Maahanmuuttajat muokkaavat asumisen tarpeita

Hypon asuntomarkkinakatsaus – Vieraskieliset asuvat Suomen suurimmissa kaupungeissa yleisemmin ulommaisilla reuna-alueilla, kun taas kotimaisia kieliä puhuvat asuvat joka puolilla kaupunkeja. Vieraskieliset asuntokunnat ovat tyypillisesti myös suurempia eli koostuvat useammasta asukkaasta kuin kotimaiset asuntokunnat, joten tarpeet osuvat suurempiin asuntoihin. Omakotitalossa asuminen on suomalainen ilmiö, sillä vieraita kieliä puhuvat ihmiset asuvat useammin kerrostaloissa, vaikka tulotaso otettaisiin huomioon.

Hypon asuntomarkkinakatsaus avaa Hypon ja MDI:n vielä julkaisemattoman tutkimuksen keskeisiä ennakkotietoja. Tutkimuksessa selvitetään, miten ulkomaalaistaustaiset ihmiset asuvat Suomessa. Tutkimus julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.

Hypon asuntomarkkinakatsauksen voit lukea nettisivumuodossa. Jos haluat kuitenkin lukea sen aiemmin tutuksi tulleessa pdf-muodossa taitettuna, voit avata dokumentin painamalla tätä linkkiä –>.

.

Hypon asuntomarkkinakatsaus kesäkuussa 2025, järjestyksessään 93. tilanneanalyysi.

Asuntokaupassa on kauppasodan käsijarru päällä

Kauppasota kiristää asuntokaupan käsijarrua, mutta laskevat korot voitelevat kaupan ketjuja samalla aiempaa huolellisemmin. Elpyminen on eritahtista, mutta hintakehitys taittuu kasvuun koko maassa tänä vuonna. Kaupan ja rakentamisen trendiä ei käännetä kabineteissa, kun kotoiset työmarkkinat ja maailmanpolitiikan laineet ohjaavat kuluttajien luottamusta.

Uusi tutkimustieto* avaa Suomen väestöennustetta – kaupunkienkin kasvu nojaa yhä vahvemmin maahanmuuttoon ja vieraskielisen väestön kasvuun. Asuntomarkkinoiden asento ei palaa vanhaan, vaan jatkossa tarvitaan myös suurempia perhekoteja kaupunkeihin muuttaville maahanmuuttajille. Vieraskieliset kotitaloudet ovat keskimäärin kotimaisia suurempia, asuvat ahtaammin ja keskittyvät kaupunkien reuna-alueille. Kerrostaloasuntoja kysytään, mutta omakotitalot eivät kiinnosta samassa määrin edes suurituloisia maahanmuuttajia. Tietoa tarvitaan myös lisää ja analyysia syvennetään tutkimustyön jatkuessa. Julkaisemme lopulliset tulokset maahanmuuttajien asumispreferensseistä myöhemmin tänä vuonna, minkä pohjalta myös jatkamme uuden tutkimuksen parissa.

Asuntojen selvempi hintanousu lykkääntyy ensi vuoteen, mutta tänä vuonna pinnistetään jo plussalle kahden miinusvuoden jälkeen. Kauppamäärät ovat kasvaneet jo vuoden päivät, mutta tarjontavarasto sulaa hitaasti vuoden kuluessa. Tampereella ja Turussa keikutaan viiden vuoden takaisilla tasoilla, kun pk-seudun kiri käynnistyy astetta alempaa. Uudiskohteet ja yksiöt kärsivät pisimpään, kun kolmioista jo kilpaillaan halutuimmilla alueilla. Korona-ajan hintahuipuille ei silti päästä vielä ensi vuonnakaan, vaikka uudistuotantoa valmistuu varsin vähän ja kauppamäärät kohoavat koronaa edeltäville tasoilleen. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.

Asuntojen hintaennuste koko maahan:
+0,5 % (2025) ja +3,0 % (2026)

Hintaennuste pääkaupunkiseudulle:
+1,0 % (2025) ja +4,5 % (2026)

Koko maan kasvun lisäksi myös suurimpien kaupunkien väestönkasvu nojaa yhä vahvemmin vieraskieliseen väestönosaan. Vieraskielisen väestön määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.  Maahanmuuttajat eroavat kotimaisia kieliä puhuvista tulorakenteellaan, mutta tulojen osalta kaupungit eroavat myös toisistaan. Pienituloisten osuus korostuu pk-seudun ulkopuolella opiskelijoiden suuremman osuuden vuoksi. Länsi-Euroopan kieliryhmissä suurituloisten osuus vastaa kotimaisia kieliryhmiä. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto. Tulojen ja ikärakenteen vakiointi paljastaa maahanmuuttajien kaipaavan vuokra-asumisen tuomaa joustoa, mutta samalla omistusasuminen yleistyy maassaoloajan kasvaessa. Saharan eteläpuolisen Afrikan kieliryhmä erottuu muita selvästi yleisemmällä vuokra-asumisella, Itä-Euroopan kieliryhmä taas omistusasumisen kasvulla maassaoloajan kohotessa.

Lyhyet euriborit painuivat jo alle kahteen, mikä tukee paitsi Suomen myös asuntovelallisten omaa taloutta. Tullisota tuli vastatuuleksi globaalille taloudelle, mikä leikkasi korkonäkymää entisestään. Samalla satsataan puolustukseen ja valtioiden velka-asteet paisuvat alati. EKP laski ohjauskorkoaan jo kahdeksannen kerran kalenterivuoden aikana, mutta tuleva korkopolku riippuu oleellisimmin euroalueen talous- ja inflaatiokehityksestä. Kovin korkosukellus on takana, mutta korontarkistukset tuovat yhä tuntuvaa tukea asuntovelallisten arkeen. Asuntovelallisen inflaatio on lähellä nollaa, kun velattoman vastaava kulkee liki kahdessa.

.

Juho Keskinen

Muuttoliike kohottaa kerrostaloasuntojen kysyntää

Asuntomarkkinat kiihdyttävät, mutta kauppasota kytki päälle käsijarrun, joka hidastaa hintakäännettä. Matala inflaatio ja kohoavat palkat tuovat kuluttajille tulivoimaa, joskin luottamus rakoilee yhä heikkojen työmarkkinalukujen ja globaalien jännitteiden varjossa. Korot laskevat alati lähemmäs Suomen talouden kannalta toivotumpaa tasoa, mutta runsas asuntotarjonta pitää hintakehityksen kurissa vielä tämän vuoden. Pinnalla pysytään, mutta hintojen nousu siirtyy yhä vahvemmin ensi vuodelle. Yleinen epävarmuus tulevasta kamppailee nyt kohenevaa suhdannetta vastaan, vaikka talousdata antaa samalla aihetta myös optimismiin. Asuntojen alennusmyynnit päättyvät ensi vuonna kasvukaupungeissa, kun uusia asuntoja valmistuu tänä vuonna tilastohistorian pienin määrä.

Hypo-indeksi hakee suuntaansa

Tampereen ja Turun Hypo-indeksit** asettuivat tammi–maaliskuussa indeksiluvun 123 paremmalle puolelle pk-seudun indeksin jäätyä yhden pisteluvun verrokkejaan alemmas. Asuntokauppa kasvoi vuoden alussa voimakkaasti vuoden takaa, jolloin kaupassa elettiin vielä varainsiirtoveromuutoksen jälkeistä  talviunta. Koronakriisiä edeltäneestä tasosta jäädään vielä reilulla kymmenellä prosentilla, mutta alueet ovat elpyneet eritahtisesti. Helsingissä ja Espoossa kauppa käy huomattavasti Vantaata vilkkaammin. Vantaalla välittäjätiedot kertovat kaupan käyvän yhä liki puolet hitaammin vuoden 2020 alkuun verrattuna. Myös hinnat ovat hiipuneet Vantaalla kesästä 2022 alkaen muuta pk-seutua reippaammin. Vantaan väestönkasvu on nojannut naapureitaan vahvemmin maahanmuuttoon, mikä on näkynyt toistaiseksi heikompana omistusasuntokysyntänä. Kun maakuntakaupungeista Mikkelissä hinnat ovat laskeneet viidessä vuodessa peräti neljänneksellä, ovat Rovaniemen hinnat pitäneet pintansa vuoden 2020 alusta. Tampereella ja Turussakin keikutaan viiden vuoden takaisilla tasoilla, kun ensin mainitussa hinnat harppasivat jo silmiinpistävästi ylöspäin helmi–huhtikuussa. Opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisälle kannustaa taas elokuusta alkaen kimppa-asumiseen, mikä pitää yksiöiden vuokrat kurissa ja heijastuu välillisesti myös pienien asuntojen hintakehitykseen. Vuokrat eivät käänny nousukiitoon vielä tänä vuonna, mikä tarjoaa opiskelijoille myös neuvotteluvaraa uusissa vuokrasopimuksissa.

Vantaa vierähti väliaikaiseen vapaapudotukseen

Hallituksen puoliväliriihen päätökset tuovat tukensa asuntomarkkinoille, mutta asuntokaupan kehitys riippuu politiikkaa enemmän koroista ja työmarkkinoista. Asuntolainojen enimmäiskeston nosto 30 vuodesta 35 vuoteen, Finanssivalvonnalle annettu valtuus nostaa lainakatto 95 prosenttiin ja mahdollinen jousto taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuuteen piristävät menoa aikaisintaan ensi vuonna. Uudistukset kielivät ennen kaikkea kotitalouksien kriisinkestävyydestä – asuntovelkaantuminen on laskenut kohonneiden korkojen oloissa, kun lainoja on lyhennetty uusia nostoja enemmän. Omaan asuntoon on säästetty, jolloin myös sääntelyn keventämiselle on varaa. Nopeaksi viisasten kiveksi ei lainsäädäntöä edellyttävistä toimista kuitenkaan ole. Moni lyhentää jatkossakin asuntolainaansa 25 vuoden suunnitelmalla, kun Suomen asuntolainakannasta toistaiseksi vain 29% on nostohetkestä laskien 25–30 vuoden lainoja ja suurin osa alle 25 vuoden mittaisia.

Vieraskieliset asuvat ahtaammin

Hypon asuntomarkkinakatsauksessa maaliskuussa pohdittiin maahanmuuton ja maan sisäisen muuttoliikkeen merkitystä suurimpien kuntien asuntomarkkinoille. Ulkomaalaistaustainen väestönosa muodostaakin yhdessä iäkkään väestön kanssa nopeimmin kasvavan väestöryhmän, mikä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suuremmissa kaupungeissa. Hypon aloitteesta toteutettavan, vielä julkaisemattoman tutkimuksen* ennakkotiedot tarkentavat jo kuvaa maahanmuuttajien asumisesta ja asumistoiveista verrattuna kotimaisia kieliä puhuviin.

1. Vieraskieliset asuntokunnat ovat merkittävästi kotimaisia suurempia. Suuremmille perheille sopivien asuntojen merkitys on vieraskielisten ryhmässä kotimaisia kieliryhmiä suurempi, vaikka erilaisen ikärakenteen vaikutus poistettaisiin arvioinnista. Samalla ulkomaalaistaustaiset asuvat ahtaammin henkeä kohden laskettuna.
2. Vieraskielisten (pl. Länsi-Eurooppa) asuinpaikat suurten kaupunkien sisällä poikkeavat kotimaisista kieliryhmistä merkittävästi, vaikka erot kieliryhmien välillä asuntokuntien kokorakenteessa ja tuloissa huomioitaisiin. Vieraskielisten ryhmien asuminen painottuu kotimaisia kieliryhmiä vahvemmin ulommille aluevyöhykkeille kaikissa tuloluokissa.
3. Vieraskieliset asuvat tuloluokasta riippumatta kotimaisia kieliryhmiä yleisemmin kerrostaloasunnoissa. Rivitaloasumisen merkitys on omakotitaloasumista keskeisempi osa vieraskielisten pientaloasumista. Omakotitaloasuminen ei kiinnosta samassa määrin edes suurituloisia vieraskielisiä.

Kasvu perustuu vieraskielisiin

Miten kaupunkien väestö kehittyisi kieliryhmittäin, jos edellisen seitsemän vuoden trendi maahanmuutossa, syntyvyydessä ja muuttoliikkeessä jatkuisi maltillisen kaupungistumisen oletuksen mukaisesti?

Melkein kaikki suurimpien kaupunkien tulevasta kasvusta perustuu vieraskielisen väestön kasvuun. Edellä oleva ennuste olettaa äidinkielen säilyvän, ts. vieraskielisen henkilön äidinkielen pysyvän vieraskielisenä*, mikä synkentää hieman osaltaan kuvaa suomenkielisen väestön kasvusta seuraavan 15 vuoden aikana. Myös poikkeusvuosien 2021–2022 heikompi maan sisäinen muuttoliike pk-seudulle näkyy ennusteessa, joka kuitenkin kertoo uskottavasti väestökehityksen suuntaviivoista ja vieraskielisen väestön alati suuremmasta merkityksestä Suomen asuntomarkkinoilla.

Helsingin osalta muuttoliike kasvattaa toistaiseksi kotimaisten kielten ryhmää, mutta luonnollisen väestönkasvunkin osalta (syntyvyys–kuolleisuus) väestönkasvu nojaa jo vieraskielisen väestön kasvuun. Vaikka kotimaisten ryhmä pitäisikin pintansa, nojaa kaikkien suurien kaupunkien kasvu vieraskielisiin. Näin on myös Tampereella, jossa kotimaisten kielten ryhmä on suhteellisesti vahvin kasvaja suurien joukossa.  Vantaalla täytyisi tapahtua suuri käänne, jotta kotimaiset kieliryhmät kasvaisivat tulevina vuosina.

Kerrostaloasuntoja kaupunkilaisille

Kumuloituuko vieraskielisen väestön kasvu vuokra- vai omistusasuntojen kysynnäksi? Maassaoloajan pituus, kielitaito ja kotoutumisen aste vaikuttavat asumisvalintoihin. Lyhyellä aikavälillä vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa, mutta pitkällä aikavälillä omistusasumisen rooli vahvistuu. Vahvistumista nähdään jo Itä-Euroopan kielisten maahanmuuttajien, kuten pidemmän aikaa maassa asuneiden ukrainan, albanian, viron ja venäjänkielisten maahanmuuttajien keskuudessa, joilla omistusasumisen merkityksen kasvu on poikkeavaa sekä suhteessa muihin vieraskielisiin että kotimaisiin kieliryhmiin.

Vuokra-asuminen kerrostalossa säilyy jatkossakin maahanmuuttajien keskuudessa tavanomaisimpana asumismuotona, mutta tilastot kertovat myös omistusasuntojen tarpeesta etenkin kerros- ja rivitaloasuntojen osalta. Vieraskielisen väestön määrän voi nähdä lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Jos asumisen eroissa ei tapahtuisi ollenkaan tasoittumista suomenkielisen väestön kanssa, tarkoittaisi se 240 000:ta uutta vuokra-asuntokuntaa ja 67 000:ta omistusasuntokuntaa. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvaisi yhteensä noin 260 000 asuntokunnalla. Todellisuudessa siirtymää omistusasumisen polulle tapahtuu ajan saatossa, kun huomioidaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyysasteen kohoaminen suomalaistaustaisten tasolle 10 vuoden kuluessa. Kun kantaväestön asuntokysyntä kasvaa myös pienenevän asuntokunnan keskikoon ansiosta, jakautuvat neliöt maahanmuuttajakotitalouksissa useammalle perheenjäsenelle. Kompaktien perheasuntojen kysyntä kasvaa eniten.

Kiinnostaako vuokratontti enää ketään?

Kun yhä joka viides vanha kerrostaloasunto kaupataan vuokratontilla, ja Tampereella osuus kipusi jo liki 44 prosenttiin, putosi osuus Helsingissä viime vuonna yli 30 prosentista vajaaseen 26 prosenttiin. Pudotus pistää silmään, kun huomioidaan vuokratonttivetoinen uudisrakentaminen, joka nostaa kokonaisuudessaan vuokratontilla olevien vanhojenkin osakeasuntojen määrää ajan kuluessa.

Maanvuokrien jäätyä jälkeen markkinahinnoista Helsingin kaupunki jatkaa tonttivuokriensa korotuksia taas ensi vuodesta alkaen vanhojen sopimusten umpeuduttua. Tuhannet helsinkiläiset ovat saaneet jo kirjeet tulevista asteittaisista vuokrankorotuksista.

Myös Tampereella on nähty kaupungin vuokrankorotuksia sopimusten päättyessä etenkin 2020-luvun puolella.  Yksi selitys vuokratonttien suurimman suosion tyrehtymiseen voi kuitenkin piillä asuntojen kysynnän painottumisessa yleisesti isompiin perheasuntoihin, joita on rakennettu suhteellisesti vähemmän vuokratonteille, kun taas sijoittajien yksiöbuumi painottui ajalle, jolloin uudet asunnot rakennettiin järjestään vuokratontille. Kun inflaatio kohotti vuokria vielä pari vuotta sitten, ovat nyt korotukset maltillisia, jos vuokrasopimus ei ole umpeutunut tai umpeutumassa.

Myös vuokratonteilla on paikkansa, kun asuntoon on mahdollista päästä kiinni omatonttista edullisemmin. Samalla ostajalta kuitenkin kysytään valveutuneisuutta: vuokrasopimuksen ehdot ja vuokranantajan taustat tulee tuntea ja lunastusmahdollisuus selvittää ennen kauppoja. Jos lunastusmahdollisuutta ei ole, voi tonttivuokralta välttyä vain myymällä asunnon.

Korot laskevat vielä tovin

Yhdysvaltain käynnistämä kauppasota ja sen synnyttämä epävarmuus iskevät talouskasvuun, mutta ovat jo muovanneet myös korko-odotuksia. Vaikka Eurooppa ottaa velkaa puolustusinvestointeihin, mikä tukee kasvua ja kohottaa myös korkoja, on globaalin tullipolitiikan päännosto osin mieleinenkin asia suomalaiselle asuntovelalliselle.

Lyhyet euriborit ovat jo rikkoneet laskussaan kahden prosentin rajan, kun Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan yhteensä kahdeksan kertaa kalenterivuoden aikana. Markkinoilla odotellaan vielä yhtä koronlaskua loppuvuodelle, kun euroalueen inflaatiokin painui ennakkotietojen mukaan toukokuussa alle kahden prosentin tavoitetason. Samalla keskuspankin äänenpainot enteilevät jo laskusyklin päättymistä. Korontarkistukset ovat vieläkin tuntuvia, kun vuosi sitten oltiin vielä melko lähellä neljän prosentin tasoa.

Asuntovelallisten saama miljardipotti valuu myös asuntokauppoihin jo tänä vuonna. Valtioiden velkaantuminen kohottaa valtiolainakorkoja, mutta Suomen maariski ei ole kasvanut sijoittajien silmissä.   Asetelma pitkien  ja lyhyiden euriborien välillä on jo palannut lähelle tavanomaista, kun  lyhyet euriborit ovat painuneet pidempien alapuolelle.

.

Antti Tolonen

Korjaushankkeista on syytä pitää kiinni

Taloyhtiöiden on syytä pitää teemanaan se, etteivät ne kerrytä turhaa korjausvelkaa, vaan pitävät huolta remonteista ajallaan. Viime vuoden toukokuussa voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi on merkittävä ohjenuora, kun yhtiöt suunnittelevat korjaushankkeitaan.

Taloyhtiöiden taloudellinen tilanne ja rahoitusmahdollisuudet ovat toistuvasti nousseet esiin julkisessa keskustelussa. Maksuvaikeuksia on esiintynyt erityisesti uusissa sijoittajavetoisissa taloyhtiöissä, joissa korkojen nousu ja lyhennysvapaiden päättyminen ovat aiheuttaneet ongelmia. Vanhempien taloyhtiöiden osalta Isännöitsijäliiton putkiremonttibarometrin mukaan lähes viidennes isännöitsijöistä on kohdannut tilanteita, joissa putkiremontti on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien vuoksi.

Rahoitushaasteisiin liittyy oleellisesti myös se, että useassa taloyhtiössä liiketilojen vastikekerroin on korkeampi kuin asuinhuoneistoissa. Se on voinut johtaa tilanteisiin, joissa liiketilojen omistaja ei selviä vastikkeistaan, mikä heijastuu koko taloyhtiön talouteen. Suomen Pankin tilastojen mukaan maksuviiveitä esiintyy enemmän pienissä kuin suurissa kunnissa suhteessa lainakantaan.

Perheasunnoissa riittää kysyntää

Asuntomarkkina on kulkenut selvästi kaksijakoisesti kuluneen vuoden aikana. Koko asuntolainakanta on pitkän kasvujakson jälkeen supistunut, mutta mukaan  mahtuu paljon erilaista kehitystä. Pienten asuntojen kysyntä on edelleen vaisua, ja ensiasunnon ostajatkin kääntävät katsettaan mieluummin kaksioihin ja yhä enemmän kolmioihin. Oikein hinnoitelluilla perheasunnoilla riittää kysyntää, mutta niitä on tarjolla vähemmän. Asuntolainahakemusmäärät ovat nousseet, mikä on merkki siitä, että hitain vaihe on jäämässä taakse. Varsinkin sijoittajien aktivisuus on lisääntynyt, ja korkojen ennakoitu laskusuunta luo edellytyksiä myös kotitalouksien kysynnän asteittaiseen toipumiseen.

Kokonaisuutena asuntolainakanta on supistunut vuoden 2023 lopulta lähtien, uusia lainoja on otettu vähemmän ja vanhoja on maksettu pois. Asuntovelallisen näkökulmasta oman lainapääoman väheneminen on hyvä asia, sillä hyvin hoidettu laina ja isompi omarahoitusosuus antavat pelivaraa, jos ja kun haluaa etsiä itselleen uutta asuntoa.

Asuntolainakanta supistuu toista vuotta

Sijoittajat oman kodin ostajia aktiivisempia

Asuntojen hinnat ovat hiukan nousseet suurissa kaupungeissa, mistä voi päätellä, että pohjat on nyt nähty. Asuntojen hintojen laskun myötä vuokratuotto paranee, ja tästä syystä sijoitusasuntolainojen määrä kasvaa. Pieniä asuntoja on markkinassa edelleen tarjolla paljon ja vuokraaminen vaikeaa. Tämä on saanut sijoittajat kääntämään katsetta myös isompiin asuntoihin, joissa vaihtuvuus on yksiöitä pienempää.

Antti Tolonen on Hypon pankinjohtaja vastuualueinaan luotot ja luottoriskit. Hän aloitti  Hypossa 10.6.2025.

.

Hypon näkemys asuntomarkkinoista

1. Asuntokauppa kasvaa, mutta kauppasodan synnyttämä epävarmuus jarruttaa vielä hintojen nousua
2. Kaupunkienkin kasvu nojaa yhä vahvemmin vieraskielisiin – asuntomarkkinat etsivät uutta asentoa
3. Rakennusalan vuosi on edellistä vahvempi, mutta hiljaiselo jatkuu työmailla vielä ensi vuoteen
4. Asuntokaupan suunta määrätään työmarkkinoilla, joilla käänne parempaan koittaa vasta loppuvuonna
5. Korot putosivat jo kahteen, mikä miellyttää kuluttajia ja asunnonostajia – käsijarru on silti osin päällä

Mahdollisuudet

• Kauppasota kammetaan, Venäjä vetäytyy Ukrainasta ja rauha palaa Lähi-itään – epävarmuus väistyy
• Asuntojen hinnat mahdollistavat muuttoliikkeen, kauppa käy ja rakentaminen elpyy arvioitua aiemmin
• Energiakriisit jäävät taakse ja uusi tarjonta laskee asumismenoja – ympäristö ja kuluttajat kiittävät
• Syntyvyys toipuu ja työperäinen maahanmuutto pitää pintansa – optimistinen väestöennuste oikeassa
• Riittävä rakentaminen tuo koteja yhä useammalle arvokkaalle alueelle ja auttaa ensiasunnon etsijöitä

Riskit

• Korot jäävät liian korkealle inflaatioaallon pelossa – kauppasodat eskaloituvat ja lamauttavat talouden
• Suuret asuntosijoittajat ja rakennusyhtiöt kaatuvat – uudet asunto-osakeyhtiöt ajautuvat vaikeuksiin
• Taantuma tulee takaisin, työttömyyden kasvu ei pysähdy ja taloudellinen ahdinko kasvaa kodeissa
• Väestönkasvu tyssää, kun syntyvyyden sakkaus jatkuu ja maahanmuutto tyrehtyy tyystin
• Rakentaminen ei palaudu aikoihin ja asuntojen hinnat karkaavat käsistä kasvukolmion kärjissä

.

* Tutkimuslähde: Hypo ja MDI, Ulkomaalaistaustaisten asuminen ja asumisen tarpeet. Katsauksessa on nostettu esiin ennakkotietoja toistaiseksi julkaisemattoman tutkimuksen tilastoanalyysista.

* *Hypon Asuntoindeksin taustaa              

Hypon Asuntoindeksi yhdistää asuntojen hinnat ja kauppamäärät yhteen arvoon. Indeksin kehitys kertoo asuntomarkkinoiden tilanteesta Tilastokeskuksen asuntojen hintatietoja kattavammin. Asuntomarkkinoilla kysynnän piristyminen näkyy ensin kauppamäärien kasvuna ja myyntiaikojen lyhentymisenä. Asuntojen myyjät havahtuvat muuttuneeseen markkinatilanteeseen vasta viiveellä, joten hintataso reagoi muutoksiin hitaasti. Vastaavasti kysynnän laskiessa myyntiajat pitenevät ja kauppamäärät supistuvat ennen kuin myyjät tarkistavat pyyntihintojaan vastaamaan ostajien maksukykyä ja -halua.

Hypon Asuntoindeksi kykenee siis myös ennakoimaan suurimpia taitekohtia asuntojen hintakehityksessä. Hypo on rakentanut indeksin pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turulle. Indeksi on simuloitu Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta vuodesta 1987 alkaen koskien vanhoja vapaarahoitteisia osakeasuntoja.

.

Hypon ajankohtainen asuntomarkkinakatsaus

• Katsaus ottaa riippumattoman erikoistoimijan osaamisella rohkeasti ja kansantajuisesti kantaa asuntomarkkinoiden tilaan ja suuntaan
• Katsaus sisältää Hypon Asuntoindeksin** pk-seudulle, Tampereelle ja Turulle
• Hypo julkistaa asuntomarkkinakatsauksen neljä kertaa vuodessa, nyt käsillä 93. tilanneanalyysi

Juho Keskinen
pääekonomisti
puhelin 040 165 9582
X: @Keskinen_Juho

Antti Tolonen
pankinjohtaja
puhelin 0500 651 009

.

Hypo

Suomen Hypoteekkiyhdistys on Suomen vanhin valtakunnallinen ja yksityinen luottolaitos, perustettu 1860. Hypo-konserni on kaikista pankki- ja vakuutusyhtiöistä riippumaton, jäsentensä hallinnoima keskinäinen yhtiö, joka toiminnassaan on erikoistunut asuntorahoitukseen. Konserniin kuuluu myös vuonna 2002 perustettu talletuspankki, Suomen AsuntoHypoPankki Oy.

Osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2025 mukaan Hypo-konsernin tase oli 3,5 miljardia euroa, ydinvakavaraisuus 21,5 %, luottokanta 2,8 miljardia euroa, talletukset 1,5 miljardia euroa, järjestämättömät luotot 0,4 % ja liikevoitto 2,3 miljoonaa euroa. Asiakkaita konsernilla on yli 22 000.

Suomen Hypoteekkiyhdistys • Suomen AsuntoHypoPankki Oy

Yrjönkatu 9 A, 00120 HELSINKI • puh./tel. +358 (0)9 228 361 • faksi/fax +358 (0)9 647 443

.

Tähän katsaukseen sisältyvät ja sen yhteydessä suullisesti tai muutoin annetut tiedot, kannanotot, analyysit, arviot ja suositukset (”Tiedot”) perustuvat julkisiin lähteisiin ja katsauksen laatijan omiin näkemyksiin ja mielipiteisiin. Katsauksen laatija voi muuttaa Tietoja sekä omia näkemyksiään ja mielipiteitään ilman ennakkoilmoitusta. Tietojen hyödyntäminen tapahtuu kaikilta osin hyödyntäjän omalla vastuulla.  Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konserniin kuuluvat yhtiöt eivät takaa Tietojen oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa vahingoista, joita Tietojen käyttämisestä voi käyttäjälle tai kolmannelle taholle seurata. Tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi taikka suositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä kiinteistö, asunto-osake tai rahoitusväline. Kiinteistöjen arvoon ja arvostukseen vaikuttavat monet seikat. Hypon Asuntoluottoluokitus (”Hypo-luokitus”) on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tietyn hetken markkinanäkemys, jonka oikeellisuudesta Suomen Hypoteekkiyhdistys ei vastaa; Suomen Hypoteekkiyhdistys ei myöskään ota vastuuta mahdollisista Hypon Asuntoluottoluokituksen aiheuttamista vahingoista.Tietoja lainatessa tulee mainita lähteenä Hypo ja katsauksen laatijan nimi.