Arjen asuntomatematiikkaa – Suomessa on 1,2 miljoonaa yli 35 vuotta vanhaa asuntoa.

Lueskelin taas kerran Tilastokeskuksen tuottamia lukuja.

Suomessa on 2,9 miljoonaa asuntoa. Näistä vakinaisesti asuttuja asuntoja on 2,6 miljoonaa. Eli Suomessa on 300.000 ei-vakinaisesti asuttua asuntoa. Se jo mietityttää.

Toinen ehkä kuitenkin vieläkin tärkeämpi näkökulma on se, että 2,6 miljoonasta vakinaisesti asutusta asunnosta 1,2 miljoonaa asuntoa on vähintään 35 vuotta vanhoja. Määrä jakaantuu fifty-fifty pientalojen ja kerros- ja rivitaloasuntojen kesken. Eli lähes joka toinen suomalainen asunto varsin vanha.

Vanha asunto kaipaa korjauksia, jotta pysyy asumiskunnossa. Samalla olisi tehtävä kaikenlaisia uusien määräyksien ja tavoitteiden mukaisia parannuksia. Vanhoissa asunnoissa muhii siis merkittävä määrä tekemätöntä työtä. Eikä sitä saada tehdyksi ilman päteviä ammattilaisia, pitkäaikaista rahoitusta ja maksukykyisiä asunnonomistajia.

Suomalaisen asuntokannan todelliseen tilaan olisi hyvä herätä. Varallisuutemme on asunnoissa ja asuntoja vastaan on myönnetty myös n. 100 miljardia euroa lainoja suomalaisen pankkijärjestelmän kautta. Kotitalouksien velkaantumistasosta ja asuntojen hinnoista ollaan jo nyt huolissaan, mutta lisää velkaa pitäisi ottaa, jotta asunnot pysyisivät nykyisessä markkina-arvossaan kasvukeskuksissa ja teknisessä arvossaan muualla.

Korjaustyön määrän tarkempi jakaantuminen kasvukeskusten ja taantuvien paikkakuntien sekä eri asuntotyyppien välillä olisi selvitettävä viivyttelemättä semminkin kun oletettavaa on, että nämä vanhat asunnot ovat erityisesti senioriväen omistamia ja saattavat enimmäksen sijaita tulevaisuuden kasvukeskusten ulkopuolella.

Parempaan Asumiseen. Turvallisesti. Hypo A

ps. Viisaat arvioivat, että tänä vuonna aloitetaan n. 24.500 uuden asunnon tekeminen eli n. 0,8 prosenttia kaikista asunnoista. Sitä miettii onko se riittävästi ja onko meillä kuuluisan kestävyysvajeen rinnalla syntymässä myös asuntovaje. A