Ennakkosäästöt ja pienet asunnot – ensiasunnon ostajan parhaita ystäviä

08:00

Pienten asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa aiheuttaen ison loven nuorten kukkaroihin. Toisaalta asuntojen hinnat ovat karkaamassa ensiasunnon ostamisesta haaveilevien nuorten käsistä. Onko kasvavaan ongelmaan ratkaisua?

On. Omissa käsissä ovat ennakkosäästöt ja toiveisiin osuvat pienemmät kodit.

Suurimmissa kaupungeissa rakennetaan nyt paljon pieniä asuntoja, koska ne menevät kaupaksi kuin kuumille kiville. Lisäneliöiden ja oman rauhan sijasta arvostetaan nykyään yhä useammin sijaintia, palveluita ja kaupunkielämäntyyliä. Varsinkin nuoret haluavat kasvukeskuksiin kilpailukykyisen työpaikan, opetuksen ja muiden mahdollisuuksien vuoksi, vaikka tämä tarkoittaisikin pienempää kotia.

Suomalaisia on turha moittia masokisteiksi tai kantaa kansallista häpeää pienistä asunnoista, sillä yhden ja kahden hengen kotitalouksia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin – niiden osuus kaikista asuntokunnista on noussut jopa 76 prosenttiin. Hintojen nousu johtaa pienempään asuntoon, sillä harvalla nuorella on varaa asua kasvukeskuksessa isossa asunnossa, oli kyseessä sitten vuokra- tai omistusasunto. Hyvin suunnitelluista ja kompakteista yksiöistä kilpaillaan kovaa ja toisena vaihtoehtona on kimppa-asuminen, mutta sitäkään eivät kaikki halua. Esimerkiksi opiskelijat hylkivät kimppa-asuntoja asuntotukimuutoksen takia, kuten tänä syksynä on nähty.

Kasvukeskusten kehittyneet liikenneyhteydet, innovatiiviset kokeilut ja kasvava uudistuotanto antavat mukavasti hintavaihtelua ja enemmän valinnanvaraa myös ydinkeskustojen ulkopuolelta. Omat valinnat, maksukyky, säästöt ja lainanottokyky ratkaisevat asunnonvalinnassa.

Vaikka pienet asunnot sopivatkin monen elämäntilanteeseen, olen kuitenkin huolissani nuorten ihmisten säästämisestä. Ennakoiva ja suunnitelmallinen säästäminen voi olla mittavaksi avuksi, kun nuoret pohtivat tulevaisuuden asumistaan ja oman elintasonsa turvaamista.

Säästäminen on taito joka jokaisen olisi hyvä opetella mahdollisimman varhain elämässä. Jopa pienet kuukausittaiset summat muuttuvat pitkällä tähtäimellä isoksi potiksi. Tärkeintä on aloittaa säästäminen heti kun se on mahdollista, eikä antaa kuukausien ja vuosien kulua. Tätä on helppo hahmottaa käytännön esimerkillä: pariskunta säästää vastasyntyneelle lapselleen yhteensä 50 €/kk riskittömästi ennakkosäästötilille, jolloin lapsella on 18 vuoden iässä 12000 euron potti kasassa. Säästäminen siis tuo lisäturvaa ja joustavuutta elämään, turvaa elintasoa ja helpottaa huomattavasti tietä ensiasunnon ostoa haaveilevalle.

Asuntolainojen sääntelyn vuoksi omien säästöjen tärkeys on noussut yhä tärkeämmäksi tekijäksi lainan saamisessa. Asunnon ostajalla on oltava vähintään 10 prosenttia omia säästöjä tai muita vakuuksia. Ensiasunnon ostajilta vaaditaan 5 prosenttia omia säästöjä, mutta ASP-lainaan tarvitaan 10 prosenttia omia säästöjä.

Ennakkosäästäminen auttaa asunnonostajia pääsemään tähän tavoitteeseen. ASP-säästämisessä on vielä lisäksi lukuisia muitakin hyötyjä, esimerkiksi sitä kautta pääsee helpommin kiinni asuntolainaan, johon saa valtion korkotuen ja -takauksen. Verrattuna nollakorkoisiin pankkitileihin ASP-tilin säästöille saa merkittävästi etua: verottomasti jopa viiden prosentin talletuskoron (lisäkorko mukaan luettuna), kun säästötavoite on tavoitettu ja asuntokaupat tehdään.

Pankkien talletustuotteita kannattaa verrata ja pohtia itselleen sopiva säästämismuoto ja riskinoton taso. Hypon talletustilit kuuluvat suomalaiseen talletussuojajärjestelmään, ja säästöistä saa tavallista parempaa talletuskorkoa riskittömästi.

On olennaista säästää säännöllisesti turvatakseen oman maksukyvyn, jos korot ja asumiskulut alkavat nousta. Lisäksi kannattaa ylläpitää varakassaa yllättävien tapahtumien varalle ja näin turvata omaa elintasoa.

Kirjoittaja on Hypon asiakkuusjohtaja

 

 

Kommentit: 30 kpl
  1. Maurizio says:

    Tosiasia on, että ihmiset ostavat koirankoppeja vain siksi, ettei muuhun ole varaa. Ja Hypo puolestaan kannattaa tätä siksi, että se takaa heille maksimivoitto-osuuden per myyty asuinneliö. Joten olisitteko pliis tekin joskus REHELLISIÄ tällaisen kaikenmaailman ihmiset nyt vaan tykkää asua siivouskomeroissa-diibadaaban sijaan?

    Itse asuin Kalliossa 30 vuotta koirankopissa kunnes muutin puolitoista vuotta sitten omakotitaloon hiukan syrjemmälle Koillis-Helsinkiin, ja se oli tähänastisen elämäni paras päätös. Kylläpä koheni elämänlaatu!

  2. Krista says:

    Loistava kirjoitus ja kannanotto tähän ajankohtaiseen keskusteluun. Itse asun yksin pienehkössä asunnossa joka on oma valintani, ja olen hyvin tyytyväinen. Minulle tärkeintä asunnon valinnassa on sijainti ytimessä lähellä työpaikkaani, palveluita ja ravintoloita. Matkustan jonkin verran työnkin puolesta ja vietän harvoin aikaa kotona, joten pieni asunto on täydellinen ainakin omaan elämäntyyliin.

  3. Päivi says:

    Olen samaa mieltä. Monet haluavat asua ytimessä ja elää sykkeessä. Nuoret eivät hamstraa tavaroita, joten pienempikin tila sopii. Elämä siirtyy nuorilla, kesäisin lukuisiin puistoihin piknikille, talvisin ravintolaan. Kaikki on lähettyvillä, autokustannus jää myös usein pois hyvän liikenneverkoston takia.
    Vuokrahinnat karkaavat käsistä, nyt myös ydinkeskustan ulkopuolella on kovat vuokrat. Ja varsinkin jos haluaa vaikuttaa asuinalueeseen. Näin varmasti haluaa jos aikoo asua samassa paikassa pidempään.
    Hyvä kirjoitus, toivottavasti nuorten vanhemmat ja sukulaiset ottavat tästä kopin.

  4. Jukkis says:

    Hyvät perusteet minun mielestä pienen asunnon ostoon kasvukeskuksissa. Itse myös tein saman ratkaisun ostamalla oman pienen asunnon mutta kuitenkin kodikkaan.

    Koska vuokrat ovat aivan järkyttävän korkeat tällä hetkellä kasvukeskuksissa.
    Hyvät pointit blogin kirjoittajalla

  5. Jukkis says:

    Maurizio sanot että 30v asuit koiran kopissa ja sitten vaihdoit omakoti taloon. Siinä ajassa varmaan myös mahdollista tehdä tuollainen päätös mutta varmaan aika vaikea esm. valmistuneelle opiskelijalle ja muille nuorille ensiasunnon ostajalle

  6. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne; Asunnon osto pitää aina mitoittaa kukkaron ja korkoriskin mukaan. Mieluummin pieni asunto kuin liikaa velkaa.Tärkeintä olisi tuottaa lisää monikäyttöisiä, muunneltavia asuntoja. Omakotitalossakin olisi hyvä olla erilliseksi muutettava yksiö. Hypo A

  7. Julia Grahn says:

    Kiitos kommenteistanne Maurizio, Krista, Päivi ja Jukkis. En voi liikaa korostaa ennakkosäästämistä ja varautumista tulevaan. Omien raha-asioiden säännöllinen “huolto” ja suunnittelu ovat nykyaikaa. Maksukyky, säästöt ja lainanottokyky yhdistettynä omiin valintoihin ovat keskeisimmät tekijät asunnon valinnassa.

  8. tuskainen says:

    hyvä vinkki , olen tehnyt 6juuri näin , aloitin säästämisen jo 90 luvulla markoilla , säästin jopa 85mk /kk. kahvi maksoi 5mk /kuppi. nykyään pystyn säästämään vieläkin 85 mk ( 15e)
    kahvi maksaa muuten n. 20 mk kuppi ( 3e) , samaan aikaan myös asunnot ovat nousseet n. 4 kertaisiksi vuodesta 1993 ( vaikka ovat liki 30 vuotta vanhempia), olisin toki säästänyt enemmän mutta palkkani oli vuonna 90 ( 1200e ) ja nykyään 2500e , eli palkat ovat jääneet kustannusten jalkoihin , eikä tuolla säästetyllä summalla saa juuri mitään turhaa kummempaa, asunnoistakin on nykyään tontti poissa ja taloyhtiön hirmulaina tilalla joten yhtälö on muuttunut kokonaisuudessaan täysin mahdottomaksi alle 9000e tienaavalle ilman , tukiaisia.

  9. Scientist says:

    Muualla Euroopassa asutaan paljon väljemmin. Esimeriksi Kööpenhaminassa minimiasunnon koko on 65 m2. Helsinki on kuitenkin keskisuuri kaupunki periferiassa. Ei sen valtti voi olla pienimmät asunnot. Tämä nykylinja takaa kyllä suurimmat voitot gryndereille ja pankkiirelle kuten Hypo.

    Lukekaapa tämä.

    https://www.rakennuslehti.fi/2017/06/uudet-asunnot-ovat-pienentyneet-rajusti-professori-huolestui-kehityksesta/

  10. myy kalliilla tee halvalla says:

    Ei ole kyse mitkhmiset tarvitsevat ja mihin heillä on varaa.Rakennusliikkeet ovat yhä ahneempia kustannukset alas se on saunat pois,väliseinät pois selitellään vaihtelun tuomaa etua asunnossa ja yhteistä saunaa kuten 50v sitten kysymys on hinnat alas rakentaessa mutta myyntihinnat ja voitot pilviin. Sijoittajille jotka kiskovat vuokrat käy hökkeli he eivät itse asuu siinä.

  11. Pelle Svensson says:

    Ruotsissa hintavaihtelut eri asuinaluiella ovat Suomeakin suuremmat. Umeåssa tietyillä alueilla hieno 80-luvun 6 h omakotitalo autotallilla maksaa noin 300.000 Kr eli 30.000 e.

    Juuri tämän vuoksi pitäisi rakentaa nyt tuottavana investointina logistiikan nopeuttamiseen sopivaa infraa kulkuyhteyksinä koko maan halki pitämään yllä kiinteistöjen arvoa ja palvelemaan pohjoisen kaivoksia.

    Esimerkkinä TEN-T tieverkosto länsirannikkoa sekä toinen Suomen halki pohjoiseen Jäämerelle asti.
    20 miljardilla saamme kaksi uutta moottoritie-rautatieverkostoa Turusta länsirannikkoa pitkin Lappiin ja Helsingistä Keski-Suomen kautta. Puolet rahoituksesta tulee EU:n rakennerahoista ja 15% Kataisen ESIR-rahoituksesta 5-10% tarvitaan myös yksityistä rahoitusta. Tällä saamme koko Suomen talouskasvuun ja infran arvon myös syrjempänä nousuun.

    Saamme myös maahanmuuttajille heti töitä. Vertailun vuoksi tämä 20 miljardia menee joka tapauksessa nykyisten maahanmuuttajien kotouttamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jona voisimme saada tiet valmiiksi.

  12. Piensijoittaja says:

    Mikäli betonirautaa ei ole korvattu kullalla, niin siinä tapauksessa kupla koskee koko maata. Viidenneksi suurimmassa kaupungissa yksiön arvo oli noin 30 000, tänään se on 105 000, jos tuossa ei ole kuplaa niin ei sitten missään. Kaksion arvo oli 69 000, tänään 123 000. Tähän tultiin, ennen kun asisat on edes alettu puhumaan. Kääntäkää mummoiksi niin ymmärätte vielä paremmin, mitä KUPLA tarkoittaa. “Ei kukaan enää”..Käännä käännä! Oletko valmsi maksamaa yksiöstä 123 000-> ?!

  13. Asukasvarasto says:

    On turhaa luulla, että näitä pieniä asuntoja saisi halvalla. Neliöhinnat tulevat nousemaan suhteessa kalliimmiksi. Se on aina niin.
    Tässä vain “huijataan” ihmiset ostamaan pieniä koppeja. Varmasti ne ovat kivoja pieniä asuntoja vähäksi aikaa.

  14. Pettynyt says:

    Minäkin hankin ensiasunnoksi kaksion perheelleni 90-luvun alussa. 7 vuotta myöhemmin alkoi tila loppua lapsiluvun kasvaessa ja asunto oli pantava myyntiin. 7 vuoden aika a asuntolainan korko oli ollut 14,2% ja velkaa oli yritetty lyhentää niin paljon, kuin mahdollista. Asunnosta päästiin eroon markkinahinnalla, valitettavasti isomman asunnon ostoon tarkoitettu pesämuna ei ollut satoja tuhansia, kuten olisi pitänyt olla, vaan velkaa oli jäljellä 20000mk enemmän, kuin asunnon myyntihinta oli. Aina ei kannata sitä pientä asuntoa edes suunnitella vaikka sitä niin hyvänä vaihtoehtona hehkutetaan.

  15. Julia Grahn says:

    Kiitos kommenteistanne, tämä on tärkeä aihe joka herättää paljon keskustelua ja mielipiteitä. Pienet asunnot viedään käsistä ja tuoreen kyselyn mukaan pienkotien asukkaat ovat tyytyväisiä – kaikenkokoisia asuntoja tarvitaan kasvukeskuksiin.

    Lainanottajalle keskeiset asiat ovat maksukyky, asunnon vakuusarvo ja pankkien stressitestit. Ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että korkojen nousu on tulevina vuosina hyvin maltillista.

  16. Gosplan says:

    Korruptoitunut eliitti ja hyväveli järjestelmät uskovat vakaasti, että tuleva asuntokuplan romahdus estetään julkaisemalla vain propagandistisia nousua tukevia artikkeleita. Unohtunut fakta, että jos ihmisillä ei ole töitä, ei ole rahaa ostaa asuntoakaan.

    Asuntokuplan romahdus olisi ollut estettävissä työpaikkoja lisäämällä sekä luopumalla Neuvostoliiton alue- ja asuntopolitiikasta, jossa asuminen keskitetään mukamas”kasvu” keskuksiin, vaikka töitä ja kasvua niissä ei olekaan, on vain “illuusio” kasvukeskuksista, joissa ihmiset eivät edes viihdy…Uraa, Uraa!

  17. olof kervinen says:

    Mitä merkitysä asunnon hinnalla on sille, joka asuu tai on päättänyt asua paikkakunnalla pitkään? Sijoittajat vaan taia vain puhuvat kuplasta. Ostoasunnnon hinta laskee samassa suhteessa, riippuu tietenkin siitä, mihin on halu muuttaa tai on muuttamassa.

  18. Hypo Teettinen says:

    Tottakai pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan, jotta saa haalittua vielä vähän lisää tuottoisia uusia velkamuuleja, ennen kuin rysähtää. Tällaisina aikoina kääntäisin pankin edustajien ja heihin kytköksissä olevien instanssien “näkemykset” täysin päälaelleen, mikäli haluaa nähdä totuuden sanahelinän takana.

    Eivät ilmeisesti uskaltaneet mitään tarkkoja lukuja kertoa, koska silloin selviäisi että tuo “kasvu” ensiasunnon ostajien lukumäärässä on lähinnä marginaalinen.

    Näkemykseni mukaan kovin romahdus asuntojen hinnoissa tullaan kokemaan juurikin “kasvukäytävässä” ja “taikakolmiossa”, koska juuri tänne rakennetaan nyt kiivaasti uudistuotantoa, joka edesauttaa kuplan puhkeamista yhdessä ruotsin tilanteen ja lähivuosina alkavien koronnostojen kanssa. Muualla maassa mitään merkittävää hintakuplaa ei ole, kenties muutamia keskusta-asuntoja lukuunottamatta.

  19. Perunanenä says:

    Sijoittajillehan noita asuntoja sammoiksi rakennetaankin. Ihmetyttää vähän, miten pitkälle tällainen kehitys voidaan viedä? Nythän on rakennettu jo 15 neliön asuntoja. Kohtuuhintaiset asunnot täytyy purkaaa, ettei markkinat häiriinny. Milloin kansalaiset heräävät vaatimaan kohtuuhintaista asumista? Sitten kun suurin osa pääkaupunkiseutulaisista asuu yksin vuokralla 5 neliön asunnoissa, joista saa maksaa 80 % palkastaan? Sitten kun seuraava sukupolvi joutuu asumaan opiskeluaikana isovanhempien siivouskomerossa, ja itsenäistyminen tarkoittaa perheen kanssa vanhempien vaatehuoneeseen muuttamista? Jonkun stadilaisen 20 neliön kopin hinnalla saa syrjäseuduilta 5 ihan hyväkuntosta yli 100 neliöistä omakotitaloa. En nyt olis niin vakuuttunut siitäkään, että ne oikeat työpaikat siellä koppilandiassa sijaitsee. Ei toinen toisensa konsultoimisella ja virkamiesten erinäisten säädösten perusteella laskuja ympäri muuta Suomea lähettämällä kansantaloutta pidetä pystyssä. Opiskellakin voi nykyään ihan hyvin omatoimisesti mistä tahansa käsin, missä vaan on netti.

  20. Pekka Perä says:

    Kokoomus vetoinen Helsinki takaa” hyväveli” asuntojen omistajille vuokranantajan markki nat, jotka Keskusettajat Keloineen rahoittavat. Ja kun tulossa olevat 10tuhannet maahantuotetut muslimit ym.kulttuurin rikastajat tarvitsevat asuntoja ,saavat he nyt tyhjillään oleviin luukkuihinsa takuuvuokralaiset joiden vran,( ja asumisen jäljet /remontit)maksaa ..veronmaksaja. Siis sinä pienipalkkainen veronmaksaja,joka itse kituutat velkaluukussasi, ja tingit kaikesta.. varsinkin Asumisesta.

  21. Julia Grahn says:

    Kiitos kommenteistanne “olof kervinen”, “Hypo Teettinen” ja “Perunanenä” ja “Pekka Perä”. Käykää tutustumassa uunituoreeseen Asuntomarkkinakatsaukseemme, josta löydätte viimeisimmät ja mielenkiintoisimmat tiedot asuntomarkkinoiden tilasta ja tulevasta suunnasta. Ensiasunnon ostajien määrä on vahvassa kasvussa, entistä enemmän suuntaa suuriin kasvukeskuksiin, kun muualla Suomessa lasku jatkuu. Kaupungistumisen merkit näkyvät selkeästi, erityisesti Pk-seutu-Tampere-Turku alueella. Asuntojen hinnat siis jatkavat selkeää nousua kasvukeskuksissa. Yksiöiden hinnat eriävät muista asunnoista, ja tähän tärkein korjauskeino olisi uudistuotanto ja uskallusta rakentaa kaikenkokoisia asuntoja kotitalouksien kysynnän mukaisesti.

    Pienasunnoille riittää kysyntää ja tuoreen kyselyn mukaan asukkaat ovat niihin tyytyväisiä. 15,5 neliön studiokodit keräsi hetkessä yli 700 hakemusta. Pienet asunnot sopivat monen ihmisen elämäntilanteeseen. Omat valinnat ratkaisee.

  22. Doable says:

    Kupla turpoaa. Rakennuttajien ja lainoittajien ahneus elää hyvin ja laillisesti. Valtiovalta hiljaisesti hyväksyy ihmisten köyhyyden ja kyykytyksen, ollaan poliittisesti haluttomia muutoksiin ja määräysten joustoihin. Esim. pääkaupunkiseudulla, varmaan muuallakin, kaava- ym. määräykset seisottavat tyhjillään satojatuhansia tai miljoonia tyhjiä toimitiloja, koska niiden muuttaminen asunnoiksi ei ole mahdollista. Tavarahillä et nouse kotiisi tässä maassa. Laillista sen sijaan on asuttaa veronmaksajat joko omistamissaan tai vuokralla olevissa putkissa, kerman kääriessä voitot. He itse kyllä asuvat sadoissa neliöissä. Siksi ihmettelen tavallista kaduntallaajaa, että suostuu ottamaan vapaaehtoisen kiinnityksen köyhään ja kurjaan asuntosäästäjän elämään, elämällä putkassa seuraavat 20 vuotta. Lopettakaa ja vaatikaa muutoksia ja juokaa lattenne edelleen keskuksissa. Huom! Kupla puhkeaa väkisinkin, hyvällä tai pakolla; ja silloin ei kannata olla asuntolainaorja. Säästää ja sijoittaa voi muuhunkin.

  23. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Olof Kervinen”, “Hypo Teettinen”, “Perunanenä” ja “Pekka Perä”; Ensinnäkin on tärkeää, että asunnon arvo säilyy ja paranee pitkällä aikavälillä. Muutoin ei järkeä omistaa. Vuokralla parempi. Toisekseen juurikin riittävä asuntotuotanto pitää kuplan loitolla. Ei toisinpäin. Kolmanneksi ajatus siitä, että digitaalisuuden myötä voi asua ihan missä vaan ja tehdä vain sieltä käsin töitä ei pidä paikkaansa. Tietotekniikan kehitys lisää työpaikkojen, palvelujen ja asumisen keskittymistä suuriin liikenneyhteyskeskuksiin. Neljänneksi on selvää, että ikääntyvä Suomi tarvitsee väestönkasvua ja erityisesti työikäisten työllisten kasvua.Hypo A

  24. järjen ääni says:

    Pienten asuntojen neliöhinnat ovat kaikkein kalleimpia –> lihavin voitto rakennusyritykselle, kiinteistökasoille ja lainoittaville pankeille. Asuntoa ostamaan joutuvan näkökulmasta kannattaakin sitten muistaa, että velka on orjan rahaa. Mitä isompi jättivelka ja mitä kehnompaa koppia vastaan, niin sitä tukevammin olet lieassa josta ei rimpuilla eroon, vaan pakkotyö oravanpyörässä on ja pysyy osanasi tässä elämässä.

  25. Maurizio says:

    “Kolmanneksi ajatus siitä, että digitaalisuuden myötä voi asua ihan missä vaan ja tehdä vain sieltä käsin töitä ei pidä paikkaansa.”

    Väittää Hypo. Erään jenkkianalyytikkoputiikin mukaan kaupunkien lähialueiden renesanssi on kuitenkin jo alkanut esim. USA:ssa, Kanadassa, Ranskassa ja Australiassa:

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/urbanisaation-murtuminen-tuo-uusia-bisnestilaisuuksia/j4GsJvNL

    Eli havaitaan, etteivät näköjään tosiasiatkaan välttämättä ole reaalitodellisuudessa ja Hypon todellisuudessa aina samoja :)

  26. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “järjen ääni” ja “Maurizio”; Mitä pienempi ja kompaktimpi asunto, sitä vähemmän velkaa ja hallittavampi taloustilanne asiakkaalla. Niin SUURTENkaupunkien LÄHIalueiden. Koko luokka hieman toista kuin Suomessa. Väki ei siirry PK-seudulta Lappiin ja Kainuuseen etätöihin. Tanskalaiset asuvat hieman kasvukolmiota isommalla alueella. Niin kaupunkilaiset kuin maalaiset. Ei sote- ja maakuntaongelmia. Ei nyt taas kerran unohdeta kv-vertailussa sitä kuinka pieni kansa ja suuri maa tämä on. Hypo A

  27. Saiturin poika says:

    Miksi maksaa itseään kipeäksi kasvukolmiossa, kun voi asua edullisesti kaupungissa esimerkiksi Porissa tai Kouvolassa?

  28. Kouvostoliitto says:

    Yleinen “asunto- ja kasvupropaganda” perustuu pitkälti illuusioon ja valheeseen. Ne jotka älynneet ostaa todella halpoja asuntoja ja kiinteistöjä ulkopuolelta kolhoosikasvukeskusten, tekevät suuremman tilin.

  29. Else Erilainen says:

    ihmiset sairastuu koirankopeissa….

  30. Savolaisukko says:

    Kuvitellaanpa, että koko Suomi pakattaisiin kehä kolmosen sisäpuolelle huomenna – hirveä asuntopula, asuntojen hinnan nousu, vuokrien nousu, julkiset palvelut romahtaisivat jne. TYöttömyys karkaisi käsistä. Työtön tulee paljon halvemmaksi syrjäseudulla yhteiskunnalle kuin pääkaupunkiseudullaJos kaikki syrjäseutujen työttömät ja eläkeläiset muuttaisivat Helsinkiin, asumistukimenot nousisivat miljardeilla. Ei tarvitse ehkä täällä syrjässä edes maksaa asumistukea, kun jopa työttömällä voi olla varaa ostaa ja säilyttää omakotitalonsa täällä susirajalla, missä asuntojen hinnat ovat aika alhaalla.

Kommentoi