Sata vuotta Suomen asuntomarkkinoita – pitkä tie hellahuoneesta huoneistosaunaan

00:00

Suomen asuntomarkkinat ovat tänään toimivammat ja tasokkaammat kuin koskaan ennen itsenäisessä Suomessa. Sadan vuoden aikana on selätetty hellahuoneiden ahtaus, sotavuodet, vakavat puutteet varustelussa, vuokrasääntelyn aiheuttama asuntopula, suljettu asuntorahoitus ja 1990-luvun hintaromahdus. Päävire vie nyt asuntomarkkinoita eteenpäin ja nykypäivän haasteet ovat onneksi marginaalisia verrattuna vuosisadan takaiseen tuskaan.

Itsenäistymisen aikoihin samojen seinien sisällä asui koko Suomessa keskimäärin yli viisi henkeä alle kahdessa huoneessa. Nykytermein ajateltuna vuokrayksiö oli yleisin asumismuoto ja penkki tai patja lattialla puolestaan yleisin sänky. Toinen maailmansota laittoi asuntomarkkinat pahaan puristukseen ja toi kuopan asuinolojen kohentumiseen. Sotavuosina asuntojen rakentaminen pysähtyi. Asuntojen määrä väheni, koska pommituksissa tuhoutui taloja ja toisaalta Karjalan asunnot menetettiin alueiden mukana – yli 10 prosenttia väkiluvusta sijoitettiin evakkoina ympäri maata.

Vielä 1960-luvulla yli puolet asunnoista oli ilman juoksevaa vettä, vessa löytyi vain joka kolmannesta kodista ja keskuslämmitys sekä kylpyhuone kuuluivat vain harvoille. Nykyajan mini- tai homekodit olisivat olleet isovanhempien lapsuudessa luksusasuntoja. Satavuotiaassa Suomessa asunnosta löytyy todennäköisimmin jo oma huoneistosauna, ja varustelutaso viittaa ennemminkin kylpyhuoneen lattialämmitykseen tai keittiön kivitasoon kuin vettä vuotavaan kattoon.

Kerrostaloasuntojen reaalihintojen muutos 1900-luvun alusta pääkaupunkiseudulla. Pylväät kuvastavat myös koko maan kehitystä, lukuun ottamatta 2000-luvulla tapahtunutta erkaantumista pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Asuntojen hinnat ovat heiluneet talouden tuulissa edestakaisin koko vuosisadan. Heilunta hiipui 2000-luvulle saavuttaessa. Nykyisen kehityksen merkittävimmät hintahavainnot liittyvät pikemminkin eri alueiden välisten erojen repeämiseen kuin vahvaan nousuun tai laskuun. Finanssikriisi jätti siis asuntomarkkinat rauhaan, mikä on poikkeuksellista talouskriisille.

Asuntohintojen laskuvuodet ovat olleet hyvin harvinaisia osuen lähinnä 1930- ja 1990-lukujen lamavuosiin. Todellisen kuvan asuntomarkkinoiden oloista saa nimellishintojen sijaan reaalihintojen kehitystä katsomalla. Menneiden vuosikymmenien inflaatio johtaa muuten hurjasti harhaan. Asuntojen hinnat kokivat kovia kolmesti: sotavuosina, öljykriisin aikaan ja 1990-luvun lamassa. Suomen sisällissota ja toinen maailmansota sotkivat talouden lisäksi myös asuntomarkkinat. Rauhan jälkeen toipuminen aiemmalle tasolle tuli ripeästi. Öljykriisi 1970-luvulla johti rajuun inflaatioon, mikä murensi asuntojen arvoa. Pahin isku oli kuitenkin 1990-luvun alun lama. Asuntojen arvosta hävisi pitkän ja syvän laskun aikana yli puolet.

Meidän aikanamme asuntokaupoilla sekä ostajia että myyjiä suojaavat lait ja dokumentit, samalla kun digitalisaatio on tehnyt asuntokaupoista ja asuntolainaamisesta helpompaa kuin koskaan ennen. Suomi lähtee seuraavalle sataselle suotuisesta tilanteesta: asuntomarkkinat kehittyvät ja kohentuvat talouskehityksen vanavedessä vääjäämättä. Paljon onnea itsenäiselle Suomelle ja Suomen sata vuotta täyttäville itsenäisille asuntomarkkinoille!

Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti

Kommentit: 4 kpl
  1. Setämies says:

    Isäni kehui kuinka hänen nuoruudessaan pystyi ostamaan rivitalo-osakkeen neljä vuotta säästämällä (ajoi kuorma-autoa), yritäppä samaa nykyisin.

    Ihmisten rahat menevät nykyisin kalliiseeen asumiseen, julkisten menojen paisuminen siihen päälle niin soppa on valmis.

  2. Säästöpossu says:

    Alkaa näyttää siltä, että kohta alkaa pankeissa kiireiset ajat, kun pitää ruveta Hesalaisilta kyselemään lisävakuuksia. Tämä taas tietää sitä, että päästään koko Suomen voimin kippaamaan lisää rahaa rakkaaseen syöttöporsaaseen. Mut hei kyllähän keskittäminen on niin ihanan tehokasta ja säästää rahaa… tai ainakin melkein.

  3. finanssiympyräx says:

    ennen takat toi lämpöä , kohta lämpöä tuo alkuvuoden tilanne jollaista ei juurikaan ole ollut ; kiinnitysluottopankit jakaneet lainansa , uusille pelureille, muutema iso pankki on talletustakuu rahastoineen veden toissa puolen, rakenteilla olevat huoneistot kokolailla valmistuvat, yhtiölainat joita ei ennen ole tässä mitassa ollut tarjolla ,alkavat monella lyhennykset , pelkkä koronmaksu näillä koroilla oli liiankin löysä kenraaliharjoitus.
    epn ostot vähenee, arvopaperikaupan uudet ohjeistukset alkavat, virtuaalivaluutat saattavat kadota virtuaalikaukaisuuteen, tietoliikennemullistus, olympiakisat, mm jalkapallo ja pohjois korea show tähän , sirkus on valmis liikahtamaan, kun panttina on kiinnostava kohde jota myydään paperilla kaikille halukkaille, saattaa pantin omistajan tarpeet muuttaa tilanteen siihen että alkaa selitys ja painomusteen äkkihäviäminen….usein lauman mielenkiinnon herääminen avaruutta kohtaan , herättää yksilön halun palata maahan.
    kaupungissa maksat tontin ympärillä olevasta infrasta, tontti tulee kylkiäisenä, maalla , maksat metsästä ,eläimet tulevat kaupanpäälle, pimeys ja hiljaisuus kuuluvat hintaan, turvattomuus saattaa houkutella tulemaan kaupungin laidalle valoon. molenpiin kyllästyy jos ei tee mitään järkevää.

  4. villa says:

    Lainaus: Isäni kehui kuinka hänen nuoruudessaan pystyi ostamaan rivitalo-osakkeen neljä vuotta säästämällä (ajoi kuorma-autoa), yritäppä samaa nykyisin.
    —————-
    Käsite rivitalo syntyi vasta joskus 1970-luvulla. Nykyään rivitaloksi sanotaan jopa sadan markan villoja. No, onhan se vähän eri asia.

Kommentoi

 

Tilaa Asuntoneuvola-blogi sähköpostiisi!