Hypon reaktio: Iranin sota uhkaa orastavaa kasvua
”Iranin kriisi voi iskeä jo valmiiksi vaisuun asuntorakentamiseen sekä kohoavien kustannusten että heikkona pysyvän sijoittajakysynnän kautta. Asuntorakentamisessa yli puolet kustannuksista muodostuu materiaalien ja rakennustarvikkeiden, kuten betonin, puun, teräksen ja LVI- sekä sähköjärjestelmien hankintakustannuksista. Samalla korkojen pitkäkestoisempi nousu heijastuisi entistäkin haitallisemmin uudiskohteiden kysyntään”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Kriisin pitkittyessä energiahintojen nousu kohottaisi materiaalien tuotanto- ja hankintahintoja eniten öljypohjaisissa muovi- ja kemianteollisuuden tuotteissa, mutta myös paljon energiaa vaativissa rakennusmateriaaleissa, kuten teräksessä ja betonissa. Toisaalta tarve energiatehokkuusremonteille ja perusparannuksille jatkaa kasvuaan, mikä kannustaa korjaushankkeisiin kriisin keskelläkin”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.
Tilastokeskus julkaisi tuoreet tiedot uudisrakentamisen kehityksestä. Uusia asuntoaloituksia oli marras–tammikuussa noin 5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Heikossa suhdannetilanteessa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella.
Tilastokeskus julkisti myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin, joka kuvaa käynnissä olevan uudistuotannon arvoa. Asuinrakentaminen käy yhä puoliteholla koronakriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.
Tilastokeskus julkaisi samalla tuoreita työmarkkinatietoja. Kausitasoitettu työllisyysasteen trendi oli helmikuussa 75,8 prosenttia ja työttömyys 10,5 prosenttia, kun tammikuussa oltiin 75,8 prosentin työllisyys- ja 10,4 prosentin työttömyysasteessa.
”Työmarkkinoilta on saatu jo merkkejä orastavasta suhdannekäänteestä, kun tehdyt työtunnit kasvoivat viime vuoden lopulla ja työllisten määrä on ollut nousussa. Työttömiä työnhakijoita on silti paljon, ja Iranissa käytävä sota voi lykätä työmarkkinoiden toipumista entisestään. Vuoteen lähdettiin jo valmiiksi hauraasta tilanteesta, ja kriisin pitkittyessä kohoavat korot, energiahinnat ja heikentyvä ostovoima pitäisivät työttömyyden korkealla ennakoitua pidempään. Rakentaminen, teollisuus sekä kuljetus- ja logistiikka-ala kärsivät eniten, mutta energiashokin pitkittyessä stagflaation, eli korkean inflaation ja hitaan talouskasvun, riski kasvaa ja koskettaa myös kaupan aloja ja palvelusektoria. Epävarmuuden kasvu heikentää jälleen talouskasvuodotuksia ja heiluttaa korkoja, mutta kriisin kesto ratkaisee lopulta, selviääkö Suomen talous säikähdyksellä, jossa heikentyvän kehityksen sijaan talouden toipuminen vain lykkääntyy lähemmäs loppuvuotta”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.