Kaupungistuva Suomi lentää sumussa
Asuntomarkkinoiden tärkein trendi tällä vuosikymmenellä on kiistatta kaupungistuminen. Kasvu keskittyy muutamiin keskuksiin, mikä näkyy muuttoliikkeessä ja väestökehityksessä sekä nostokurki-indeksissä kaupunkien katukuvassa. Rakentaminen takoo uusia ennätyksiä 10 kasvukaupungissa, kun muut 301 kuntaa rakentavat vain vaisusti.
Kehitys on kuitenkin yllättänyt nopeudellaan, myös meidät. Asuntomarkkinakatsauksessa 3/2017 otsikoimme: ”Kaupungistuminen kiivaampaa kuin kuvittelimmekaan”. Ja Hypo kyllä kuvitteli vauhdin olevan virallisia ennusteita vahvempaa. Osa julkisuudessa esitetyistä talousennusteista on ennakoinut Nurmijärvi-ilmiön palaavan, mutta tätä tulevaisuuskuvaa ei kannata odottaa hengitystään pidättäen.
Tilastokeskus tuottaa noin 160 tilastoa, mutta vain yhden ennusteen: väestöennusteen. Viimeisin ”virallinen” alueellinen väestöennuste on vuodelta 2015, mikä on pulmallista. Tilastokeskuksen väestöennuste toimii monessa keskeisessä pöydässä pohjapaperina, jonka perusteella pohditaan kuntien palvelutuotannon kehitystä, liikenne- ja infrahankkeita sekä asuntotuotantotarpeita. Viimeisin ennuste tehtiinkin aikana, jolloin talous oli alamaissa, muuttoliike maltillista ja syntyvyys suurempaa.
Väestöennusteen päivitykselle on suuri tarve. Kuitenkin lokakuussa kuultiin ikävä uutinen, kun Tilastokeskus tiedotti alueittaisen ennusteen lykkääntyvän syksylle 2019. Aiemmin väestöennuste on julkaistu kolmen vuoden välein. Koko Suomen luvut jättävät paljon olennaista hämäränpeittoon. Suomi elää keskellä kiivasta kaupungistumista, mutta tietopohja ei pysy perässä. Viime vuoden lopun todellisessa tilanteessa Vantaan väkiluku ylitti vuoden 2015 ennusteen lukemat viidellä tuhannella ja toisaalta Oulu alitti kahdella tuhannella. Keskisuurista kaupungeista Järvenpää erottuu edukseen ja Lohja on jäänyt odotuksista.
Kaupungistuminen tuo Suomelle odotettua kasvuapua ja suurempaa tuottavuutta. Tilastoinnit kertovat aina ajastaan ja muutokset asettavat uusia vaatimuksia. Koko Suomen asuntojen hintojen keskiarvoluvut eivät kerro asuntomarkkinoista enää mielekkäästi ja kotitalouksien velkaluvuista täytyy erotella sijoittajien osuudet erilleen, jotta riskit tunnistetaan ja sääntely tepsii oikeisiin ongelmiin. Paremman päätöksenteon pohjalle vaaditaankin tarkkaa ja täsmällistä tilastotietoa.
Hypo jatkaa asuntomarkkinoiden tietotoimistona ja kansantajuistaa ilmiöitä päivittäin Twitterissä ja torstaina 8.11. jälleen seuraavassa Asuntomarkkinakatsauksessa.
Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti
Kiitos kommentista “Sari Kuopiosta”. Olemme pioneeri erilaisten asuntosijoittajien ja vuokranantajien rahoittajana. Siltä pohjalta kerromme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rahoittamisen pelisääntöjen muutoksista, jotta jokainen voi ottaa huomioon ne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä tule yllätetyksi. Pitkäjänteisiä, vakavaraisia ja maksukykyisiä vuokranantajia tarvitaan. Hypo A
Hei, samaa mieltä, että keskustelua pitää olla ja itse arvostan suuresti sitä, että pankit varoittavat korkotason noususta ym. markkinailmiöistä. Sehän on tehtävännekin ja kullanarvoista asiaa aloitteleville asuntosijoittajille ja kokeneemmillekin, jotka toimivat liian suurella velkavivulla.
Kiitos kommenteistanne “Gösta Vantaalta” ja “Sari Kuopiosta”. BASEL IV asiaa on avattu twitterissä niin paljon kuin sitä siellä voi vaan avata. Loput vuokraliiketoimintaa harjoittavan on etsittävä ihan itse. Vuokranantajien, siis kaikenlaisten, rahoituksen hinta nousee ja ehdot kiristyvät. Se on sääntely- ja rahoitusmarkkinafakta, ei Hypon oma keksintö. Ei siitä varoittamista pidä ottaa henkilökohtaisesti saati vuokranantajien moittimisena. Päinvastoin. Hyvä kuunnella ja havahtua varautumaan sen sijaan, että arvostelee varoittamisesta. Eivät nämä asiat sillä katoa, ettei niistä puhuta. Hypo A
Moi, Saman olen huomannut, että Hypo katsoo vuokranantajien olevan jotain riistokapitalisteja. Ei huomata, että tarjotaan kohtuuhintaisia ja hyviä asuntoja toisin kuin vuokrataloyhtiöt.
Moi!
” Hypo jatkaa asuntomarkkinoiden ja tietotoimistona kansantajuistaa ilmiötä twitterissä” . Minun mielestäni toimitusjohtajanne Pauna nimenomaan heittelee Baselia ym. Twitterissä joka nimenomaan sekoittaa tavallista kansalaista, kun ei selvennä mitä kyseinen asia tarkoittaa käytännössä. Mikään muu pankki ei ole noin asuntosijoittaja vihamielinen kuin Te. Luulisi Hyponkin olevan korrekti kaikkia osapuolia kohtaan.