Hypon reaktio: Rakennusalan kurssia ei käännetä kehysriihessä
”Asuntorakentamisen vuodesta tulee jälleen vaisu, kun asuntoaloitukset jäävät tänä vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin alle 20 000 kappaleen. Asuntokaupan kasvu on kohdistunut ennen kaikkea vanhoihin osakeasuntoihin, mikä näkyy vaisuina varausasteina uusissa rakennushankkeissa. Sijoittajakysyntä on kohdistunut nippukauppoina olemassa olevaan asuntokantaan ja markkinoilla on nähty myös institutionaalisten sijoittajien asuntomyyntejä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Tilastokeskus julkaisi tuoreet tiedot uudisrakentamisen kehityksestä. Uusia asuntoaloituksia oli joulu–helmikuussa noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Poikkeuksellisen heikossa suhdannetilanteessa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella.
Tilastokeskus julkisti myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin, joka kuvaa käynnissä olevan uudistuotannon arvoa. Asuinrakentaminen käy nyt puoliteholla koronakriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.
”Rakennusalan tilannetta vaikeuttaa erityisesti kannattavuuskehitys. Vaikka rakennuskustannukset ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana yleistä inflaatiota mukaillen vain noin kahdella prosentilla, nakertaa koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan aikainen kustannusinflaatio yhä rakennusyhtiöiden kannattavuutta. Viiden vuoden ajanjaksolla rakennuskustannukset ovat nousseet noin 17 prosenttia, kun samaan aikaan asuntojen hinnat ovat liikkuneet vastaavalla voimalla, mutta vastakkaiseen suuntaan. Maltillinen asuntojen hinta- ja vuokrakehitys ei vielä palauta rakennusyhtiöiden kannattavuutta, vaikka rakennusalan luottamus onkin vähitellen kohenemassa. Lisäksi Iranin tilanteen kärjistyminen luo markkinoille uutta epävarmuutta, sillä energian hinnan nousu voi pitkittyessään heijastua uudelleen inflaatioon ja sitä kautta myös rakentamisen kustannusympäristöön”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Rakennusalan tilanteesta keskustellaan parhaillaan myös kehysriihen yhteydessä. Julkisen talouden liikkumavara on kuitenkin rajallinen, joten mahdolliset päätökset jäänevät korkeintaan pieniksi ja tarkasti kohdennetuiksi toimiksi. Suhdanteen elpyessä ja suurimpien kaupunkien väestönkasvun jatkuessa markkina kuitenkin korjaa tilannetta aikanaan myös ilman julkisen vallan raskaita tukitoimia”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.