Hypon reaktio: Työmarkkinoiden kahtiajako syvenee

”Työmarkkinoiden kuva on kaksijakoinen. Vaikka työttömyys on noussut korkeaksi, palkkasummat kertovat, että moni työpaikkansa säilyttänyt on pärjännyt vaikeassa suhdanteessa kohtuullisesti. Tilanne on kokonaisuutena selvästi parempi kuin reilut 30 vuotta sitten, mutta pitkäaikaistyöttömyydessä liikutaan jo 1990-luvun laman lukemissa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

Tilastokeskus julkaisi tuoreita työmarkkinatietoja. Kausitasoitettu työllisyysasteen trendi oli maaliskuussa 75,5 prosenttia ja työttömyys 10,4 prosenttia, kun helmikuussa oltiin 75,6 prosentin työllisyys- ja 10,4 prosentin työttömyysasteessa. Tehdyt työtunnit taittuivat laskuun tammi–maaliskuussa viime vuoden lopulla havaitun nousun jälkeen.

Työikäinen väestö on kasvanut kolmessa vuodessa noin 60 000 hengellä, mutta työvoima noin 100 000 hengellä. Työpaikkojen etsijöitä on siis enemmän kuin koskaan, mikä näkyy nyt kohonneena työttömyysasteena.

”Heikoimmassa asemassa ovat työmarkkinoille tulevat nuoret ja pitkään työttömänä olleet työnhakijat, kun taas työssä pysyneiden ostovoima vahvistuu yhä palkankorotusten ylittäessä inflaation. Työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, ja juuri pitkäaikaistyöttömyys muistuttaa huolestuttavasti 1990-luvun laman lukuja, vaikka muu työmarkkinakuva on selvästi vahvempi. Keskimääräisen työttömän työnhakijan työllistymiseen kuluu nyt yli vuosi ja neljä kuukautta, kun koronakriisin alkaessa työttömyysjakso kesti keskimäärin kymmenen kuukautta. Työmarkkinoiden kahtiajako näkyykin nyt siinä, että osa pärjää edelleen varsin hyvin, mutta pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät jäävät yhä kauemmas ostovoiman paranemisen hyödyistä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.