Asuntoneuvola

”Työllisyysaste jatkoi yhä itsepintaista nousuaan hivuttautumalla hieman ylöspäin joulukuussa ja pysyttelee yhä vuoden 1990 alun huippulukujen tuntumassa. Kuluttajat ovat jo tovin odottaneet taantuman kynnyksellä käännettä synkempään, mutta sellaista ei ole vielä nähty. Työllisten määrä on itse asiassa historian korkein ja toimii yhä tervetulleena vastavoimana kuluttajien mieliä ja kukkaronnyörejä kiristävälle inflaatiolle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Uusien asuntojen aloitukset hiipuvat, mutta korkojen noususta huolimatta rakentaminen on pitänyt pintansa Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Muun maan osalta aloitukset sen sijaan putosivat voimakkaasti viime vuoden aikana, jolloin itse asiassa liki kolme neljästä uudesta asunnosta aloitettiin jonkin kasvukolmioseutukunnan alueelle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Inflaatio, korkojen nousu ja epävarmuus tulevasta ovat hyydyttäneet asuntokaupan, mikä heijastuu myös pankkien lainatiskeille. Tuoreiden tietojen mukaan kausitasoitetut asuntolainanostot ovat painuneet vuoden 2008 finanssikriisin ja kevään 2014 eurokriisin pohjien lukemiin. Kotitalouksien asuntolainakanta itse asiassa supistui joka kuukausi heinäkuusta lokakuuhun asti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Työllisyys tykitti jälleen ylöspäin ja muistuttaa nyt 1990-luvun alun tilannetta työmarkkinoilla. Työvoimapulasta huolimatta työttömyys ei ole enää käytännössä vähentynyt kevään jälkeen, jolloin voidaan puhua rakenteellisesta työttömyydestä tai vaihtoehtoisesti täystyöllisyydestä, jossa työttömyys selittyy sillä, että sopivaa työvoimaa ei vain löydy avoinna oleviin työpaikkoihin. Se ei silti tarkoita, että voimme tyytyä tilanteeseen,” Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Inflaatio kiihtyi yhä marraskuussa ja on nyt korkeimmillaan sitten marraskuun 1983 eli peräti 39 vuoteen. Kuluttajia kurittavat etenkin sähkön hinnan nousu peräti 66 prosentilla ja asuntolainojen keskikoron nousu yli 96 prosentilla. Vuokrat kuitenkin nousivat yleiseen kustannusten kohoamiseen verrattuna hyvin maltillisesti vain prosentilla, mikä tarkoittaa itse asiassa vuokra-asumisen muuttumista edullisemmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Kuluttajien mukaan tulevan työttömyyden uhka Suomessa on kasvanut merkittävästi tänä vuonna. Samaan aikaan kuluttajat kuitenkin näkevät työttömyyden uhan omalla kohdallaan yhtä suureksi kuin ennen Ukrainan sodan syttymistä tämän vuoden alussa ja pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019. Ristiriita on silmiinpistävä ja kielii jo kenties yliampuvasta luottamuspulasta liittyen Suomen talouden kehitykseen,” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste jatkoi nousuaan lokakuussa ja on korkeimmillaan sitten 1990-luvun alun. Työllisten määrä ei ole kausivaihtelu huomioiden ollut koskaan näin korkea Suomen historiassa. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä kääntyi laskuun heinä–syyskuussa, on se yhä viime vuoden tasolla. Osaavia käsipareja kysytään edelleen etenkin hoito- ja opetusalalla sekä ravintoloissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Kotitalouksien hintahuolet ja kohoavat korot ovat hiljentäneet myös pankkien lainatiskit. Vuoden sisäinen kausivaihtelu huomioiden asuntolainanostot ovat nyt yhtä matalalla kuin koronakriisin alkuvaiheessa keväällä 2020. Lainatilastoista esiin nouseva sijoittajien säikähdys on kuitenkin vielä oman kodin ostajia syvempi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla lokakuussa ja kotitaloudet povaavat nyt kerta toisensa jälkeen synkkiä aikoja. Käsillä oleva luottamuksen syöksy on voimakkain mittaushistorian aikana, johon mahtuu finanssikriisin ja koronan kaltaisia koettelemuksia. Samaan aikaan yritysten luottamus on pitänyt pintansa. Suomen syyssumu on nyt erityisen sakeaa, kun elinkeinoelämän ennusteet eroavat kuluttajien arvioista näin radikaalisti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

Inflaatio on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1984 maaliskuun, jolloin elettiin voimakasta nousukautta, kotitalouksien kulutusjuhlat kävivät kiivaana ja palkat paranivat vauhdilla. Nimellispalkat kyllä paranevat nytkin, mutta toisin kuin vajaat 40 vuotta sitten ne eivät vain pysy kuluttajahintojen kyydissä. Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon, mutta samalla asunnot kuitenkin muuttuvat entistä edullisemmiksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun elokuussa koko maassa ja pk-seudulla, eikä pahin ole ohi. Asuntokauppa hyytyy uhkaavasti ja myyntiajat kasvavat – molemmat ennakoivat laskun syvenemistä. Kotitalouksia painavat nyt nopeasti nousseet korot ja elinkustannukset”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

”Tuoreiden tietojen mukaan odotukset kuluttajan omasta ja Suomen talouden tulevaisuudesta ovat synkemmät kuin kertaakaan aiemmin. Kuluttajat eivät ole myöskään koskaan pitäneet ajankohtaa kestotavaroiden ostamiselle näin huonona. Inflaatio iskeekin myös asumiseen: niin omistusasujien kuin asuntosijoittajienkin taivaalle on ilmaantunut tummia pilviä. Aurinkoinen ajanjakso on nyt jätetty taakse, mutta asumisen perustarve ei poistu”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Inflaation kiihtyminen taittui elokuussa bensiinin hintanousun hiivuttua, mutta hinnat kiipesivät yleisesti yhä poikkeuksellisen kovaa. Kuluttajat köyhtyvät, kun inflaatio on iskenyt elintarvikkeisiin ja lämmitysenergiaan, joiden kulutusta voi olla vaikeaa muuttaa nopeasti. Hintojen harppaukset kohtelevat kuitenkin koteja eriarvoisesti riippuen esimerkiksi kodin koosta, lämmitystavasta ja asukkaiden vapaa-ajan mieltymyksistä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Euroopan keskuspankin neuvoston tuore päätös nostaa korkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä on historiallinen, mutta myös markkinaodotusten mukainen. Kyseessä on EKP:n historian suurin korotus, mikä kertoo osaltaan epäonnistumisesta kiihtyvän inflaation torjunnassa. Inflaation taklaaminen tuleekin edellyttämään keskuspankilta talouskasvun torppaamista samanaikaisesti, jotta keskuspankin uskottavuus hintavakauden turvaajana voidaan säilyttää”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamuspulalle ei näy tulevan loppua, kun elokuussa oltiin yhä historiallisen alhaisissa lukemissa. Asunnon ostoaikeet ovat nyt yhtä matalalla kuin koronakriisin alun säikähdyksessä – suurin romahdus on nähty Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puheet sähkön hinnan noususta ja jopa energian riittämättömyydestä näkyvätkin kuluttajien luottamuksessa eniten alueilla, joihin ne myös iskevät voimakkaimmin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste piti pintansa heinäkuussa ja on yhä korkeimmillaan sitten vuoden 1990 heinäkuun. Tilanne on Suomessa historiallinen ja parempi kuin euroalueella keskimäärin. Jäämme kaikesta huolimatta jälkeen kaikkia muita Pohjoismaita, joissa työllisyys on kehittynyt meitäkin paremmin. Kun pienten asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet laskuun, tarkoittaisi työllisyyden töksähtely vielä selvempää asuntojen hintojen sukellusta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kuluttajien luottamus romahti pohjille kesäkuussa ja on nyt historian alhaisimmalla tasollaan. Kuluttajien näkemys Suomen taloudesta pysyi äärimmäisen heikkona ja odotus tulevasta inflaatiosta oli kesäkuussa korkeampi kuin koskaan aiemmin. Historiallisen korkeiden inflaatiolukujen vuoksi kodeissa pohditaan nyt potentiaalisia säästökohteita, mutta omaan talouteen uskotaan silti yhä Suomen taloutta enemmän”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työmarkkinoiden kiito jatkui talouden tulevaisuuden uhkakuvista huolimatta vahvana toukokuussa. Samaan aikaan työllisten määrä huitelee historian korkeimmalla tasollaan, ja työttömyysaste on nyt painunut yhtä alhaalle kuin se oli maalis–huhtikuussa 2008. Työttömyysaste on ollut alhaisemmalla tasolla viimeksi vuoden 1991 toukokuussa 31 vuotta sitten. Talouden epävarmuus näkyy kuitenkin määräaikaistyön kasvuna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Historiallisen korkeaksi kivunnut inflaatio kurittaa nyt kotitalouksia ja monille tämänhetkinen hintojen nousu onkin ennennäkemätöntä. Ansiotaso ei pysy nyt perässä ja ostovoima heikkenee. Kun asuntojen hinnat nousevat kolmea prosenttia, tarkoittaa se itse asiassa niiden halpenemista, sillä yleinen hintataso nousee yli tuplasti nopeammin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Euroopan keskuspankin kesäkuun kokouksen tuore päätös pitää ohjauskorkonsa toistaiseksi ennallaan oli odotettu, mutta samalla terävöitettiin viestiä tulevasta ohjauskoron nostosta, joka ajoittuu arvopapereiden osto-ohjelman loppumisen tienoille. Ohjauskorkoja aiotaan nostaa 0,25 prosenttiyksiköllä heinäkuussa. Tiukemmille toimille on tarvetta ja niiden lykkääntyminen saattaisi talouden lopulta toivottua haitallisempaan sakkaukseen, jossa hintanousu uhkaisi jatkua palkkainflaation vuoksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen pelkää.

”Asuntomarkkinoiden veto jatkui yllättävän vahvana vielä huhtikuussakin Venäjän käynnistämästä hyökkäyssodasta huolimatta. Tunnelma on kyllä tasaantunut ja koronakriisin kovin vauhti on jätetty selvästi taakse, mutta kauppa käy yhä vilkkaammin kuin kolme vuotta sitten ennen koronaa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamus pysyi toukokuussa historiallisen alhaalla keväällä koetun ennennäkemättömän mahalaskun jälkeen. Nousseiden hintojen vuoksi kukkaronnyörejä kiristellään nyt selvästi monissa kotitalouksissa, vaikka korona-ajalta kertyneitä säästöjäkin olisi vielä jäljellä. Asunnonostoaikeita näyttäisi kuitenkin riittävän tilanteeseen nähden hyvin, sillä ne ovat yhä koronakriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työllisyysaste jatkoi nousuaan huhtikuussa ja on nyt historiallisen korkealla. Talous kasvaa vielä, vaikka korkea inflaatio uhkaakin tyrehdyttää siltä parhaan terän. Työllisyys kukoistaa kuitenkin tyypillisesti vielä melko pitkään, vaikka taloudessa menisi muutoin heikommin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Maaliskuussa asuntomarkkinat pärjäsivät yhä kohtuullisesti korkojen noususta, inflaatiosta ja Venäjän aloittamasta sodasta huolimatta. Asuntokaupassa näkyi vain pientä heikkoutta, mutta huhtikuulle on odotettavissa haasteiden syvenemistä. Erityisesti rakentaminen ja asuntosijoittajat ovat hankaluuksissa uudessa tilanteessa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

”Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät vielä näy kovin voimakkaasti tuoreissa tiedoissa omakotitalojen kaupoista ja hinnoista. Hetkellinen käsijarru on nyt kuitenkin päällä ja asunnonostajat ovat varpaillaan. Myös uusien omakotitalojen rakentaminen kärsii sodan seurauksista”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Nousevat korot eivät ole ainakaan vielä säikäyttäneet asunnonostajia, sillä asuntolainoja nostettiin maaliskuussa lähes aiempaan tahtiin. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi maaliskuussa 0,87 prosenttiin lisääntyneen epävarmuuden seurauksena. Myös korkomarginaalit kohoavat, kun riskit eriytyvät alueittain ja kohdetyypeittäin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Korkeaa työllisyysastetta selittävät kuitenkin yhä osin määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden runsas määrä, mutta myös vahva kasvu ja talouden avautuminen koronapandemiaan liittyvien rajoitusten väistyessä viimein. Nyt epävarmuutta aiheuttaakin koronan sijasta sodan kesto ja inflaation kiihtyminen.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asumisväljyys kasvoi viime vuonna isoissakin kaupungeissa ja suomalaiset asuvat nyt väljemmin kuin kertaakaan aiemmin. Ahtaasti asuvia kotitalouksia on puolestaan enää 7% koko väestöstä ja Helsingissäkin alle 10%, mitkä ovat historiallisen matalia lukemia. Syy suurempaan väljyyteen löytyy runsaasta rakentamisesta ja vähäisestä väestönkasvusta”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla huhtikuussa, kun kuluttajat näkivät Ukrainan sodan synkentävän etenkin Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä. Tilastotiedon mukaan kuluttajat eivät ole vielä koskaan mittaushistoriassa olleet yhtä pessimistisiä Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä. Korona-aikana kertyneiden säästöjen ansiosta oman talouden tilanne nähtiin kuitenkin huomattavasti Suomen taloutta paremmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa. Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Vuokramarkkinat oireilevat yhä koronapandemian aiheuttamasta kysyntäkuopasta ja runsaan rakentamisen tuomasta tuotantopiikistä. Vuokrien nousu on hyytynyt, mutta vuokrien pitäisi nyt laskea selvemmin. Ja osin ne laskevatkin. Uudet tavalliset vuokrat ovat laskussa – nyt vaihtamalla paranee, sillä vanhat vuokrasopimukset nousevat monella, etenkin ARA-asunnoissa nousu on vääjäämätöntä yleisen inflaation mukana”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

”Ukrainan sota sysäsi kuluttajahinnat voimakkaaseen nousuun maaliskuussa. Inflaatio on viimeksi ollut nykyistä korkeammalla 1990-luvun alussa ennen lamaa. Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat nyt 6 prosentin vauhdilla ja loppukevään yhtiökokouksissa nähdäänkin historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat nousivat tammi-helmikuussa vahvasti etenkin pk-seudulla, Tampereella ja Turussa. Sotakaan ei käännä kasvukolmion kärkiä pakkaselle kuluvana vuotena. Asuntokauppa kävi alkuvuonna välittäjien tietojen mukaan yhä vahvana, joskin viime vuoden lukemista jäätiin hieman. Asuntomarkkinat viilenevät tulikuuman kauden jälkeen, mutta kauppa käy edelleen tavallista vahvemmin ja kasvukeskukset kiinnostavat. Alueellisesti ja kohdetyypeittäin sodan vaikutus näkyy selvimmin: kiteytetysti öljylämmitteinen…

”Kuluttajaluottamus romahti maaliskuussa Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Huonompia lukemia on nähty vain muutaman kerran Suomen historiassa. Kuluttajien odotukset etenkin Suomen taloudesta ovat äärisynkät, jotka ovat mittaushistorian toiseksi synkimmät finanssikriisin 2008 pohjakuukauden jälkeen. Myös oman talouden odotukset laskivat, mutta maltillisemmin, työttömyyttä ei myöskään juuri pelätä. Kenties kuluttajien tunnelma on tarpeettoman synkkä Suomen talouden osalta sotauutisten…

”Asuntorakentaminen on ollut korona-aikana ennätysvilkasta. Jo aloitetut hankkeet viedään tyypillisesti maaliin kunnialla, mikä lisää valmistuvien uudisasuntojen tarjontaa vielä ensi vuonnakin. Historiallisesti yli puolet uusista asunnoista valmistuu kasvukolmion kärkiin pk-seudulle, Tampereelle ja Turkuun. Sota on kuitenkin tuonut harmaita pilviä taivaalle, sillä se uhkaa laskea uusien hankkeiden aloituksia tänä vuonna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”USA:n keskuspankki Fed nosti odotetusti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Korko laskettiin nopeasti nollille maaliskuussa 2020 koronapandemian talousiskua tehokkaasti torjumaan. Nyt talous on kuitenkin toipunut koronakuopasta ja ylittää jo aiemman vakaan nousu-uran. Ylikuuma talous näkyy yli 10 prosentin nimellisenä kasvuna ja siten vääjäämättä ylikorkeana inflaationa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon reaktiossa.

”Ukrainan sota on kiihdyttänyt kuluttajahintojen nousua entisestään, mutta se ei vielä näy helmikuun inflaatioluvuissa täysimääräisesti. Inflaation odotetaan kiihtyvän vielä tulevina kuukausina, kun kohonneet raaka-ainehinnat siirtyvät myös lopputuotteisiin ja palkkavaateisiin.”

”Vuosi alkoi kiireisesti asuntolainatiskeillä ja vilkkaampia vuoden aloituksia on nähty vain vuosina 2007-2008 uusissa asuntolainoissa. Korona on vaikuttanut etenkin asiantuntijatyötä tekevien kotitalouksien tarpeisiin hankkia suurempi asunto kasvukeskuksista, mikä näkyy suurempina asuntolainoina ja pidempinä laina-aikoina. Nyt Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut tuumaustauon osalle ostajista”, pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon ajankohtaisreaktiossa.”

”Kuluttajien luottamus nousi hieman helmikuussa, kun odotukset Suomen talouskehityksestä kohenivat. Tärkeää on kuitenkin huomata, että tällä viikolla sodaksi kärjistynyt konflikti Venäjän hyökkäyksen myötä Ukrainaan ei vielä näy luvuissa, joten talousnäkymät ovat julkistettuja lukuja synkemmät. Esimerkiksi Helsingin yleisindeksi on laskenut tällä viikolla yli 5 prosenttia” Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon uutisreaktiossa.

Rakennuskanta ikääntyy ja taloyhtiöiden päätettävänä on yhä suurempi määrä korjaushankkeita. Varsinkin 1970 ja 1980-luvun rakennuskanta on tulossa remontti-ikään ja Isännöintiliiton julkaisema Putkiremonttibarometri 2019 osoittaa, ettei ainakaan putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä. Yhtiökokous on taloyhtiön taloudenhallinnan sekä remonttien osalta osakkeenomistajan tärkein vaikutuskanava sillä kokouksessa tehdyillä päätöksillä on usein suora vaikutus osakkaan henkilökohtaiseen talouteen sekä asunnon arvon…

Vaikka asuntokuume ei tunnetusti kysy kelloa eikä kalenteria, nousee polte useimmilla meistä kuumimmaksi näin kevään korvalla. Asunnon ostajan kannattaa ennen ostopäätöstä huomioida seuraavat asuntomarkkinoiden ajankohtaiset teemat: Asuntolainojen viitekorot ja marginaalit pysyvät matalina Asuntojen hinnat pysyvät kurissa, kun myös kasvukeskuksissa on ostajan markkinat Asunto-osakeyhtiön tilanteeseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota Asuntolainojen viitekorkoja pitää painuksissa Euroopan taloudellinen…

Lapsi tulossa, uusi työsopimus allekirjoitettu vai kaipuu pienempään asuntoon palveluiden ääreen. Asunnon vaihtamista suunnittelevan on syytä olla tarkkana, sillä positiivisista näkymistä huolimatta asuntokauppaan vaikuttaa tänä vuonna poikkeuksellisen ristiriitaiset voimat. Asunnon vaihtajan kannattaakin tunnistaa muuttuvien asuntomarkkinoiden asuntoloukut sekä tavat, joilla nämä voidaan välttää: Kahden asunnon loukku Sijoitusasuntoloukku Myyntiloukku Kahden asunnon loukun leuat aukeavat aina kun uusi…

Tilastokeskus tulitti torstaina 24.1.2019 ilouutisia Suomen työmarkkinoilta. Työllisyysaste kipusi joulukuussa jo 72.5 prosenttiin ja työttömyysaste laski 6.6 prosenttiin. Luvut yllättivät iloisesti taloustarkkailijat, jotka pelkäsivät loppuvuoden pörssipaniikin ja kansainvälisen kasvun horjumisen heiluttavan Suomenkin lukuja. Ei horjuttanut, ei ainakaan vielä. Työmarkkinat toki liikkuvat viiveellä talouskäänteiden mukana mentiin sitten ylös tai alas. Mutta kokonaisuus näyttää nyt työmarkkinoilla valoisimmalta…

Pakkasta, loskaa, hellettä ja sadetta. Suomen neljä vuodenaikaa kuluttavat taloyhtiön kiinteistöä sen sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta välittämättä. Taloyhtiöiden suunnittelemien korjaushankkeiden toteuttaminen on kuitenkin aiempaa epävarmempaa, sillä taloyhtiörahoituksen tilanne on muuttunut. Taloyhtiörahoituksen teesejä vuodelle 2019 ovat: Vakuudet rajaavat yhä useampien taloyhtiöiden lainamahdollisuuksia. Asuntosijoittaja-altistus nostaa lainojen hintaa. Vihreät lainat yleistyvät. Taloyhtiön matalan vakuusarvon tuomat rahoitushaasteet ovat vanhoja…