Uudet ilmiöt, uudet riskit, uudet näkymät
Hypon Asuntomarkkinakatsaus 4/2019 klikkaa tästä linkistä.
Hypon Asuntomarkkinakatsaus löysi Helsingin ydinkeskustasta ilmiön, joka on rantautunut tänne maailman metropoleista: yhä useampi arvoasunto on tyhjillään. Kluuvissa asunnoista 40 prosenttia ja Kaartinkaupungissa joka kolmas on vailla vakinaisia asukkaita.
Taustalta löytyvät varakkaat yksityiset ja säätiöt, jotka pitävät asuntoja varojensa parkkipaikkana, koska nollakorkojen maailmassa tuottoja ei välttämättä ole helppo löytää.
Toimivien asuntomarkkinoiden kannalta ilmiössä on paljon huolta: kalliissa asunnoissa voisi asua varakkaita ihmisiä eli kaupungin kannalta merkittävät veronmaksajat puuttuvat. Ongelma koskee myös lähiympäristöä, sillä kauppoilta ja kahviloilta katoaa asiakkaita, jolloin palvelut heikkenevät kaikille. Ydinkeskustat ovat lisäksi suosittuja alueita, jolloin tyhjillään pidettävät asunnot lisäävät entisestään kiinnostavien asuntojen pulaa.
Lisää tästä ilmiöstä ja ennusteet asuntomarkkinoiden näkymistä ja riskeistä ensi vuodelle katsauksesta.
Videolta näet asuntomarkkinakatsauksen Youtubessa klikkaamalla tästä linkistä.
jakomäessä helsingissä purettiin n. 30 vuotiaita betonikuutioita ( koko talo ) vaikka oli tukevan peruskallion päällä , mitä ovat nämä yli 30 vuotiaat asuntolainat , ottaako joku 25 vuoden autolainoja?
kun tuotteen hinta ylittää omat voimavarat , ei siitä kannata pitää kiinni , maksamalla “tuonnempana ” / aika vaan ei hoida velkaa ( luottoa) joka juoksee lujempaa kuin sitä kiinnijuokseva työläinen
ps. ne yli 100 vuotiaatkin kivitalot on käytännössä rakennettu jo 3 kertaa “uudelleen”.
Terve Hypo A. Muistatko vielä tämän keskustelun?
Caveat_emptor
16.02.18 at 16:03
”Pankkien ns. ”itsesääntelyyn” ei valitettavasti voi luottaa. Klassinen peliteoria selittää miksi. Case in point:
HS 9.2.2017: ”S-pankin 45 vuoden asuntolaina kävi hyvin kaupaksi – asuntolainakanta kasvoi 15 prosenttia”.
Mahtavatko S-pankin asiakkaat tajuta että heidän lainansa muuttuu kuin taikaiskusta ruotsalaistyyppiseksi IKUISEKSI ASUNTOLAINAKSI (ei lyhene) korkotason noustessa vaivaiset pari prosenttia (jos tasaerä)…
Valitettavasti sääntelijät (varsinkin poliittinen johto, joka viime kädessä asiasta päättää) löytävät selkärankansa aina liian myöhään. Joka ikinen kerta.”
[…]
Ari Pauna
16.02.18 at 19:08
”S-Pankin 45v. laina on tarjolla n. 300 vaikeahkosti myytävään uudiskohteeseen. Menekki on ollut “muutamia lainoja”, kuten S-Pankin tuotepäällikkö YLE/Puhe – ohjelmassa minulle vastasi. Koko Suomessa toimivallla S-Pankilla on kiinteistövakuudellista lainakantaa n. 2,5 mrd. euroa. Siitäkin iso osa on Tapiola Pankin aikaista kantaa. S-Pankin kasvu perustuu enemmänkin kulutusluottoihin kuin asuntolainoihin. S-Pankin ajatus on vauhdittaa S-ryhmän myyntiä. Hypo A”
——
Ja nyt ollaan tässä:
Aamulehti 5.12.2019 ja Kauppalehti 7.12.2019: ”Jättipitkien asuntolainojen osuus uusissa asuntolainoissa nousi ennätystasolle. Suomen Pankin mielestä muutos on voimakas ja huolestuttava.” Asiaa kommentoivat pankkiekonomistit tapansa mukaan rauhoittelevat huolia.
Meanwhile, järjestelmävakaudesta vähät välittävien eturyhmien hyökkäykset VM:n työryhmän esittämää *varsin maltillista* sääntelyä vastaan jatkuvat mediassa, ja oletettavasti vielä rajumpina kulissien takana.
Tavan kansa puolestaan on niin varma pk-seudun (ja parin muun asutuskeskuksen) asuntomarkkinoiden haavoittumattomuudesta ja historiallisen rahamarkkinatilanteen (korkotaso) jatkuvuudesta, ettei lainkaan ymmärrä millaisia riskejä heidän kannettavakseen sälytetään.
Pelkään että tämä ei pääty hyvin.
Kiinnostava katsaus!
Korotettu kiinteistövero ei mielestäni ole ratkaisu tyhjien asuntojen ongelmaan – mikäli kyse on edes ongelmasta. Kiinteistöverohan osoitetaan asunto-osakeyhtiölle ja jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaisten maksuperusteiden mukaisesti huoneistoille. Jotta korotettu vero kohdistuisi järkevästi, tulisi yhtiöjärjestystä muuttaa yksimielisellä yhtiökokouksen päätöksellä niin, että vero (so. korotettu vastikeperuste) kohdistuisi tyhjään asuntoon. Ja kun joku siirtäisi kirjansa asuntoon, kutsuttaisiin uusi yhtiökokous koolle muuttamaan uudestaan yhtiöjärjestystä. Muussa tapauksessa asukkaat maksaisivat naapurin tyhjästä asunnosta, mikä ei ole tehokasta.
Olisiko ratkaisu sähköisessä asunto-osakeyhtiörekisterissä? Rekisterin tiedot voisi ajaa ristiin väestötietojen kanssa. Tällä selviäisivät huoneistot, joissa ei ole kirjoilla ketään. Listan voisi luovuttaa tai myydä vaikkapa alueella toimiville kiinteistönvälittäjille.
Bubbling under: Kluuvin “tyhjät” asunnot selittyvät kakkos- tai kolmosasunnoilla: alueella on varsin vähän asuntokantaa ja sekin hyvien junayhteyksien varrella. Kaivarissa taas on runsaasti suurlähetystöjen omistamia huoneistoja: kaikki lähetystöt eivät ilmoita huoneistojensa asukkaita edes taloyhtiöille. Tämä voi olla syy, miksi esimerkiksi Ullanlinnassa ja Eirassa ei ole niin runsaasti “tyhjiä” asuntoja.
Pk-seudun ulkopuolella kupla on ehkä Tampereella, jossa yksiöt jää vuokraamatta.
Pk-seudulla Kelan takuuvuokra yksiöön on Helsinki, Vantaa ja Espoo EUR 696/kk + vesi EUR 21/kk. Jos asunnolla ei tällä takuuvuokralla saa vuokratuottoa, sen hinta on spekulatiivinen.
Kiitos kommenteista. “Siltarumpu”: ehdotuksesi aiheellinen. Pohdimme säännöllisesti tarkastelualueita – kaikkiin kaupunkeihin ei voi syventyä tai napakkuus kärsii. Mutta Oulu aina aika-ajoin tarkemmalla suurennuslasilla mukana.
Hypo B
Kaipaisin katsaukseen mukaan muidenkin kasvukeskusten huomioimista pks, Turun ja Tampereen lisäksi.
Oulun kasvu ja väestö on samaa luokkaa Turun kanssa, joten vähintään Oulu kiinnostaisi saada vertailuun mukaan. Näiden lisäksi vielä Jyväskylä ja ehkä jossain määrin Kuopio ovat kasvukeskuksia, joiden kehitys kiinnostaisi.
Hienoa että tätäkin ihmeellistä mysteeriä pohditaan. Siinä vaiheessa kun huomattava osa tulppaaninsipuleista jätetään istuttamatta, kukkamarkkinoilla saattaa olla käynnissä jotain epätavallista.
*Suomessa* ei ole asuntojen velkavetoista hintakuplaa. Tästä puhuvat päät jaksavat meitä muistuttaa.
*Pääkaupunkiseudulla* puolestaan on, ja kerrassaan hyytävä kupla onkin. Hintatasoa ei voi millään selittää muuttoliikkeellä, kotitalouksien tulotasolla tai muilla fundamenteillä, vaan vain ja ainoastaan rahamarkkinoiden historiallisella ja pitkäkestoisella häiriötilanteella.
Pk-seudun hintakuplan kokoa indikoi myös eturyhmien paniikinomainen vastustus valtiovarainministeriön suunnittelemalle, edelleen varsin kevyille sääntelylle, jolla vihdoin viimein pyritään edes hieman rajoittamaan kotitalouksien velkaantumista.
”kun pankkitilit ovat miinuksella”. Varmaankin korot ovat miinuksella.