Yhtiökokous- enemmistö voittaa, vähemmistö väittää
Rakennuskanta ikääntyy ja taloyhtiöiden päätettävänä on yhä suurempi määrä korjaushankkeita. Varsinkin 1970 ja 1980-luvun rakennuskanta on tulossa remontti-ikään ja Isännöintiliiton julkaisema Putkiremonttibarometri 2019 osoittaa, ettei ainakaan putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä. Yhtiökokous on taloyhtiön taloudenhallinnan sekä remonttien osalta osakkeenomistajan tärkein vaikutuskanava sillä kokouksessa tehdyillä päätöksillä on usein suora vaikutus osakkaan henkilökohtaiseen talouteen sekä asunnon arvon kehitykseen. Silti osallistumisaste on usein matala. Kuten muissa, myös remonttipäätöksissä vahvemmin edustettu kanta voittaa.
Aikoinaan eräässä Helsingin kantakaupungissa sijaitsevassa taloyhtiössä keskusteltiin hissiprojektista. Yhtiössä oli kolme rappua, joista kahdessa oli hissi, yhdessä ei. Näin homma oli toiminut jo yli seitsemänkymmentä vuotta. Ikääntyvät osakkaat ja kaupungin tarjoama hissiavustus olivat herättäneet ajatuksen hissin rakentamisesta myös kolmanteen rappuun. Taloyhtiössä osakkaiden mielipiteet jakaantuivat selvästi. Kahden hissillisen rapun osakasenemmistö ei tarvetta tunnistanut. Hissittömän rapun osakasvähemmistö oli puolestaan vahvasti rakentamisen kannalla. Samaan aikaan oli taloyhtiössä tunnistettu myös muita merkittäviä remonttitarpeita. Keskusteluja, monesti hyvin tunnepitoisiakin, käytiin pitkin vuotta taloyhtiön eri tilaisuuksissa. Lopulta hissiprojektin toteutuksesta oli määrä äänestää kevään varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Keväälle sijoittuva yhtiökokousrumba on käynyt jo jonkin aikaa kuumana ja monessa taloyhtiössä on sääntömääräisten asioiden lisäksi merkittäviä remontteja päätettävänä. Vaikka yhtiökokouksessa tehtävillä päätöksillä on suorat vaikutukset sekä taloyhtiön että osakkaiden henkilökohtaiseen talouteen, on yhtiökokouksien osallistumisaste monesti valitettavan matala. Taustalla voi olla monia syitä kuten muut kiireet, epätietoisuuden tunne tai pelko hallitukseen ”joutumisesta”. Oli syy mikä tahansa, on osakkaan ensiarvoisen tärkeä pysyä kartalla taloyhtiön taloudellisesta tilanteestä ja remonttitarpeista, sekä osallistua aktiivisesti päätöksentekoon omalla äänellään. Toisin kuin Brexit äänestyksessä, ei yhtiökokouksessa kerran toteutettavaksi päätettyihin remontteihin ja rahoitusratkaisuihin enää palata.
Miten hissin sitten kävi? Yhtiökokouksen osallistumisaste oli kauniisti sanottunakin vain kohtalainen. Edes hissipäätös ei saanut osakkaita liikkeelle. Hissillisten rappujen osakasenemmistö oli taloyhtiössä suuri ja ennakkoon hissiäänestys näytti olevan selvä peli. Yhtiökokouksessa kävi kuitenkin ilmi, että hissittömän rapun edustajat olivat keränneet valtakirjat muilta rapun osakkailta. Osakasvähemmistöstä tuli yhtiökokouksessa enemmistö ja kolmanteenkin rappuun saatiin hissi. Muut merkittävät remontit siirtyivät tulevaisuuteen. Enemmistö voittaa, vähemmistö väittää.
Kirjoittaja on Hypon asuntorahoitusjohtaja
Vielä lyhyenä täsmennyksenä, että siis yleensä hallitukset kyllä toimivat yhtiökokouksen päätöksiä toimeenpanien. Mutta sekin on yhtiökokousten päätösten jälkeen käytännön elämässä taloyhtiöissä silti mahdollista, että joitain yhtiökokouksen päätöksiä ei lähdetä toteuttamaan. Näin voi käydä perustellustakin syystä, jos esim. investointipäätöksen jälkeen ilmenee, että hankkeen kustannus- tai laatutaso tulee todennäköisesti poikkeamaan olennaisesti yhtiökokoukselle annetuista tiedoista, tai jos taloyhtiössä ilmenee välittömiä toimenpiteitä vaativia yllättävän isoja kulueriä (esim. tulee yllättäen merkittäviä menoja aiheuttavia vesivahinkoja, jotka on pakko hoitaa heti kuntoon), joiden kustannusten suuruuden johdosta jokin muu investointi täytyy siirtää tulevaisuuteen.
Seuraavan vuoden yhtiökokouksella on aina kyllä mahdollisuus halutessaan vaihtaa hallitus, jos yhtiökokousta edeltänyt hallitus ei ole toimeenpannut aiempia yhtiökokouksen päätöksiä, ja jos seuraavan yhtiökokouksen enemmistö haluaa sitten hallituksen vaihtoon. Hissi-investointien kohdallakin asia voi joskus palata seuraavan yhtiökokoukseen uudelleen päätettäväksi, jos yhtiökokouksen valitseman hallituksen enemmistö on jättänyt toimeenpanematta edellisen yhtiökokouksen päätöksen. Sellaisessa tilanteessa seuraava yhtiökokous voi vaihtaa hallituksen tai päättää uudelleen yhtiökokouksessa hissiasiastakin – joko samalla tavoin kuin edellisessä yhtiökokouksessa tai eri tavalla. Jos hallitus ei ole toimeenpannut edellisen yhtiökokouksen päätöstä ennen seuraavaa yhtiökokousta, voi yhtiökokous päästä äänestämään samasta asiasta uudelleen, ja silloin kahden muunkin porraskäytävän väki voi aktivoitua hankkimaan valtakirjoja… riitaisissa taloyhtiöissä joistain asioista voidaan tehdä päätöksiä suuntiin ja toisiin vuosikausia samoja asioita uudelleen ja uudelleen käsitellen.
” Toisin kuin Brexit äänestyksessä, ei yhtiökokouksessa kerran toteutettavaksi päätettyihin remontteihin ja rahoitusratkaisuihin enää palata.”
Tuo ei muuten takuulla pidä paikkaansa. Suomen taloyhtiömaailmassa on ollut lukuisia tapauksia, joissa yhtiökokouksessa päätettyjä remontteja ei ole koskaan toteutettu. Itse asiassa kun lueskelin tänä keväänä yhtä yhtiökokouskutsua, tuli todettua, että kyseisessä taloyhtiössä edellisvuoden yhtiökokouksessa samana vuonna tehtäväksi päätetty remontti oli hallituksessa jätetty pöydälle, eli siis toteuttamatta. Sitten sitä ei vaan tehty, eikä olla enää aikeissakaan tehdä lähiaikoina. Niinkin voi tapahtua – ja on myös tapahtunut monta kertaa, että yhtiökokouksen päätöksiä ei ole toimeenpantu.
Paikalla istuttavat taloyhtiöiden yhtiökokoukset ovat muinaisjäänne, joista olisi hyvä päästä kehityksessä eteenpäin. Paremmin osakedemokratiaa edustaisi suorien äänestysten järjestäminen ennen virallista kokousta sähköiseen järjestelmään, johon saisi syöttää yhtiökokouskutsun saatuaan rastin ruutuun ok tai ei ok kunkin yhtiökokouksen asialistan esityksen kohdalle. Äänestysaikaa olisi esim. 2 viikkoa. Etäosallistuminen on muutenkin mahdollistettu jo hyvin monissa muissa, taloudellisesti pienemmän osan ihmisten menoista vievissä asioissa, mutta yhtiökokoukset toteutetaan yhä niin, että vain paikan päälle itsensä tuovat voivat käytännössä osallistua päätöksentekoon.