Hypon reaktio: Työikäisen väestön kasvu kohottaa työttömyysastetta
”Suomen työttömyysaste on kohonnut korkeimmilleen 2000-luvulla. Työttömyysastetta nostaa nyt myös työvoiman tarjonnan, eli työikäisen väestön kasvu. Uusia avoimia työpaikkoja syntyy matalasuhdanteessa vain vähän, ja samaan aikaan voimakas nettomaahanmuutto on kasvattanut työvoimaa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.
”Työikäisen väestön määrä väheni finanssikriisin jälkeen pitkään, mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2022 nettomaahanmuuton voimistuessa. Tulijat ovat keskimäärin kolmekymppisiä ja valtaosin työikäisiä, mutta koulutus- ja ammattitausta vaihtelee tekniikasta ja ICT:stä hoivaan ja palveluihin. Olennaista on, että he hakeutuvat työmarkkinoille myös heikossa suhdanteessa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Tilastokeskus julkaisi tuoreita työmarkkinatietoja. Kausitasoitettu työllisyysasteen trendi oli elokuussa 75,7 prosenttia ja työttömyys 10,0 prosenttia, kun heinäkuussa oltiin 75,7 prosentin työllisyys- ja 9,8 prosentin työttömyysasteessa.
Tilastokeskus julkaisi samalla tuoreet tiedot uudisrakentamisen kehityksestä. Uusia asuntoaloituksia oli touko–heinäkuussa noin 22 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Poikkeuksellisen heikossa suhdannetilanteessa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella.
Tilastokeskus julkisti myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin, joka kuvaa käynnissä olevan uudistuotannon arvoa. Asuinrakentaminen käy nyt puoliteholla koronakriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.
”Asuntorakentaminen ei piristy vielä tänä vuonna, kun tarjontaa tulvii myyntipalstoille ja asuntojen hinnat hakevat vielä tasoaan. Uudisasuntorakentaminen muodostaa kuitenkin vain alle puolet kaikesta rakentamisesta – asuntojen korjausrakentaminen on laskenut kokonaisuudessaan selvästi uudisrakentamista vähemmän ja korjaamiseen käytetäänkin nyt uudispuolta enemmän euroja. LVI-, ilmanvaihto-, sähkö ja automaatiohankkeet sekä lataus- ja lämmitysinvestoinnit jatkuvat, vaikka asuntotuotanto on edelleen pohjalla. Rakennuskustannusten nousu on asettunut ja korjausvelka kasvaa, mikä tukee korjaushankkeiden käynnistymistä ensi vuonnakin”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.