”Tuoreimmat yhdenmukaistetut inflaatioluvut tarkoittavat keskimääräiselle suomalaiselle asuntovelalliselle pitkästä aikaa nollan prosentin reaalikorkoa, eli tilannetta, jossa lainasta maksettava kokonaiskorko on yhtä suuri kuluttajahintojen nousun kanssa. Reaalikorot ponnistavat Suomessa hintojen hiipuessa vihdoin plussalle kahden ja puolen vuoden pakkasjakson jälkeen. Muu Eurooppa tulee vasta perässä, mikä tarkoittaa takapakkia Suomen talouskehitykselle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hintojen lasku jatkui yllättävän selkeänä yhä heinäkuussa, mutta syksy tuo tullessaan myös toivoa taaperruksen tasaantumisesta. Kuluttajien asunnonostoaikeet jatkoivat laskuaan elokuussakin ja ovat käytännössä alimmillaan sitten 2000-luvun alun. Tilastot kuitenkin kertovat asuntojen hintahuipun ajoittuneen viime vuoden kesäkuulle, jolloin hintojen laskun asettuminen tulee mitä todennäköisimmin näkymään vähemmän voimakkaina miinuslukuina syksyn hintatiedoissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen tähdentää.

”Omakotitalojen hinnat ovat laskeneet nyt vuoden ajan, mutta vuoden sisäinen hintalasku pysähtyi huomionarvoisesti huhti–kesäkuussa. Yli yhdeksän prosentin lasku vuoden takaa on kuitenkin voimakkaampi kuin kerros- ja rivitaloasunnoissa toistaiseksi nähty yli seitsemän prosentin notkahdus. Kohonneet korot ja kustannukset ovat lisänneet myynnissä olevien omakotitalojen tarjontaa ja vähentäneet samalla niiden kysyntää”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste notkahti nyt ensi kertaa sitten koronakriisin, kun työllisten määrä putosi peräti 62 000 hengellä vuoden takaisesta ja työllisyysasteen käyrä kääntyi heinäkuussa selvään laskuun. Työpaikkoja on nyt selvästi vähemmän tarjolla etenkin teollisuuden ja kaupan aloilla. Työllisyyden pudotus selittyy nyt liki yksinomaan miesten työllisyyden heikentymisellä, kun teollisuuden ja rakennusalan vaikeudet ovat kasvaneet”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Tuoreet hintatiedot kertovat asuntolainojen korkomenojen liki nelinkertaistuneen vuoden takaisesta, jolloin 12 kuukauden euribor oli nykyisen reilun neljän sijasta hieman yhden prosentin yläpuolella. Korkojen kehitys selittääkin yksin yli 2 prosenttiyksikköä heinäkuun inflaatiosta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Tilastot kertovat yhä asuntomarkkinoiden historiallisesta alakulosta, mutta ne kätkevät samalla alleen monenlaisia kehityskulkuja. Tiivistetysti voisi sanoa, että kasvukaupunkien hintoja painavat vielä runsas asuntotarjonta ja sijoittajien säikähdys, kun taas pienempien kaupunkien ja haja-asutusalueiden osalta asuntojen kysyntä on heikkoa asuntotyypistä riippumatta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asunnonostoaikeet laskivat läpi alkuvuoden, mutta ovat jo kohentuneet yrittäjien ja opiskelijoiden keskuudessa. Asuntojen hintojen lasku avaa nyt uusia mahdollisuuksia etenkin ensiasunnon ostajille. Nuorten mahdollisuudet ensimmäisen oman kodin ja oman alan työn löytämiselle ovat nyt oikeastaan ennätyksellisen hyvät, mikä näkyy myös parantuneena nuorten kuluttajaluottamuksena ja vahvana uskona oman talouden tulevaisuuteen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työmarkkinoiden vahva veto jatkui toukokuussa, kun työllisyysaste kiipesi yhä ylöspäin. Työllisyysennätyksiä tuskin rikotaan enää vuoden loppupuolella, kun elinkeinoelämän luottamusmittarit kertovat heikommista kasvunäkymistä. Itsepintainen työllisyys ja kuluvan vuoden palkankorotukset mahdollistavat kuitenkin asuntokaupan elpymisen kuluvan vuoden aikana”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Tuoreet tiedot kuluttajahintojen kehityksestä tuovat jo toivoa, mutta taistelu hintakierrettä vastaan on yhä kesken. Kuluttajahintojen nousua hillitsevät nyt etenkin nestemäisten polttoaineiden halpeneminen, mutta myös laskevat asuntojen hinnat, joiden ei oikeastaan kuuluisi olla investointina mukana kuluttajahintaindeksin laskennassa. Asumisen kulut ovat tosiasiassa nousseet enemmän, kuin hintaindeksin asuinkustannuksista voisi päätellä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntokaupan alakulon vuoksi pankkien lainatiskeille ei nyt ole tunkua ja asuntolainakanta on supistunut yhtäjaksoisesti viime joulukuusta lähtien. Huhtikuun tilastot kertovat asuntolainakannan supistuneen myös vuoden takaisesta ensi kertaa sitten vuoden 1997 toukokuun. Lainapääomat lyhenevät nyt hitaammin korkojen nousun vuoksi, mutta suurin selitys lainakannan supistumiseen löytyy kuluttajien epäröinnistä asuntokaupoilla”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat hiipuvat yhä voimakkaasti, mutta toisaalta myös toivotusti. Korot, kulut ja runsaslukuiset uudet kodit painavat hintoja heikon kysynnän oloissa. Pitkään jatkuneen asuntomarkkinoiden nousukiidon jälkeen hintojen huojennus on oikeastaan merkki talouden terveestä toiminnasta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Elintarvikkeiden kohonneet hinnat ja asuntolainojen korot kurittavat nyt eniten kuluttajien kukkaroita. Vaikka sähkön hintapiikki ohitettiin jo joulukuussa ja alkuvuoden pörssihinnat ovat painuneet totutuille tasoille, on sähkö monille kiinteähintaisen sopimuksen ottaneille kuitenkin yhä edellisvuotta kalliimpaa. Hinnat hiipivät harmillisesti ylös vuodentakaisesta etenkin välttämättömyyshyödykkeissä, joiden osalta inflaation välttäminen omilla kulutusvalinnoilla on hyvin hankalaa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen korostaa.

”Asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat hyvin tunnustelevat ja asuntokauppa käy yhä poikkeuksellisen hitaalla. Kauppamäärät olivat tammi–maaliskuussa alimmillaan sitten 1990-luvun lamavuosien, eikä alati kiihtynyt hintojen lasku ole vielä ohitse. Kohonneet hinnat ohjaavat asukkaita nyt myös tinkimään tilantarpeesta, kun kodin neliöt tarkoittavat myös aiempaa suurempaa lovea lompakkoon niiden mukaan määräytyvien korko- ja vastikemenojen vuoksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Inflaatio rauhoittui maaliskuussa tasolle, jota alempana on oltu viimeksi viime elokuussa. Samaan aikaan korkojen nousu kuormittaa asuntovelallisia tavalla, jota ei ole nähty koko kuluttajahintaindeksin historiassa. Kun energian ja ruoan hintavaihteluista puhdistettu pohjainflaatio jatkoi nousuaan, on taistelu yhä pahasti kesken. Kuluttajan kannattaakin olla kiinnostunut myös pohjainflaatiosta, joka kertoo hintapaineiden laaja-alaisuudesta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen korostaa.

”Asuntokaupan alho jatkui helmikuussa ja asuntomarkkinat etsivät yhä suuntaansa kohonneiden korkojen ja sitkeän inflaation ikeessä. Vanhojen osakeasuntojen kaupoista uupuu nyt joka kuukausi yli 2000 asuntokauppaa kriisejä edeltäneeseen tavanomaiseen tasoon verrattuna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Vaikka helmikuun tilastouudistus nosti työllisyysastetta myös keinotekoisesti, kannattelevat työmarkkinat maamme taloutta yhä tiukasti. Työllisyysaste on korkeammalla kuin ennen koronakriisin alkua, ja työttömyysaste on pysytellyt maltillisen matalana. Kuluttajien usko talouteen on horjunut kriisien ja markkinamyllerryksen keskellä, mutta kotitalouksien näkemys työllisyystilanteen tulevasta kehityksestä on kuitenkin säilynyt kohtalaisen hyvänä.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat voimakkaammin omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Omakotitalojen hinnat kääntyivät laskusuuntaan viime syksynä, kun epävarmuus energian hintojen tulevasta kehityksestä painoi omakotitalojen kauppaa yhdessä korkojen nousun kanssa. Varsinaiseen syöksyyn käännyttiin kuitenkin vasta loka-joulukuussa, jolloin omakotitalojen hinnat rojahtivat osakeasuntojakin voimakkaammin. Kun osakeasuntojen hintakehitys on vahvasti sidoksissa asuntosijoittajien toimintaan, on energian hintakehitys vaikeuttanut nimenomaan omakotitalokauppaa poikkeuksellisen voimakkaasti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Asuntokaupan alakulo jatkuu ainakin alkuvuoden, kun korot, kulut ja runsaslukuiset uudet kodit painavat hintoja. Tiedämme jo nyt, että Ukrainassa käytävän sodan syttymisen jälkeen on Suomessa jäänyt toteutumatta yhteensä yli 8000 osakeasunto- ja omakotitalokauppaa vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kevään jatkuessa vaikeana voi tällainen patouma kasvaa pahimmillaan jopa liki 20 000 asuntoon”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kuluttajien luottamus kertoo kenties varovaisesta toiveikkuudesta synkeän syksyn jälkeen. Joulukuun pohjanoteerauksesta petrattiin, joskin lukemat ovat historiaan peilaten yhä heikot. Taantuma voi paradoksaalisesti kääntää luottamuksen laskusuunnan, mikäli se tarkoittaa samalla inflaation hellittämistä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste jatkoi yhä itsepintaista nousuaan hivuttautumalla hieman ylöspäin joulukuussa ja pysyttelee yhä vuoden 1990 alun huippulukujen tuntumassa. Kuluttajat ovat jo tovin odottaneet taantuman kynnyksellä käännettä synkempään, mutta sellaista ei ole vielä nähty. Työllisten määrä on itse asiassa historian korkein ja toimii yhä tervetulleena vastavoimana kuluttajien mieliä ja kukkaronnyörejä kiristävälle inflaatiolle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Uusien asuntojen aloitukset hiipuvat, mutta korkojen noususta huolimatta rakentaminen on pitänyt pintansa Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Muun maan osalta aloitukset sen sijaan putosivat voimakkaasti viime vuoden aikana, jolloin itse asiassa liki kolme neljästä uudesta asunnosta aloitettiin jonkin kasvukolmioseutukunnan alueelle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Inflaatio, korkojen nousu ja epävarmuus tulevasta ovat hyydyttäneet asuntokaupan, mikä heijastuu myös pankkien lainatiskeille. Tuoreiden tietojen mukaan kausitasoitetut asuntolainanostot ovat painuneet vuoden 2008 finanssikriisin ja kevään 2014 eurokriisin pohjien lukemiin. Kotitalouksien asuntolainakanta itse asiassa supistui joka kuukausi heinäkuusta lokakuuhun asti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Työllisyys tykitti jälleen ylöspäin ja muistuttaa nyt 1990-luvun alun tilannetta työmarkkinoilla. Työvoimapulasta huolimatta työttömyys ei ole enää käytännössä vähentynyt kevään jälkeen, jolloin voidaan puhua rakenteellisesta työttömyydestä tai vaihtoehtoisesti täystyöllisyydestä, jossa työttömyys selittyy sillä, että sopivaa työvoimaa ei vain löydy avoinna oleviin työpaikkoihin. Se ei silti tarkoita, että voimme tyytyä tilanteeseen,” Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Inflaatio kiihtyi yhä marraskuussa ja on nyt korkeimmillaan sitten marraskuun 1983 eli peräti 39 vuoteen. Kuluttajia kurittavat etenkin sähkön hinnan nousu peräti 66 prosentilla ja asuntolainojen keskikoron nousu yli 96 prosentilla. Vuokrat kuitenkin nousivat yleiseen kustannusten kohoamiseen verrattuna hyvin maltillisesti vain prosentilla, mikä tarkoittaa itse asiassa vuokra-asumisen muuttumista edullisemmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Kuluttajien mukaan tulevan työttömyyden uhka Suomessa on kasvanut merkittävästi tänä vuonna. Samaan aikaan kuluttajat kuitenkin näkevät työttömyyden uhan omalla kohdallaan yhtä suureksi kuin ennen Ukrainan sodan syttymistä tämän vuoden alussa ja pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019. Ristiriita on silmiinpistävä ja kielii jo kenties yliampuvasta luottamuspulasta liittyen Suomen talouden kehitykseen,” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste jatkoi nousuaan lokakuussa ja on korkeimmillaan sitten 1990-luvun alun. Työllisten määrä ei ole kausivaihtelu huomioiden ollut koskaan näin korkea Suomen historiassa. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä kääntyi laskuun heinä–syyskuussa, on se yhä viime vuoden tasolla. Osaavia käsipareja kysytään edelleen etenkin hoito- ja opetusalalla sekä ravintoloissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Kotitalouksien hintahuolet ja kohoavat korot ovat hiljentäneet myös pankkien lainatiskit. Vuoden sisäinen kausivaihtelu huomioiden asuntolainanostot ovat nyt yhtä matalalla kuin koronakriisin alkuvaiheessa keväällä 2020. Lainatilastoista esiin nouseva sijoittajien säikähdys on kuitenkin vielä oman kodin ostajia syvempi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla lokakuussa ja kotitaloudet povaavat nyt kerta toisensa jälkeen synkkiä aikoja. Käsillä oleva luottamuksen syöksy on voimakkain mittaushistorian aikana, johon mahtuu finanssikriisin ja koronan kaltaisia koettelemuksia. Samaan aikaan yritysten luottamus on pitänyt pintansa. Suomen syyssumu on nyt erityisen sakeaa, kun elinkeinoelämän ennusteet eroavat kuluttajien arvioista näin radikaalisti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

Inflaatio on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1984 maaliskuun, jolloin elettiin voimakasta nousukautta, kotitalouksien kulutusjuhlat kävivät kiivaana ja palkat paranivat vauhdilla. Nimellispalkat kyllä paranevat nytkin, mutta toisin kuin vajaat 40 vuotta sitten ne eivät vain pysy kuluttajahintojen kyydissä. Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon, mutta samalla asunnot kuitenkin muuttuvat entistä edullisemmiksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun elokuussa koko maassa ja pk-seudulla, eikä pahin ole ohi. Asuntokauppa hyytyy uhkaavasti ja myyntiajat kasvavat – molemmat ennakoivat laskun syvenemistä. Kotitalouksia painavat nyt nopeasti nousseet korot ja elinkustannukset”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.