Hypon Asuntomarkkinakatsaus 4/2017, lue koko katsaus tästä.
Hypon Asuntomarkkinavideo tästä Hypo-kanavalla YouTubessa.
Nuoret ovat palanneet asuntomarkkinoille vihdoin finanssikriisin jälkeen. He valikoivat kuitenkin asuinpaikkansa tarkasti, sillä yhä useampi ensiasunnon ostaja hankkii oman kodin suurimmista kasvukaupungeista.

Ja Hypon Asuntomarkkinavideo – Hypon tiimi kävi Tampereella haastattelemassa pormestari Lauri Lylyä, joka kertoi “Suomen Göteborgin” tavoitteista ja suurista rakennushankkeista. Videoon etusivulta tai tästä linkistä.
 

11 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments
Hypotalamus
2 years ago

Onneksi muutin maalle nyt 80 000 e perintö omakotitalo ja Helsingin neukkukuutiosta saatu myyntivoitto on tilillä (190 000 e). Kulut on omakotitalossa vajaa alle 500 e kuukausi ja kesäkuukausina ei sitäkään, ansiosidonnaisella mennään parivuotta ja sen jälkeen täystyöttömyys edessä, ei paljoa haittaa :)

Kiinteistöguru
2 years ago

Vuonna 2018 Helsinki kasvaa vauhdilla. Kaupunki varautuu väestöennusteen niin sanottuun nopean kasvun vaihtoehtoon, jonka mukaan meitä olisi ensi vuoden jälkeen jo lähes 651 000 – siis 7 000 enemmän kuin nyt. Uusista tulijoista suuri osa on maahanmuuttajia, joiden uskotaan, toivotaan, rukoillaan löytävän paikkansa yhteiskunnasta ja muuttuvan – kylmällä taloustieteen kielellä – menoerästä resurssiksi.

Vuokralainen
2 years ago

Omistusasuminen ei merkitse enää sellaista perusturvaa ja statusta, joka sillä on viimeiset vuosikymmenet ollut. Vuokra-asuminen kaikissa segmenteissä alkaa olla vakavasti otettava kilpailija omistusasumiselle.
Ostovoimaisetkin kansalaiset miettivät nyt tarkkaan mihin rahansa panevat. Nuoremmissa ikäpolvissa liikkuvuus korostuu. Hyvien työpaikkojen perässä muutetaan paikkakunnalta toiselle ja usein myös ulkomaille. Vuokra-asuminen on työmarkkinoiden kannalta kätevä ratkaisu.
Samalla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla perheasunnon vaatima useamman sadantuhannen euron vaatima pääoma voidaan sijoittaa johonkin muuhun, ja sitä voidaan käyttää elämän laadun parantamiseen ja itsensä kehittämiseen.

Asuntosijoittaja
2 years ago

Tukholman tauti voi tarttua.
On vakava merkki jos suhdannenousun huipuissa, nollakorkoympäristössä nähdään asuntojen hintojen laskua. Kyse on silloin kuplasta.

Saiturin poika
2 years ago

Miksi maksaa itseään kipeäksi kasvukolmiossa, kun voi asua edullisesti kaupungissa esimerkiksi Porissa tai Kouvolassa?
Yleinen “asunto- ja kasvupropaganda” perustuu pitkälti illuusioon ja valheeseen. Ne jotka älynneet ostaa todella halpoja asuntoja ja kiinteistöjä ulkopuolelta kolhoosikasvukeskusten, tekevät suuremman tilin.

Juhana Brotherus
2 years ago

Kiitos kommentista “tota”. Kuten Tilastokeskuksen taulukosta näkyy, 20-29-vuotiaissa omistusasujissa näkyi nousua jo 2016 pääkaupunkiseudulla, muualla maassa näkyi selvää laskua. Tämän vuoden tietoja voi haarukoida ASP-lainojen osalta, josta löytyy katsauksessa tarkempaa tietoa. Lisäksi pankeilla on peukalo hyvin pulssilla viimeisimmästä kysynnästä. Etenkin Hypolla. Myös nuoret aikuiset 30-vuoden iässä näkyvät juuri pk-seudulla. Ensiasunnon ostaja on Helsingissä jo noin 30-vuotias.
Hypo B

tota
2 years ago

Mihin perustuu väite siitä, että nimenomaan nuoret aikuiset olisivat lähteneet asuntokaupoille kasvukaupungeissa? Kirjoituksessa on käytetty kuvaajana nuorten asuntokauppatilastojen sijaan ensiasunnon ostamistilastoa. Ensiasunnon ostajien tilasto ei ole sama asia kuin nuoret aikuiset. Nuorten aikuisten asuntotilasto löytyy tästä:
http://www.stat.fi/til/asas/2016/01/asas_2016_01_2017-10-11_tau_006_fi.html
Tilaston mukaan pääkaupunkiseudulla nuorten aikuisten omistusasuminen on vähentynyt jokseenkin joka vuosi vuodesta 2015 lähtien, ja tilasto saavutti viime vuonna uudet pohjalukemat. Yhä harvempi nuori aikuinen on siis ostanut asunnon itselleen pääkaupunkiseudulla. Ja pudotus jatkui myös vuonna 2016. Tilastokeskuksen lukemien perusteella asuntomarkkina on nuorten aikuisten osalta kehittynyt ihan päinvastoin kuin minkä kuvan lukija voi saada Hypon asuntomarkkinakatsauksesta.
Pääkaupunkiseudulla asui omistusasunnossa nuorista aikuisista vielä vuonna 2005 noin 22 % ja nyt enää 16 %. Muussa Suomessa nuorten aikuisten omistusasumisen luvut ovat muuttuneet 28 prosentista (vuosi 2005) 27 prosenttiin (vuonna 2016).
Ensiasuntojen ostaminen on kääntynyt kasvuun pääkaupunkiseudulla, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan nuorten aikuisten kohdalla. Ensiasunnon ostamisen kasvun yhteydessä on tapahtunut ensiasunnon ostajien keski-iän nousu. Pääkaupunkiseudulla tyypillinen ensiasunnon ostaja on nykyisin vanhempi kuin 20-29 -vuotias nuori aikuinen.

Juhana Brotherus
2 years ago

Kiitos hyvästä kysymyksestä Ari. Uusien asuntojen kauppa heilahtelee kuukausittain ja neljännesvuosittain voimakkaasti. Iso ero vanhoihin asuntoihin. Toimiva tapa haarukoida uusien kauppaa: rakenteilla olevat asunnot suhteessa myymättömien uusien asuntojen varastoon. Nyt rakenteilla paljon asuntoja ja myyntivarastot pienet. Eli loppuvuonna nähdään taas kovia kasvuprosentteja.
Hypo B

Ari Järvinen
2 years ago

Hei, Rakennuslehti (10.11) viittaa STH-Groupin systemaattiseen seurantaan kun sanoo että Helsingissä uusien asuntojen kauppamäärät (huhtikuusta tähän päivään) laski 5% y/y ja kommentti PK-seudusta on “asuntokauppa on kaikilla alueilla miinuksella”. Miten teidän näkemys että asuntojen kysyntä kaupungeissa (erityisesti PK-seudulla) kiihtyy suhtautuu Rakennuslehden markkinakatsaukseen?
https://www.rakennuslehti.fi/2017/11/paakaupunkiseudun-uusien-asuntojen-ralli-nayttaa-saavuttaneen-huippunsa-kaupat-ovat-jo-vahentyneet/

Juhana Brotherus
2 years ago

Kiitos Veli-Pekka kommentista. Yllä olevassa kuviossa Isot kaupungit = Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Lahti. Eli ei huolta, väestötilastot kammattu tarkkaan läpi. Kannattaa tutustua koko katsaukseen!
Hypo B

Veli-Pekka Pelkonen
2 years ago

Suomen väestötilastot kannattaisi aina välillä päivittää. Pääkaupunkiseutu vs. “isot kaupungit” Tampere ja Turku näytti olevan asuntokauppatilastoissa tutkitut ryhmät. Antaa hieman väärän kuvan koko valtakunnan kasvukeskuksista, joista esim. Oulussa on enemmän asukkaita kuin Turussa. Ei voi puhua silloin, että “isoissa kasvukeskuksissa kauppa yli puolet muuhun Suomeen verrattuna”, jos tarkoitetaan, että tilastot on nimenomaan tehty em. jaon perusteella. Kysymys on siis Etelä-Suomen kasvukeskukset vs. muu maa.