”Kuluttajien luottamuspulalle ei näy tulevan loppua, kun elokuussa oltiin yhä historiallisen alhaisissa lukemissa. Asunnon ostoaikeet ovat nyt yhtä matalalla kuin koronakriisin alun säikähdyksessä – suurin romahdus on nähty Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puheet sähkön hinnan noususta ja jopa energian riittämättömyydestä näkyvätkin kuluttajien luottamuksessa eniten alueilla, joihin ne myös iskevät voimakkaimmin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste piti pintansa heinäkuussa ja on yhä korkeimmillaan sitten vuoden 1990 heinäkuun. Tilanne on Suomessa historiallinen ja parempi kuin euroalueella keskimäärin. Jäämme kaikesta huolimatta jälkeen kaikkia muita Pohjoismaita, joissa työllisyys on kehittynyt meitäkin paremmin. Kun pienten asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet laskuun, tarkoittaisi työllisyyden töksähtely vielä selvempää asuntojen hintojen sukellusta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kuluttajien luottamus romahti pohjille kesäkuussa ja on nyt historian alhaisimmalla tasollaan. Kuluttajien näkemys Suomen taloudesta pysyi äärimmäisen heikkona ja odotus tulevasta inflaatiosta oli kesäkuussa korkeampi kuin koskaan aiemmin. Historiallisen korkeiden inflaatiolukujen vuoksi kodeissa pohditaan nyt potentiaalisia säästökohteita, mutta omaan talouteen uskotaan silti yhä Suomen taloutta enemmän”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työmarkkinoiden kiito jatkui talouden tulevaisuuden uhkakuvista huolimatta vahvana toukokuussa. Samaan aikaan työllisten määrä huitelee historian korkeimmalla tasollaan, ja työttömyysaste on nyt painunut yhtä alhaalle kuin se oli maalis–huhtikuussa 2008. Työttömyysaste on ollut alhaisemmalla tasolla viimeksi vuoden 1991 toukokuussa 31 vuotta sitten. Talouden epävarmuus näkyy kuitenkin määräaikaistyön kasvuna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Historiallisen korkeaksi kivunnut inflaatio kurittaa nyt kotitalouksia ja monille tämänhetkinen hintojen nousu onkin ennennäkemätöntä. Ansiotaso ei pysy nyt perässä ja ostovoima heikkenee. Kun asuntojen hinnat nousevat kolmea prosenttia, tarkoittaa se itse asiassa niiden halpenemista, sillä yleinen hintataso nousee yli tuplasti nopeammin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Euroopan keskuspankin kesäkuun kokouksen tuore päätös pitää ohjauskorkonsa toistaiseksi ennallaan oli odotettu, mutta samalla terävöitettiin viestiä tulevasta ohjauskoron nostosta, joka ajoittuu arvopapereiden osto-ohjelman loppumisen tienoille. Ohjauskorkoja aiotaan nostaa 0,25 prosenttiyksiköllä heinäkuussa. Tiukemmille toimille on tarvetta ja niiden lykkääntyminen saattaisi talouden lopulta toivottua haitallisempaan sakkaukseen, jossa hintanousu uhkaisi jatkua palkkainflaation vuoksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen pelkää.

”Asuntomarkkinoiden veto jatkui yllättävän vahvana vielä huhtikuussakin Venäjän käynnistämästä hyökkäyssodasta huolimatta. Tunnelma on kyllä tasaantunut ja koronakriisin kovin vauhti on jätetty selvästi taakse, mutta kauppa käy yhä vilkkaammin kuin kolme vuotta sitten ennen koronaa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamus pysyi toukokuussa historiallisen alhaalla keväällä koetun ennennäkemättömän mahalaskun jälkeen. Nousseiden hintojen vuoksi kukkaronnyörejä kiristellään nyt selvästi monissa kotitalouksissa, vaikka korona-ajalta kertyneitä säästöjäkin olisi vielä jäljellä. Asunnonostoaikeita näyttäisi kuitenkin riittävän tilanteeseen nähden hyvin, sillä ne ovat yhä koronakriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työllisyysaste jatkoi nousuaan huhtikuussa ja on nyt historiallisen korkealla. Talous kasvaa vielä, vaikka korkea inflaatio uhkaakin tyrehdyttää siltä parhaan terän. Työllisyys kukoistaa kuitenkin tyypillisesti vielä melko pitkään, vaikka taloudessa menisi muutoin heikommin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Maaliskuussa asuntomarkkinat pärjäsivät yhä kohtuullisesti korkojen noususta, inflaatiosta ja Venäjän aloittamasta sodasta huolimatta. Asuntokaupassa näkyi vain pientä heikkoutta, mutta huhtikuulle on odotettavissa haasteiden syvenemistä. Erityisesti rakentaminen ja asuntosijoittajat ovat hankaluuksissa uudessa tilanteessa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

”Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät vielä näy kovin voimakkaasti tuoreissa tiedoissa omakotitalojen kaupoista ja hinnoista. Hetkellinen käsijarru on nyt kuitenkin päällä ja asunnonostajat ovat varpaillaan. Myös uusien omakotitalojen rakentaminen kärsii sodan seurauksista”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Nousevat korot eivät ole ainakaan vielä säikäyttäneet asunnonostajia, sillä asuntolainoja nostettiin maaliskuussa lähes aiempaan tahtiin. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi maaliskuussa 0,87 prosenttiin lisääntyneen epävarmuuden seurauksena. Myös korkomarginaalit kohoavat, kun riskit eriytyvät alueittain ja kohdetyypeittäin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Korkeaa työllisyysastetta selittävät kuitenkin yhä osin määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden runsas määrä, mutta myös vahva kasvu ja talouden avautuminen koronapandemiaan liittyvien rajoitusten väistyessä viimein. Nyt epävarmuutta aiheuttaakin koronan sijasta sodan kesto ja inflaation kiihtyminen.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asumisväljyys kasvoi viime vuonna isoissakin kaupungeissa ja suomalaiset asuvat nyt väljemmin kuin kertaakaan aiemmin. Ahtaasti asuvia kotitalouksia on puolestaan enää 7% koko väestöstä ja Helsingissäkin alle 10%, mitkä ovat historiallisen matalia lukemia. Syy suurempaan väljyyteen löytyy runsaasta rakentamisesta ja vähäisestä väestönkasvusta”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla huhtikuussa, kun kuluttajat näkivät Ukrainan sodan synkentävän etenkin Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä. Tilastotiedon mukaan kuluttajat eivät ole vielä koskaan mittaushistoriassa olleet yhtä pessimistisiä Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä. Korona-aikana kertyneiden säästöjen ansiosta oman talouden tilanne nähtiin kuitenkin huomattavasti Suomen taloutta paremmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa. Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Vuokramarkkinat oireilevat yhä koronapandemian aiheuttamasta kysyntäkuopasta ja runsaan rakentamisen tuomasta tuotantopiikistä. Vuokrien nousu on hyytynyt, mutta vuokrien pitäisi nyt laskea selvemmin. Ja osin ne laskevatkin. Uudet tavalliset vuokrat ovat laskussa – nyt vaihtamalla paranee, sillä vanhat vuokrasopimukset nousevat monella, etenkin ARA-asunnoissa nousu on vääjäämätöntä yleisen inflaation mukana”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

”Ukrainan sota sysäsi kuluttajahinnat voimakkaaseen nousuun maaliskuussa. Inflaatio on viimeksi ollut nykyistä korkeammalla 1990-luvun alussa ennen lamaa. Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat nyt 6 prosentin vauhdilla ja loppukevään yhtiökokouksissa nähdäänkin historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat nousivat tammi-helmikuussa vahvasti etenkin pk-seudulla, Tampereella ja Turussa. Sotakaan ei käännä kasvukolmion kärkiä pakkaselle kuluvana vuotena. Asuntokauppa kävi alkuvuonna välittäjien tietojen mukaan yhä vahvana, joskin viime vuoden lukemista jäätiin hieman. Asuntomarkkinat viilenevät tulikuuman kauden jälkeen, mutta kauppa käy edelleen tavallista vahvemmin ja kasvukeskukset kiinnostavat. Alueellisesti ja kohdetyypeittäin sodan vaikutus näkyy selvimmin: kiteytetysti öljylämmitteinen…

”Kuluttajaluottamus romahti maaliskuussa Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Huonompia lukemia on nähty vain muutaman kerran Suomen historiassa. Kuluttajien odotukset etenkin Suomen taloudesta ovat äärisynkät, jotka ovat mittaushistorian toiseksi synkimmät finanssikriisin 2008 pohjakuukauden jälkeen. Myös oman talouden odotukset laskivat, mutta maltillisemmin, työttömyyttä ei myöskään juuri pelätä. Kenties kuluttajien tunnelma on tarpeettoman synkkä Suomen talouden osalta sotauutisten…

”Asuntorakentaminen on ollut korona-aikana ennätysvilkasta. Jo aloitetut hankkeet viedään tyypillisesti maaliin kunnialla, mikä lisää valmistuvien uudisasuntojen tarjontaa vielä ensi vuonnakin. Historiallisesti yli puolet uusista asunnoista valmistuu kasvukolmion kärkiin pk-seudulle, Tampereelle ja Turkuun. Sota on kuitenkin tuonut harmaita pilviä taivaalle, sillä se uhkaa laskea uusien hankkeiden aloituksia tänä vuonna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”USA:n keskuspankki Fed nosti odotetusti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Korko laskettiin nopeasti nollille maaliskuussa 2020 koronapandemian talousiskua tehokkaasti torjumaan. Nyt talous on kuitenkin toipunut koronakuopasta ja ylittää jo aiemman vakaan nousu-uran. Ylikuuma talous näkyy yli 10 prosentin nimellisenä kasvuna ja siten vääjäämättä ylikorkeana inflaationa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon reaktiossa.

”Ukrainan sota on kiihdyttänyt kuluttajahintojen nousua entisestään, mutta se ei vielä näy helmikuun inflaatioluvuissa täysimääräisesti. Inflaation odotetaan kiihtyvän vielä tulevina kuukausina, kun kohonneet raaka-ainehinnat siirtyvät myös lopputuotteisiin ja palkkavaateisiin.”

”Vuosi alkoi kiireisesti asuntolainatiskeillä ja vilkkaampia vuoden aloituksia on nähty vain vuosina 2007-2008 uusissa asuntolainoissa. Korona on vaikuttanut etenkin asiantuntijatyötä tekevien kotitalouksien tarpeisiin hankkia suurempi asunto kasvukeskuksista, mikä näkyy suurempina asuntolainoina ja pidempinä laina-aikoina. Nyt Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut tuumaustauon osalle ostajista”, pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon ajankohtaisreaktiossa.”

”Kuluttajien luottamus nousi hieman helmikuussa, kun odotukset Suomen talouskehityksestä kohenivat. Tärkeää on kuitenkin huomata, että tällä viikolla sodaksi kärjistynyt konflikti Venäjän hyökkäyksen myötä Ukrainaan ei vielä näy luvuissa, joten talousnäkymät ovat julkistettuja lukuja synkemmät. Esimerkiksi Helsingin yleisindeksi on laskenut tällä viikolla yli 5 prosenttia” Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon uutisreaktiossa.