Hypon reaktio: Rakennusalalla rikotaan kaksi synkkää ennätystä
”Asuntorakentaminen kyntää yhä alamaissa. Tänä vuonna rikotaankin kaksi kyseenalaista ennätystä, kun sekä uusien asuntojen aloitukset että valmistuvien asuntojen lukumäärä painuvat alimmilleen liki 60 vuoden tilastohistoriassa. Vanhojen osakeasuntojen tulviminen myyntipalstoille hidastaa osaltaan uudiskohteiden myyntivarastojen purkautumista, mikä jarruttaa uusien hankkeiden käynnistymistä. Käsillä on jo kolmas välivuosi, jolloin aloitusmäärä jää alle 20 000 asunnon”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Tilastokeskus julkaisi tuoreet tiedot uudisrakentamisen kehityksestä. Uusia asuntoaloituksia oli heinä–syyskuussa noin 21 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Poikkeuksellisen heikossa suhdannetilanteessa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella.
Tilastokeskus julkisti myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin, joka kuvaa käynnissä olevan uudistuotannon arvoa. Asuinrakentaminen käy nyt puoliteholla koronakriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.
”Vaikkei ensi vuodestakaan ole lupa odottaa vielä kovinkaan vilkasta vuotta työmaille, korjaa kohonnut kysyntä, huipuiltaan selvästi laskenut korkotaso ja suppeneva tarjonta rakennusalan kurssia asteittain jo ensi vuoden aikana. Valtion korkotukivaltuuksien leikkaus on perusteltua suhdanteen kohentuessa, joskin lyhyellä tähtäimellä säästöt hidastavat rakentamisen tahtia. Pienten asuntojen kysynnän hiipuminen heijastuu jo rakennusyhtiöiden päätöksiin talohankkeista, joissa yksiöitä suuremmat asunnot muodostavat myös suuremman osuuden rakennettavan talon asunnoista. Aloitettujen asuntohankkeiden keskikoko hiipii jo ylöspäin, kun sijoittajakysyntä on kaukana nollakorkoajan buumivuosista. Asuntojen kysyntä kasvaa, nykyinen rakennusmäärä jää selvästi jälkeen pidemmän aikavälin tuotantotarpeesta ja asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna. Ala toipuu silti lamastaan vasta muiden toimialojen ja kansantalouden kasvukäänteen vanavedessä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
