Hypon reaktio: Kuluttajahintojen nousu rauhoittui, mutta inflaatiota ei ole vielä voitettu

”Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat voimakkaammin omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

Leuto talvi tuo nyt osaltaan helpotusta energiakuluihin, mutta korkomenot kasvavat kovaa kyytiä, kun korontarkistuspäivät koittavat yhä useammalle.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat tammikuussa 8,4 prosenttia, kun joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 11,8 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmitysenergia- ja korkokustannusten nousulla. Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä. Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta ylsi tammikuussa 8,5 prosenttiin, kun joulukuussa oltiin 9,2 prosentissa.

”Kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti, kun ansiot eivät pysyneet inflaation kyydissä. Tänä vuonna palkkakierrokset nostavat ansiotasoa ja inflaatio hellittää, jolloin ostovoima säilyy paremmin. Ensi vuonna ansioiden puolestaan ennustetaan kohoavan inflaatiota enemmän, jolloin kuoppaa päästään kuromaan jo kiinnikin. Asuntojen reaalihintojen sukellus jatkuu tänä vuonna, kun katsotaan yleistä inflaatio- ja palkkakehitystä. Yleinen hintojen nousu tarkoittaa siis paradoksaalisesti halvempaa asumista”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.