Hypon reaktio: Oman inflaation etumerkki riippuu asuntovelan määrästä

”Kuluttajan kohtaama inflaatio riippuu nyt poikkeuksellisen paljon asuntovelan määrästä. Asuntovelallisten inflaatio on painunut käytännössä miinukselle, kun asuinkustannukset ovat laskeneet yhteensä yhdeksän kuukauden ajan. Korkojen lasku painaa inflaatiota yhä voimakkaammin, ja olemme jo hyvin lähellä deflaatiosta viestivää negatiivista etumerkkiä syksyn tilastojulkistuksissa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

”Sairaalamaksujen ja kahvin hinnan nousu taas rasittavat kukkaroa kaikkein eniten. Velattoman inflaatio onkin silti yli prosentin luokkaa, kun sen alapuolella kulkeva veromuutoksista puhdistettu inflaatiomittari taas viestii Suomen talouden heikosta vedosta. Laajempaan deflaatiokierteeseen on kuitenkin vaikea uskoa, kun huomioidaan kuluttajahintaindeksillä mitatun hintojen laskun johtuvan käytännössä yksinomaan korkojen laskusta, mikä tukee talouttamme jo nyt ja jatkossa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat heinäkuussa 0,2 prosenttia, kun kesäkuussa hinnat nousivat myös 0,2 prosentilla. Asuinkustannukset laskivat 3,5 prosenttia, kun asuntolainakorot laskevat nyt kansallista kuluttajahintaindeksiä. Arvonlisäverokantojen korotukset näkyvät luvuissa viime vuoden syyskuusta ja kuluvan vuoden tammikuusta lähtien. Yleisen alv-kannan nousu tuli voimaan 1.9.2024. Alennettuun alv-kantaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden nousu 10 prosentista 14 prosenttiin tapahtui puolestaan 1.1.2025. Yli puolet yksityisestä kulutuksesta kohdentuu asumiseen, elintarvikkeisiin ja liikenteeseen.

Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta oli heinäkuussa 2,0 prosenttia, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui niin ikään 2,0 prosenttiin. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin oli heinäkuussa 1,0 prosentin tasolla, eli veromuutokset kohottavat inflaatiota prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverojen nostot selittävätkin leijonanosan kuluttajien kohtaamasta inflaatiosta.

”Vuoden 2022 lopun yli yhdeksän prosentin inflaatio oli ohimenevä piikki ja ansiotason nousu on nyt huomattavasti kuluttajahintojen nousua vauhdikkaampaa. Ostovoima kasvaa tällä hetkellä voimakkaimmin sitten finanssikriisin jälkimaininkien, eli 15 vuoteen, ja korkojen laskun tuoma potti kanavoituu jo kulutukseen ja asuntokauppaan. Kokemus kovasta hintakiidosta värittää silti yhä kuluttajien mielialoja. Talouskasvu on yhä kankeaa, mutta ostovoiman koheneminen näkyy jo kasvaneena tulivoimana talletustileillä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.