Keisarillisesta julistuksesta kansainväliseen luottoluokitukseen

21.12.1858
Senaatin päätös annettavasta julistuksesta Hypoteekkiyhdistyksen perustamiseksi.

25.5.1859
Keisarillisen Majesteetin Armollinen julistus Suomen Maan Hypoteekkiyhdistysten ehdoista ja yleisistä perusteista.

15.9.1859
Ensimmäinen yleinen kokous Helsingissä hypoteekkiyhdistyksen perustamiseksi.

4.–6.7.1860
Päätös Suomen Hypoteekkiyhdistyksen perustamisesta Haminassa yleisen maanviljelyskokouksen yhteydessä.

24.10.1860
Senaatti vahvisti Suomen Hypoteekkiyhdistyksen säännöt. Ensimmäisenä toimitusjohtajana konsuli Otto Reinhold Frenckell vuosina 1860–1867.

2/1862
Antolainaustoiminta käynnistyi Suomen Pankista saaduilla varoilla ja Hypoteekkiyhdistyksen omilla obligaatioilla. Lainojen takaisinmaksuaika 55 vuotta annuiteettilyhenteisenä.

1.2.1862 Suomen 1. yksityinen obligaatiolaina.

12/1864
Ensimmäinen ulkomainen laina M. A. V. Rothschild & Söhnen pankkiiriliikkeestä (Frankfurt am Main) 3 miljoonaa Preussin taalaria, joka on 19 % pääoma-alennuksen jälkeen 8 998 300 markkaa.

21.1.1865
Hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankkiin tallettaman 8 000 000 markan valuuttareservin turvin otettiin markka hopeaan sidottuna käyttöön.

1868–1869 Toimitusjohtajana senaattori Aleksander August Brunou.

1869–1881
Senaattori J.V. Snellman Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana
muuttumattomalla 8 000 markan vuosipalkalla.

1881–1884
Toimitusjohtajana senaattori Gustav Robert Alfred Charpentier.

1865–1914
Vapaustaistelija, luutnantti ja Dannebrogin ritari Herman Liikanen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen palveluksessa kirjanpitäjänä lähes 50 vuotta.

1884–1905
Toimitusjohtajana senaattori Pehr Kasten Samuel Antell.

1890–luku
Taloudellinen kasvu. Hypoteekkiyhdistyksen lainakanta v.1890 oli 22 000 000 markkaa ja v. 1913 puolestaan 73 000 000 markkaa.

1906–1920
Toimitusjohtajana lakitieteen kandidaatti Ernst Emil Schybergson.

1914–1918
I Maailmansota. Suuriruhtinaskunnan, Suomen Valtion takauksen perusteella Suomen Tasavalta maksoi 1920-luvulla ennen sotaa otetut obligaatiolainat, kun velkojat vaativat maksun neljävaluuttaisista lainoista
inflaatiosta vähiten kärsineessä valuutassa, Ruotsin kruunussa.

1913–1917
Hypoteekkiyhdistys rahoittaa AB Brändö Villastadia Kulosaaren ”huvilakaupunkia”.

1920–1928 Toimitusjohtajana senaattori August Ramsay.

1927–1979
Suomen Asuntohypoteekkipankki. Kaupunkikiinteistöille myönnetyistä lainoista

1920-luvun lopulla 18 %:n osuus. Luotoista Helsinkiin vajaat 70 %. Pankin toiminta tyrehtyi valuuttakurssitappioihin.

1929–1942 Toimitusjohtajana varatuomari Auli Markkula.

1929 Pulakausi alkoi.

1937
Pääkonttori, jossa nyt liikenne- ja viestintäministeriö, valtion haltuun, kun vanhat obligaatiovelat ja niistä myönnetyt maatalouden lainat siirtyivät valtion vastuulle.

1939–1945 Sotavuodet.

1942–1967 Toimitusjohtajana lakitieteen tohtori Ilmo Ollinen.

1945–1959
Sotavuosien jälkeinen asutustoiminta. Maanhankintalainojen lisäksi valtion varoista myös asunto-osakeyhtiö- ja osakaslainoja eli asuntokiinnityspankkitoimintaa. Asiamiesverkkoina mm. Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjoismaiden Yhdyspankki. Myöhemmin myös Postisäästöpankki.

1960–1980
Lainakannan kasvu hidasta. Maankäyttölainoja valtion varoista.

1967–1976 Pääjohtajana varatuomari Pentti Huhanantti.

1977–1978 Vt. toimitusjohtajana Pentti Linkomo.

1979–1987
Toimitusjohtajana varatuomari Osmo Kalliala. Luotonanto laajentuu omakotitalorakentamiseen ja osakehuoneistojen oston lisäksi asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimintaan ja uustuotantoon

1987–2001
Toimitusjohtajana varatuomari Risto Piepponen. Luotonanto keskittyy yhä enemmän asunto-osakeyhtiöihin ja vuokrayhteisöihin yksityishenkilöiden sijasta. Saavutetaan voitolliset tilinpäätökset pankkikriisinkin vuosina. Siirrytään euron käyttöön. Luodaan vuosi 2000 valmiudet. Lainakanta 280 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä keskimäärin 30.

2002–2012
Toimitusjohtajana oikeustieteen kandidaatti, rahoitusneuvos Matti Inha.
Parempaan Asumiseen. Turvallisesti -vuosikymmen. Rahoitusneuvos Inhan aikana Hypo heräsi uudelleen eloon ja vakiinnutti asemansa Suomen ainoana asumiseen ja asuntorahoitukseen erikoistuneena pankkina.
Hypoteekkiyhdistyksen konserni lähes kolminkertaisti lainakantansa 725 miljoonaan euroon ja taseensa 930 miljoonaan euroon. AsuntoHypoPankki vakiinnutti asemansa konserniyhtiönä ja saavutti 308 miljoonan euron talletuskannan. Asiakasmäärät kaksinkertaistuivat Inhan aikana 25 000 asiakkaaseen ja konsernin oma varat nousivat lähes 80 miljoonaan euroon vakavaraisuuden pysyessä vahvana. Kaikki tämä toteutettiin taloushistorian toistaiseksi pahimman globaalin finanssi- ja valtiokriisin aikana, keskimäärin alle 30 asuntorahoituksen huippuammattilaisen voimin.

2013
Hypon historian 15. toimitusjohtajana aloittaa oikeustieteen kandidaatti Ari Pauna. Ensimmäisenä tavoitteena kasvattaa Hypon lainakanta yli 1 miljardia euroa kannattavasti ja riskit halliten. Luottokanta kasvoi vuoden 2013 aikana 725 miljoonasta eurosta 978 miljoonaan euroon.

2014
28.2.2014 luottokanta oli  1 007 489 141,34 euroa.

Luottokanta kasvoi 1,2 miljardiin ja talletuskanta 500 miljoonaan euroon. Henkilöstömäärä 50.

2015
Standard & Poor´s Rating Services (S&P) antoi Hypolle kansainvälisen luottoluokituksen. Hypo avasi laajennetut pankkikonttoritilat  Hypo Talon katutasossa Helsingin ydinkeskustassa. Luottokanta kasvoi 1,4 miljardiin ja talletuskanta 1,0 miljardiin euroon.