”Vaikka helmikuun tilastouudistus nosti työllisyysastetta myös keinotekoisesti, kannattelevat työmarkkinat maamme taloutta yhä tiukasti. Työllisyysaste on korkeammalla kuin ennen koronakriisin alkua, ja työttömyysaste on pysytellyt maltillisen matalana. Kuluttajien usko talouteen on horjunut kriisien ja markkinamyllerryksen keskellä, mutta kotitalouksien näkemys työllisyystilanteen tulevasta kehityksestä on kuitenkin säilynyt kohtalaisen hyvänä.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat voimakkaammin omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Omakotitalojen hinnat kääntyivät laskusuuntaan viime syksynä, kun epävarmuus energian hintojen tulevasta kehityksestä painoi omakotitalojen kauppaa yhdessä korkojen nousun kanssa. Varsinaiseen syöksyyn käännyttiin kuitenkin vasta loka-joulukuussa, jolloin omakotitalojen hinnat rojahtivat osakeasuntojakin voimakkaammin. Kun osakeasuntojen hintakehitys on vahvasti sidoksissa asuntosijoittajien toimintaan, on energian hintakehitys vaikeuttanut nimenomaan omakotitalokauppaa poikkeuksellisen voimakkaasti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Asuntokaupan alakulo jatkuu ainakin alkuvuoden, kun korot, kulut ja runsaslukuiset uudet kodit painavat hintoja. Tiedämme jo nyt, että Ukrainassa käytävän sodan syttymisen jälkeen on Suomessa jäänyt toteutumatta yhteensä yli 8000 osakeasunto- ja omakotitalokauppaa vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kevään jatkuessa vaikeana voi tällainen patouma kasvaa pahimmillaan jopa liki 20 000 asuntoon”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kuluttajien luottamus kertoo kenties varovaisesta toiveikkuudesta synkeän syksyn jälkeen. Joulukuun pohjanoteerauksesta petrattiin, joskin lukemat ovat historiaan peilaten yhä heikot. Taantuma voi paradoksaalisesti kääntää luottamuksen laskusuunnan, mikäli se tarkoittaa samalla inflaation hellittämistä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste jatkoi yhä itsepintaista nousuaan hivuttautumalla hieman ylöspäin joulukuussa ja pysyttelee yhä vuoden 1990 alun huippulukujen tuntumassa. Kuluttajat ovat jo tovin odottaneet taantuman kynnyksellä käännettä synkempään, mutta sellaista ei ole vielä nähty. Työllisten määrä on itse asiassa historian korkein ja toimii yhä tervetulleena vastavoimana kuluttajien mieliä ja kukkaronnyörejä kiristävälle inflaatiolle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Uusien asuntojen aloitukset hiipuvat, mutta korkojen noususta huolimatta rakentaminen on pitänyt pintansa Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Muun maan osalta aloitukset sen sijaan putosivat voimakkaasti viime vuoden aikana, jolloin itse asiassa liki kolme neljästä uudesta asunnosta aloitettiin jonkin kasvukolmioseutukunnan alueelle”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.

”Inflaatio, korkojen nousu ja epävarmuus tulevasta ovat hyydyttäneet asuntokaupan, mikä heijastuu myös pankkien lainatiskeille. Tuoreiden tietojen mukaan kausitasoitetut asuntolainanostot ovat painuneet vuoden 2008 finanssikriisin ja kevään 2014 eurokriisin pohjien lukemiin. Kotitalouksien asuntolainakanta itse asiassa supistui joka kuukausi heinäkuusta lokakuuhun asti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen avaa.

”Työllisyys tykitti jälleen ylöspäin ja muistuttaa nyt 1990-luvun alun tilannetta työmarkkinoilla. Työvoimapulasta huolimatta työttömyys ei ole enää käytännössä vähentynyt kevään jälkeen, jolloin voidaan puhua rakenteellisesta työttömyydestä tai vaihtoehtoisesti täystyöllisyydestä, jossa työttömyys selittyy sillä, että sopivaa työvoimaa ei vain löydy avoinna oleviin työpaikkoihin. Se ei silti tarkoita, että voimme tyytyä tilanteeseen,” Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Inflaatio kiihtyi yhä marraskuussa ja on nyt korkeimmillaan sitten marraskuun 1983 eli peräti 39 vuoteen. Kuluttajia kurittavat etenkin sähkön hinnan nousu peräti 66 prosentilla ja asuntolainojen keskikoron nousu yli 96 prosentilla. Vuokrat kuitenkin nousivat yleiseen kustannusten kohoamiseen verrattuna hyvin maltillisesti vain prosentilla, mikä tarkoittaa itse asiassa vuokra-asumisen muuttumista edullisemmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Kuluttajien mukaan tulevan työttömyyden uhka Suomessa on kasvanut merkittävästi tänä vuonna. Samaan aikaan kuluttajat kuitenkin näkevät työttömyyden uhan omalla kohdallaan yhtä suureksi kuin ennen Ukrainan sodan syttymistä tämän vuoden alussa ja pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019. Ristiriita on silmiinpistävä ja kielii jo kenties yliampuvasta luottamuspulasta liittyen Suomen talouden kehitykseen,” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste jatkoi nousuaan lokakuussa ja on korkeimmillaan sitten 1990-luvun alun. Työllisten määrä ei ole kausivaihtelu huomioiden ollut koskaan näin korkea Suomen historiassa. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä kääntyi laskuun heinä–syyskuussa, on se yhä viime vuoden tasolla. Osaavia käsipareja kysytään edelleen etenkin hoito- ja opetusalalla sekä ravintoloissa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

”Kotitalouksien hintahuolet ja kohoavat korot ovat hiljentäneet myös pankkien lainatiskit. Vuoden sisäinen kausivaihtelu huomioiden asuntolainanostot ovat nyt yhtä matalalla kuin koronakriisin alkuvaiheessa keväällä 2020. Lainatilastoista esiin nouseva sijoittajien säikähdys on kuitenkin vielä oman kodin ostajia syvempi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla lokakuussa ja kotitaloudet povaavat nyt kerta toisensa jälkeen synkkiä aikoja. Käsillä oleva luottamuksen syöksy on voimakkain mittaushistorian aikana, johon mahtuu finanssikriisin ja koronan kaltaisia koettelemuksia. Samaan aikaan yritysten luottamus on pitänyt pintansa. Suomen syyssumu on nyt erityisen sakeaa, kun elinkeinoelämän ennusteet eroavat kuluttajien arvioista näin radikaalisti”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.

Inflaatio on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1984 maaliskuun, jolloin elettiin voimakasta nousukautta, kotitalouksien kulutusjuhlat kävivät kiivaana ja palkat paranivat vauhdilla. Nimellispalkat kyllä paranevat nytkin, mutta toisin kuin vajaat 40 vuotta sitten ne eivät vain pysy kuluttajahintojen kyydissä. Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon, mutta samalla asunnot kuitenkin muuttuvat entistä edullisemmiksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun elokuussa koko maassa ja pk-seudulla, eikä pahin ole ohi. Asuntokauppa hyytyy uhkaavasti ja myyntiajat kasvavat – molemmat ennakoivat laskun syvenemistä. Kotitalouksia painavat nyt nopeasti nousseet korot ja elinkustannukset”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

”Tuoreiden tietojen mukaan odotukset kuluttajan omasta ja Suomen talouden tulevaisuudesta ovat synkemmät kuin kertaakaan aiemmin. Kuluttajat eivät ole myöskään koskaan pitäneet ajankohtaa kestotavaroiden ostamiselle näin huonona. Inflaatio iskeekin myös asumiseen: niin omistusasujien kuin asuntosijoittajienkin taivaalle on ilmaantunut tummia pilviä. Aurinkoinen ajanjakso on nyt jätetty taakse, mutta asumisen perustarve ei poistu”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Inflaation kiihtyminen taittui elokuussa bensiinin hintanousun hiivuttua, mutta hinnat kiipesivät yleisesti yhä poikkeuksellisen kovaa. Kuluttajat köyhtyvät, kun inflaatio on iskenyt elintarvikkeisiin ja lämmitysenergiaan, joiden kulutusta voi olla vaikeaa muuttaa nopeasti. Hintojen harppaukset kohtelevat kuitenkin koteja eriarvoisesti riippuen esimerkiksi kodin koosta, lämmitystavasta ja asukkaiden vapaa-ajan mieltymyksistä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Euroopan keskuspankin neuvoston tuore päätös nostaa korkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä on historiallinen, mutta myös markkinaodotusten mukainen. Kyseessä on EKP:n historian suurin korotus, mikä kertoo osaltaan epäonnistumisesta kiihtyvän inflaation torjunnassa. Inflaation taklaaminen tuleekin edellyttämään keskuspankilta talouskasvun torppaamista samanaikaisesti, jotta keskuspankin uskottavuus hintavakauden turvaajana voidaan säilyttää”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Kuluttajien luottamuspulalle ei näy tulevan loppua, kun elokuussa oltiin yhä historiallisen alhaisissa lukemissa. Asunnon ostoaikeet ovat nyt yhtä matalalla kuin koronakriisin alun säikähdyksessä – suurin romahdus on nähty Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puheet sähkön hinnan noususta ja jopa energian riittämättömyydestä näkyvätkin kuluttajien luottamuksessa eniten alueilla, joihin ne myös iskevät voimakkaimmin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Työllisyysaste piti pintansa heinäkuussa ja on yhä korkeimmillaan sitten vuoden 1990 heinäkuun. Tilanne on Suomessa historiallinen ja parempi kuin euroalueella keskimäärin. Jäämme kaikesta huolimatta jälkeen kaikkia muita Pohjoismaita, joissa työllisyys on kehittynyt meitäkin paremmin. Kun pienten asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet laskuun, tarkoittaisi työllisyyden töksähtely vielä selvempää asuntojen hintojen sukellusta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Kuluttajien luottamus romahti pohjille kesäkuussa ja on nyt historian alhaisimmalla tasollaan. Kuluttajien näkemys Suomen taloudesta pysyi äärimmäisen heikkona ja odotus tulevasta inflaatiosta oli kesäkuussa korkeampi kuin koskaan aiemmin. Historiallisen korkeiden inflaatiolukujen vuoksi kodeissa pohditaan nyt potentiaalisia säästökohteita, mutta omaan talouteen uskotaan silti yhä Suomen taloutta enemmän”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työmarkkinoiden kiito jatkui talouden tulevaisuuden uhkakuvista huolimatta vahvana toukokuussa. Samaan aikaan työllisten määrä huitelee historian korkeimmalla tasollaan, ja työttömyysaste on nyt painunut yhtä alhaalle kuin se oli maalis–huhtikuussa 2008. Työttömyysaste on ollut alhaisemmalla tasolla viimeksi vuoden 1991 toukokuussa 31 vuotta sitten. Talouden epävarmuus näkyy kuitenkin määräaikaistyön kasvuna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Historiallisen korkeaksi kivunnut inflaatio kurittaa nyt kotitalouksia ja monille tämänhetkinen hintojen nousu onkin ennennäkemätöntä. Ansiotaso ei pysy nyt perässä ja ostovoima heikkenee. Kun asuntojen hinnat nousevat kolmea prosenttia, tarkoittaa se itse asiassa niiden halpenemista, sillä yleinen hintataso nousee yli tuplasti nopeammin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomauttaa.