Asuntoneuvola

”Vaikeasta suhdanteesta huolimatta palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima paranee nyt vauhdikkaasti, kun todellinen inflaatio lähestyy nollaa, mutta ansiotaso ja kansalliseen kuluttajahintaindeksiin sidotut etuudet kohoavat kovemmin. Kun kehysriihen sopeutustoimet iskevät osaltaan ostovoimaan ja arvonlisäveron todennäköinen nosto kohottaa hintoja, korjaantuu oman talouden tilanne kuitenkin monilla tänä vuonna juuri yleisen inflaatiokehityksen ansiosta”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntokaupan hiljaiselo jatkui helmikuussa, kun työnseisaukset nakersivat asunnonostajien talousluottamusta ja ensiasunnon ostajien kaupat käteltiin viime vuoden lopussa. Kysyntää poreilee pinnan alla, mutta markkinoiden joukkopsykologia pitää ostajia jarrupolkimella vielä alkuvuonna, kun yleinen epävarmuus käy kuluttajien hermoille. Laskevien hintojen aikana kun on tapana uskoa laskun jatkuvan, vaikka taloudesta saataisiinkin myös myönteisiä signaaleja”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Pitkittyvät työtaistelut näkyvät nyt ennen muuta tehtyjen työtuntien määrässä ja siten palkkasummissa. Tulehtuneet työmarkkinatunnelmat lisäävät myös epävarmuutta paitsi kuluttajien myös työnantajien keskuudessa. Kangistammekin kasvua kohti pakkasjaksoa nyt myös kotikutoisesti. Työttömyysaste on kohonnut nyt vuoden ajan, rakennusala kipuilee heikon kysynnän kanssa ja Suomen talous supistuu kasvun sijasta”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Kuluttajahinnat kohosivat helmikuussa varsin vaisusti, vaikka kolmen prosentin inflaatio kuulostaakin yhä kohtuullisen korkealta. Asuntolainojen korot hämärtävät yhä kuvaa kuluttajahintojen todellisesta muutoksesta, mutta lakkoaallot uhkaavat nyt nostaa uutena tekijänä bensiinin, elintarvikkeiden ja muiden tuontihyödykkeiden hintaa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Voi sanoa, että syksyn varainsiirtoveromuutokset näkyivät asuntokaupassa vuodenvaihteen molemmin puolin selkeästi, mutta myös odotetusti. Moni ensiasunnon ostaja ajoitti verolta välttyäkseen kauppansa viime vuoden puolelle, mikä teki vastaavasti loven tammikuun kauppaan. Kun tammikuun kauppaluvut ovat historiallisen matalat, voi jatkossa asuntokaupan suunta olla oikeastaan vain ylöspäin”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Hallituksen varainsiirtoveromuutokset vilkastuttivat omakotitalojen kauppaa etenkin joulukuussa, jolloin omakotitalot vaihtoivat omistajaa vilkkaimmin sitten vuoden 2020 joulukuun. Samalla omakotitalojen hintojen lasku pysähtyi, mutta loppuvuoden ryntäys uhkaa jäädä silti vain hetkelliseksi markkinahumuksi”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Tuoreet tiedot kertovat rakennusalan ahdingon jatkumisesta. Syy uusien asuntohankkeiden käynnistymisvaikeuksiin löytyy riittämättömästä kysynnästä. Rakentamisen suhdannenäkymä on yhä vaikea ja myymättömien asuntojen määrä historiallisen korkea, mutta korkojen odotettu laskusuunta tuo myös toivoa tilanteen helpottamisesta loppuvuotta kohti mentäessä. Runsaan tarjonnan vuoksi ostajan markkinat kuitenkin jatkuvat asuntokaupoilla vielä alkuvuoden ajan”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Tuoreet hintatiedot vaikuttavat äkkiseltään varsin hyviltä ja kuluttajaa kutkuttelevilta, kun Suomen inflaatio näyttäisi viimein palautuneen jo lähelle tavoitetasoaan. Samaan aikaan Euroopan keskuspankin ohjailemat korot muodostavat yli kaksi prosenttiyksikköä Suomen inflaatiosta. Inflaatio on nyt paradoksaalisen päätösperäistä ja taantuvan Suomen todelliset hintapaineet itse asiassa varsin alhaiset” Hypon pääekonomisti Juho Keskinen varoittaa.

”Asuntokaupan vilkastuminen käänsi asuntolainakannan kasvuun edelliskuusta joulukuussa, vuoden päivät kestäneen yhtäjaksoisen laskun jälkeen. Asuntolainanostot ampaisivat ylös asuntokaupan piristymisen myötä, mutta sijoitusasuntolainojen kanta jatkoi supistumistaan. Myös kotitalouksien talletuskanta kääntyi kasvuun edelliskuusta, kun korkokulut ja inflaatio söivät talletuksia vielä viime vuonna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Kuluttajilla on asunnonostoaikeita yhä selvästi vähemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Korona-ajan huippulukuihin tulemme tuskin ostoaikeissa palaamaan, kun asuntoja ostetaan aiempaa vähemmän sijoituskäyttöön, jota ei ole eritelty kuluttajien luottamuskyselyssä. Korkojen odotetun laskusuunnan on kyllä syytä odottaa kohottavan myös ostoaikeita vuoden kuluessa, mutta samalla kuluttajista on tullut myös varovaisempia ja valikoivampia”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntokauppa singahti joulukuussa tasolle, jolla se kävi ennen koronaa ja jolloin euriborkorot olivat vielä nollan alla. Kun marraskuussa vielä tunnusteltiin 15 prosentin kasvulla, kertovat välittäjien luvut jopa 37 prosentin nousukiidosta joulukuussa. Samaan aikaan uudiskauppa on syväjäässä, eivätkä perinteisesti markkinan tilasta kertoneet vanhojen osakeasuntojen tiedot paljasta koko kuvaa varsin poikkeuksellisessa vaiheessa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Rakennusalan ahdinko ei näytä vielä elpymisen merkkejä ja pidänkin todennäköisenä, että asuntoaloitukset toipuvat aikanaan vasta asuntokaupan käynnistyttyä kunnolla, jolloin voimme luotettavasti nähdä asuntojen hintojenkin kääntyneen nousuun. Asuntomarkkinoiden tilastot ovat nyt erityisen ristiriitaiset, kun uudiskohteiden tarjontaa riittää, mutta samalla niiden kauppamäärät laskevat”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen näkee.

”Asuntokaupan optimismi näkyi myös lainatiskeillä, kun uusien nostettujen asuntolainojen määrä kääntyi marraskuussa kasvuun niin kuukausi- kuin vuositasollakin. Ensiasunnon ostajat olivat tavanomainen näky lainatiskeillä vuoden lopussa, mikä näkyy nyt myös lainatilastoissa etenkin uusina nostettuina asuntolainoina. Vastaavaa nousua ei kuitenkaan nähty sijoitusasuntolainojen nostoissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Työllisyystilanne heikkenee, mutta toimialat eroavat toisistaan merkittävästi. Palkkasummien ja tehtyjen työtuntien osalta käänne heikompaan näkyy selkeästi oikeastaan vain rakennusalalla, kun palvelualat ovat pitäneet pintansa paremmin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Uudisrakentamisen madonluvut ovat kerta toisensa jälkeen synkemmät ja rakennusalan konkurssit tulevatkin tänä vuonna kasvamaan arviolta 200 kappaleella ja yli 1000 henkilötyövuodella viime vuodesta, eikä tilanteeseen ole luvassa nopeaa muutosta. Runsas asuntotarjonta laskee samalla vielä hintoja ja toimii myös väestönkasvun vetovoimatekijänä suurimmissa kaupungeissa. Hinnasta voi nyt neuvotella uudiskohteissakin aivan eri tavalla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kehottaa.

”Rakentamisen kustannuspuolella materiaalien hinnat ovat hellittämään päin, joskin kovasti kohoavat henkilöstökulut pakottavat nyt monet rakennusalan toimijat pohtimaan myös ikäviä säästötoimenpiteitä. Alan tulevaisuus riippuu keskeisesti asuntojen kysynnästä, mutta kauppamäärien mahdollinen toipuminenkaan ei vielä yksin käännä näkymiä edes kohtalaiselle tasolle, kun myymättömien asuntojen määrä on suuri ja uusiakin valmistuu yhä poikkeuksellisen paljon”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyys piti jälleen pintansa lokakuussa ja palkkasummat kasvavat vihdoin elinkustannuksia enemmän, mikä piristää kuluttajia kaamoksen keskellä. Samalla talouskasvu on kääntynyt pakkaselle ja sekä kuluttajat että yritykset näkevät työttömyyden kasvavan tulevaisuudessa. Avoimien työpaikkojen määrä on jo laskenut ja työttömyysaste kohonnut läpi vuoden, mikä kertoo koleammasta työn kysynnästä ja orastavasta epävarmuudesta työmarkkinoilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Omakotitalojen hinnat olivat vielä laskussa loppukesällä, kun keskuspankki nosti ohjauskorkojaan ja kuluttajahinnat kohosivat palkkoja enemmän. Inflaation rauhoittuminen, laskevat korko-odotukset ja hallituksen toimet kuitenkin suosivat nyt omakotitaloja, jotka sijaitsevat korkeamman hintatason alueilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen näkee.

”Kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa oikeastaan jo kesällä, ja nykyiset inflaatioluvut kertovat vielä osaltaan viime vuoden lopun ja talven hintakiidosta. Ennakollinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on painunut Suomen osalta jo lähelle tavoiteltua kahden prosentin tasoa ensi kertaa sitten syksyn 2021. Keskuspankin ohjauskorko on nyt Suomen näkökulmasta liian korkea, minkä vuoksi olemme jo taantumassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kotitalouksien asuntolainakanta on laskenut yhtäjaksoisesti koko vuoden tammikuusta asti. Selitys lainakannan poikkeukselliseen laskuun löytyy lainanostoista. Kun uudet asuntolainanostot ovat laskeneet selvästi lainanlyhennyksiä enemmän, on kanta pienentynyt. Samaan aikaan lyhennysvapaat eivät ole kääntyneet kasvuun ja kuluttajien maksukyky on säilynyt hyvänä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Viileät asuntokauppa- ja hintatilastot eivät vielä tuoneet täyskäännöstä yli vuoden jatkuneeseen alakuloon. Asuntomarkkinoiden hiljaiselo on kuitenkin käänteen edessä, kun EKP:n koronnostot ovat ohi ja hallituksen varainsiirtoveroesitys kampeaa asuntokaupan rattaat rullaamaan loppuvuoden aikana. Samalla hiljaiset signaalit kertovat, että halutuimmista kohteista kilpaillaan jo kaupoilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Tuoreet tilastotiedot kertovat yhä vahvoista työmarkkinoista, kun työllisyysaste jopa kohosi aavistuksen syyskuussa ja työttömyys pysyi elokuun tasolla. Samaan aikaan rakennusalan ja teollisuussektorin työllisyysodotukset ovat alamaissa ja kuluttajatkin odottavat työttömyyden kasvavan. Jatkossa heikkenevä suhdanne hankaloittaa hallituksen kamppailua työllisyyden tukemiseksi, eivätkä akuutit toimet varainsiirtoveron laskemiseksi kykene yksin kääntämään rakennusalan kurssia nopeaan nousukiitoon”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Tuoreimmat yhdenmukaistetut inflaatioluvut tarkoittavat keskimääräiselle suomalaiselle asuntovelalliselle pitkästä aikaa nollan prosentin reaalikorkoa, eli tilannetta, jossa lainasta maksettava kokonaiskorko on yhtä suuri kuluttajahintojen nousun kanssa. Reaalikorot ponnistavat Suomessa hintojen hiipuessa vihdoin plussalle kahden ja puolen vuoden pakkasjakson jälkeen. Muu Eurooppa tulee vasta perässä, mikä tarkoittaa takapakkia Suomen talouskehitykselle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hintojen lasku jatkui yllättävän selkeänä yhä heinäkuussa, mutta syksy tuo tullessaan myös toivoa taaperruksen tasaantumisesta. Kuluttajien asunnonostoaikeet jatkoivat laskuaan elokuussakin ja ovat käytännössä alimmillaan sitten 2000-luvun alun. Tilastot kuitenkin kertovat asuntojen hintahuipun ajoittuneen viime vuoden kesäkuulle, jolloin hintojen laskun asettuminen tulee mitä todennäköisimmin näkymään vähemmän voimakkaina miinuslukuina syksyn hintatiedoissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen tähdentää.

”Omakotitalojen hinnat ovat laskeneet nyt vuoden ajan, mutta vuoden sisäinen hintalasku pysähtyi huomionarvoisesti huhti–kesäkuussa. Yli yhdeksän prosentin lasku vuoden takaa on kuitenkin voimakkaampi kuin kerros- ja rivitaloasunnoissa toistaiseksi nähty yli seitsemän prosentin notkahdus. Kohonneet korot ja kustannukset ovat lisänneet myynnissä olevien omakotitalojen tarjontaa ja vähentäneet samalla niiden kysyntää”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste notkahti nyt ensi kertaa sitten koronakriisin, kun työllisten määrä putosi peräti 62 000 hengellä vuoden takaisesta ja työllisyysasteen käyrä kääntyi heinäkuussa selvään laskuun. Työpaikkoja on nyt selvästi vähemmän tarjolla etenkin teollisuuden ja kaupan aloilla. Työllisyyden pudotus selittyy nyt liki yksinomaan miesten työllisyyden heikentymisellä, kun teollisuuden ja rakennusalan vaikeudet ovat kasvaneet”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Tuoreet hintatiedot kertovat asuntolainojen korkomenojen liki nelinkertaistuneen vuoden takaisesta, jolloin 12 kuukauden euribor oli nykyisen reilun neljän sijasta hieman yhden prosentin yläpuolella. Korkojen kehitys selittääkin yksin yli 2 prosenttiyksikköä heinäkuun inflaatiosta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Tilastot kertovat yhä asuntomarkkinoiden historiallisesta alakulosta, mutta ne kätkevät samalla alleen monenlaisia kehityskulkuja. Tiivistetysti voisi sanoa, että kasvukaupunkien hintoja painavat vielä runsas asuntotarjonta ja sijoittajien säikähdys, kun taas pienempien kaupunkien ja haja-asutusalueiden osalta asuntojen kysyntä on heikkoa asuntotyypistä riippumatta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asunnonostoaikeet laskivat läpi alkuvuoden, mutta ovat jo kohentuneet yrittäjien ja opiskelijoiden keskuudessa. Asuntojen hintojen lasku avaa nyt uusia mahdollisuuksia etenkin ensiasunnon ostajille. Nuorten mahdollisuudet ensimmäisen oman kodin ja oman alan työn löytämiselle ovat nyt oikeastaan ennätyksellisen hyvät, mikä näkyy myös parantuneena nuorten kuluttajaluottamuksena ja vahvana uskona oman talouden tulevaisuuteen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työmarkkinoiden vahva veto jatkui toukokuussa, kun työllisyysaste kiipesi yhä ylöspäin. Työllisyysennätyksiä tuskin rikotaan enää vuoden loppupuolella, kun elinkeinoelämän luottamusmittarit kertovat heikommista kasvunäkymistä. Itsepintainen työllisyys ja kuluvan vuoden palkankorotukset mahdollistavat kuitenkin asuntokaupan elpymisen kuluvan vuoden aikana”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Tuoreet tiedot kuluttajahintojen kehityksestä tuovat jo toivoa, mutta taistelu hintakierrettä vastaan on yhä kesken. Kuluttajahintojen nousua hillitsevät nyt etenkin nestemäisten polttoaineiden halpeneminen, mutta myös laskevat asuntojen hinnat, joiden ei oikeastaan kuuluisi olla investointina mukana kuluttajahintaindeksin laskennassa. Asumisen kulut ovat tosiasiassa nousseet enemmän, kuin hintaindeksin asuinkustannuksista voisi päätellä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntokaupan alakulon vuoksi pankkien lainatiskeille ei nyt ole tunkua ja asuntolainakanta on supistunut yhtäjaksoisesti viime joulukuusta lähtien. Huhtikuun tilastot kertovat asuntolainakannan supistuneen myös vuoden takaisesta ensi kertaa sitten vuoden 1997 toukokuun. Lainapääomat lyhenevät nyt hitaammin korkojen nousun vuoksi, mutta suurin selitys lainakannan supistumiseen löytyy kuluttajien epäröinnistä asuntokaupoilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat hiipuvat yhä voimakkaasti, mutta toisaalta myös toivotusti. Korot, kulut ja runsaslukuiset uudet kodit painavat hintoja heikon kysynnän oloissa. Pitkään jatkuneen asuntomarkkinoiden nousukiidon jälkeen hintojen huojennus on oikeastaan merkki talouden terveestä toiminnasta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Elintarvikkeiden kohonneet hinnat ja asuntolainojen korot kurittavat nyt eniten kuluttajien kukkaroita. Vaikka sähkön hintapiikki ohitettiin jo joulukuussa ja alkuvuoden pörssihinnat ovat painuneet totutuille tasoille, on sähkö monille kiinteähintaisen sopimuksen ottaneille kuitenkin yhä edellisvuotta kalliimpaa. Hinnat hiipivät harmillisesti ylös vuodentakaisesta etenkin välttämättömyyshyödykkeissä, joiden osalta inflaation välttäminen omilla kulutusvalinnoilla on hyvin hankalaa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen korostaa.

”Asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat hyvin tunnustelevat ja asuntokauppa käy yhä poikkeuksellisen hitaalla. Kauppamäärät olivat tammi–maaliskuussa alimmillaan sitten 1990-luvun lamavuosien, eikä alati kiihtynyt hintojen lasku ole vielä ohitse. Kohonneet hinnat ohjaavat asukkaita nyt myös tinkimään tilantarpeesta, kun kodin neliöt tarkoittavat myös aiempaa suurempaa lovea lompakkoon niiden mukaan määräytyvien korko- ja vastikemenojen vuoksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Inflaatio rauhoittui maaliskuussa tasolle, jota alempana on oltu viimeksi viime elokuussa. Samaan aikaan korkojen nousu kuormittaa asuntovelallisia tavalla, jota ei ole nähty koko kuluttajahintaindeksin historiassa. Kun energian ja ruoan hintavaihteluista puhdistettu pohjainflaatio jatkoi nousuaan, on taistelu yhä pahasti kesken. Kuluttajan kannattaakin olla kiinnostunut myös pohjainflaatiosta, joka kertoo hintapaineiden laaja-alaisuudesta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen korostaa.

”Asuntokaupan alho jatkui helmikuussa ja asuntomarkkinat etsivät yhä suuntaansa kohonneiden korkojen ja sitkeän inflaation ikeessä. Vanhojen osakeasuntojen kaupoista uupuu nyt joka kuukausi yli 2000 asuntokauppaa kriisejä edeltäneeseen tavanomaiseen tasoon verrattuna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Vaikka helmikuun tilastouudistus nosti työllisyysastetta myös keinotekoisesti, kannattelevat työmarkkinat maamme taloutta yhä tiukasti. Työllisyysaste on korkeammalla kuin ennen koronakriisin alkua, ja työttömyysaste on pysytellyt maltillisen matalana. Kuluttajien usko talouteen on horjunut kriisien ja markkinamyllerryksen keskellä, mutta kotitalouksien näkemys työllisyystilanteen tulevasta kehityksestä on kuitenkin säilynyt kohtalaisen hyvänä.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat voimakkaammin omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Omakotitalojen hinnat kääntyivät laskusuuntaan viime syksynä, kun epävarmuus energian hintojen tulevasta kehityksestä painoi omakotitalojen kauppaa yhdessä korkojen nousun kanssa. Varsinaiseen syöksyyn käännyttiin kuitenkin vasta loka-joulukuussa, jolloin omakotitalojen hinnat rojahtivat osakeasuntojakin voimakkaammin. Kun osakeasuntojen hintakehitys on vahvasti sidoksissa asuntosijoittajien toimintaan, on energian hintakehitys vaikeuttanut nimenomaan omakotitalokauppaa poikkeuksellisen voimakkaasti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Asuntokaupan alakulo jatkuu ainakin alkuvuoden, kun korot, kulut ja runsaslukuiset uudet kodit painavat hintoja. Tiedämme jo nyt, että Ukrainassa käytävän sodan syttymisen jälkeen on Suomessa jäänyt toteutumatta yhteensä yli 8000 osakeasunto- ja omakotitalokauppaa vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kevään jatkuessa vaikeana voi tällainen patouma kasvaa pahimmillaan jopa liki 20 000 asuntoon”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kuluttajien luottamus kertoo kenties varovaisesta toiveikkuudesta synkeän syksyn jälkeen. Joulukuun pohjanoteerauksesta petrattiin, joskin lukemat ovat historiaan peilaten yhä heikot. Taantuma voi paradoksaalisesti kääntää luottamuksen laskusuunnan, mikäli se tarkoittaa samalla inflaation hellittämistä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.