Hypon reaktio: Sota iskee asuntorakentamiseen – samalla ammumme itseämme jalkaan sääntelyllä
”Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa. Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.
Uusia asuntoaloituksia oli joulu–helmikuussa lähes 5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Kaikkien rakennushankkeiden aloitukset kasvoivat kuitenkin yli 5 prosentilla. Samalla Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertoivat väkiluvun kasvaneen tammi–maaliskuun aikana 895 hengellä viime vuoden lopun tilanteesta. Kasvukolmion kärjissä väestö kasvoi 2665 hengellä ja muualla Suomessa se väheni 1770 hengellä.
”Väestöluvut viestivät kaupungistumisen jatkumisesta, mistä kertoo myös rakennushankkeiden entistä voimakkaampi keskittyminen kasvualueille. Vaikka sodan vaikutukset eivät vielä juurikaan näy helmikuun tilastotiedoissa, laskee voimakas inflaatio rakennushankkeiden kannattavuutta kauttaaltaan, mikä heijastuu väistämättä kuluvan vuoden asuntoaloituksiin ja siten ensi vuonna valmistuvien asuntojen määrään. Rakentamisessa tarvittavien komponenttien hintanousun lisäksi epävarmoissa oloissa myös rahoitus kiristyy riskipitoisimpien hankkeiden kohdalla, mikä vaikuttaa joidenkin rakennusyhtiöiden toimintaan. Samalla sääntely iskee loppukevään asuntoaloituksiin vääjäämättä: Espoon rakennusvalvonta ei edes käsittele uusia rakennuslupahakemuksia ja jähmeästä lupabyrokratiasta on valitettu muissakin kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Resursseihin ja prosessien tehokkuuteen liittyvät ongelmat yhdistettynä korona-ajan etätöihin julkisissa virastoissa ei ole aina johtanut parhaimpiin tuloksiin. Lupakäytäntöjen täytyy toimia jouhevasti, jotta tarpeellinen asuntotarjonta varmistetaan ja yksityiset toimijat voivat suunnitella toimintaansa. On hyvä muistaa, että riittävä rakentaminen kasvukeskuksissa on aivan keskeinen kysymys talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen korostaa.