Hypon reaktio: EKP pysyy paikoillaan – katse siirtyy kasvun vahvistumiseen
”Euroopan keskuspankin neuvosto viesti odotetusti ohjauskorkojen pysyvän nykytasoillaan. Vielä tovi sitten markkinoilla vallinneet odotukset ensi vuodelle ajoittuvasta lisälaskusta hälvenivät syksyn mittaan, ja nyt lyhyiden korkojen nähdään pysyttelevän ensi vuoden kahden prosentin tietämillä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Pitkissä koroissa nähty nousu kertoo kahdesta asiasta: toisaalta euroalueen kasvunäkymä on ollut odotuksia kestävämpi ja työllisyys on pysynyt vahvana, mutta toisaalta myös pitkien lainojen tuottovaatimus on noussut. Kun velkatarjonta kasvaa ja EKP jatkaa taseensa supistamista, sijoittajat vaativat pitkistä lainoista enemmän tuottoa korvaukseksi pitkään sidotusta rahasta ja korkojen heilunnasta. Myös velkavetoinen elvytys, puolustusinvestoinnit ja finanssipolitiikan suunnanmuutos etenkin Saksassa kohottavat pitkiä korkoja”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Ohjauskorot ovat ennallaan: talletuskorko on edelleen 2,00 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 %. Koronlaskut päättyivät kuluneen vuoden kesällä, kun kesästä 2024 alkanut laskusykli toi ohjauskorkoja alas yhteensä kahdeksan kertaa. Tätä ennen EKP nosti korkoja yhteensä kymmenen kertaa reilun vuoden aikana.
Euroopan keskuspankki päivitti samalla kasvuennusteensa. Euroalueen talouden uskotaan kasvavan vuonna 2025 1,4 prosentilla, vuonna 2026 1,2 prosentilla, ja vuonna 2027 1,4 prosentilla. Inflaation ennustetaan olevan 2,1 prosenttia vuonna 2025, 1,9 prosenttia vuonna 2026 sekä 1,8 prosenttia vuonna 2027.
”Kahden prosentin korkotaso on EKP:lle myös käyttökelpoinen pidemmällä aikavälillä, sillä se antaa rahapolitiikalle enemmän liikkumatilaa suhdannekäänteissä kuin takavuosien nollakorkojen aikana. Kun Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tasapainoilee inflaation hillinnän ja työmarkkinoiden viilenemisen välillä, voidaan Euroopassa keskittyä inflaation vakauttamiseen lähelle kahden prosentin tavoitetta. Suomalainen asuntovelallinen voi markkinaodotusten valossa arvioida euriborien asettuvan ensi vuonna hieman kahden prosentin yläpuolelle, mutta korkoihin voi lähihistorian valossa tulla yhä yllätyksiä suuntaan tai toiseen”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.