Kolme vahvaa k:ta eli korona, korot ja kaupungistuminen ohjaavat kuumana käyvää asuntokauppaa. Yksi koronakriisin suurimpia yllätyksiä on se, ettei pahin pandemia 100 vuoteen suinkaan karkottanut kasvukeskusten vetovoimaa, vaan päinvastoin.

Hypon Asuntomarkkinakatsaus 2/2021, lue koko katsaus tästä linkistä –> (tai kopioimalla: https://www.hypo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Hypon-Asuntomarkkinakatsaus_2-2021.pdf)

Korona on kasvattanut kaupunkien keskusta-alueiden vetovoimaa. Isommatkin asunnot viedään käsistä, kun hyvätuloiset sijoittavat sulkukuukausien vuoksi säästyneitä rahojaan asumiseen ja lisäneliöihin. Eurot eivät valehtele. Asuntorahoittajien luottamus suomalaisiin kaupunkialueisiin vahvistuu entisestään.

”Lisäksi maakuntien varakas, varttunut väki ostaa itselleen tukikohtaa kulttuuri- ja muiden palveluiden ääreltä. Iäkkäiden into ostaa kakkoskoti kaupungeista on asuntomarkkinoiden kannalta trendinä tärkeämpi kuin paljon puhuttu mökkibuumi”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

Väestökehitys kaupungeissa, korostetusti Helsingissä, selittyy vuokramarkkinoiden alakulolla. Etäopiskelu, konserttien ja muiden tapahtumien puute sekä kaupunkirientojen mahdottomuus ovat ajaneet monet vuokra-asunnot tyhjäksi. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti, kunhan rokotukset taittavat koronan ja pelastavat palvelut, voi ennustaa, että vuokramarkkinat toipuvat ja mökkimarkkinat murenevat yllättävän nopeasti.

Kehityksen tulevasta suunnasta kertoo se, että korona on vauhdittanut asuntorakentamista Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. Kasvukolmion kärjissä rakennetaan enemmän asuntoja kuin koko muussa maassa yhteensä – ensimmäistä kertaa historiassa – vaikka niissä asuu alle kolmasosa väestöstä.

Hypon Asuntomarkkinakatsauksen 2/2021 voit lukea klikkaamalla tästä linkistä –>.