. Samaan aikaan lyhennysvapaat eivät ole kääntyneet kasvuun ja kuluttajien maksukyky on säilynyt hyvänä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.