Talouskuoppa täytetty – aktiivimalli auttaa ja ahdistaa

00:01

Lue Hypon Talouskatsaus 1/2018 tästä linkistä >

Hallituksen aktiivimalli lisää todellista työllisyyttä, mutta luo myös valetyöllisiä, sillä vain yksi tunti töitä viikossa riittää luokittelemaan henkilön työttömästä työlliseksi, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Hypo kertoo tuoreessa Talouskatsauksessa, että Suomeen finanssikriisin jälkeen syntynyt talouskuoppa täyttyy vihdoin ja talouskasvun menetetty vuosikymmen jää taakse.

Kommentit: 27 kpl
  1. Pekka says:

    Mikä BKT tuossa on ollut käytössä ja millä tavalla euroa on käsitelty?

  2. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kysymyksestä “Pekka”. BKT tulee suoraan Tilastokeskukselta. Samoin kuin väestötiedot. Heidän laskentaperusteet ja standardit ovat samat kuin muissakin maissa.
    Hypo B

  3. Pertti Taskinen says:

    Hei,

    virallisissa työllisen määritelmissä ei käytetä termiä valetyöllinen. Miksi Hypo on päätynyt käyttämään termiä, jonka merkitys on hämärä? Työllisyyttä voidaan tarkastella myös esimerkiksi sellaisista näkökulmista, että kuinka suuri osa työllisistä on osa-aikatyössä tai kuinka paljon on alityöllisiä, tai jos halutaan, kuinka suuri osa työllisistä tekee alle viiden tai kymmenen tunnin viikkotyöaikaa. Nämä auttavat täydentämään kuvaa työllisyydestä ilmiönä, joka sisältää kokopäivätyön lisäksi osa-aikatyön, joko haluttuna tai vastentahtoisena työaikamuotona.

  4. Juhana Brotherus says:

    Kiitos hyvistä huomioista Pertti Taskinen. Valetyöllinen kiteyttää tilanteen, jossa henkilö saa täyttä työttömyyskorvausta, mutta tekee yhden tunnin töitä viikossa aktiivimallin rankaisun välttääkseen. Arkiymmärryksen mukaan hän on ennemminkin työtön kuin työllinen. Uudistus myös vaikeuttaa työmarkkinatilanteen todellisen muutoksen arviointia. Viralliset määritelmät ovat erikseen ja niissä Tilastokeskuksen hyvät tavat ja ILO:n suositukset paikallaan.
    Hypo B

  5. Päivi yni says:

    Tunnin työ viikossa ei auta välttämään aktivimallin tuomaa työttömyyspäivärahan leikkausta. Siihen vaaditaan 18 tuntia työtä 65 päivän aikana. Lisäksi työn pitäisi olla työssäoloehdon täyttävää, eli tuo 18 tuntia pitäisi olla yhden viikon aikana.
    Yhden tunnin viikkotyö tekee ihmisestä työllisen vain tilastoissa.

  6. Päivi Tyni says:

    Nimi oli siis Päivi Tyni

  7. Yrittäjä vuodesta 1993 says:

    Aktiivisuusmalli myös julkisen sektorin työntekijöille heidän työn tehokkuuden ja hyödyllisyyden seuraamiseen. Tämä maa on täynnä suojatyöpaikkoja ja turhia virkoja sekä toimia. Kateellisista ja länkyttäjistä puhumattakaan. Suomessa ei ole kohta mitään hienoa.

  8. Pienenpieniyrittäjä says:

    Pohjanmaalla työttömyysaste on matalampi kuin Uudellamaalla, alle 7 prosenttia. Siellä ei ole montaakaan pörssilistan kärkifirmaa, mutta sitäkin enemmän pieniä yksityisiä perheyrityksiä. Olisiko yrittäjyydellä ja työttömyydellä jonkin asteinen riippuvuussuhde? Jos saataisiin muuallekin enemmän pieniä perheyrityksiä, mahtaisiko työttömyys kääntyä niissä alenevalle trendille? Kannattaisiko työttömyyden hoitoon käytetyistä rahoista osa ohjata siihen, että saataisiin pahimmille työttömyysalueille uusia yrityksiä ja sitä myöten uusia työpaikkoja? Vai jatketaanko edelleen sillä polulla, että työttömyyteen käytetyt rahat työllistävät pääasiassa vain virkamiehiä ja konsultteja.

  9. Maakuntien mies says:

    Kumpi loppujen lopuksi tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle: joku syrjäkylässä, omassa pikku mökissään asuva työtön vai Helsingissä asumistukea ja toimeentulotukia saava työtön?

  10. Pienenpieniyrittäjä says:

    Pohjanmaalla on monin paikoin asenne, jonka mukaan miehen on elätettävä itsensä ja perheensä. Tämä asenne ei työllistä, mutta luo yrityksiä. Vasta sen jälkeen yritykset työllistävät jne.

  11. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Pienenpieniyrittäjä” ja “Maakuntien mies”; Pohjanmaaltahan sitä on lähdetty työnperässä suuressa mittakaavassa rapakon taaksekin asti. Hyvä jos jäljelle jääneillä on töitä. Maakuntien miehen on hyvä tiedostaa kaksi asiaa: a) tukia jaetaan kaikkialle maahan b) palvelut tuodaan kaikkialle maahan. Eivätkä viimeksimainitut ole todellakaan ilmaisia. Hypo A

  12. Maakuntien mies says:

    Jos syrjäseuduilta viedään palvelut pois, niin eikö oikeudenmukaista olisi myös laskea syrjäseutujen verotusta, jotta kansalaiset voisivat itse omalla kustannuksellaan järjestää omat palvelunsa? Alennettu veroaste taas voisi jopa houkutella uusiakin asukkaita ja yrittäjiä syrjäseuduille.

  13. Maakuntien mies says:

    Miksi helsinkiläiset työttömät eivät osaa muuttaa maakuntiin töiden perässä? Maakunnissa on työvoimapula. Miksi muuttaminen töiden perässä maakuntiin ei kiinnosta helsinkiläisiä?

  14. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistasi “Maakuntien mies”; Syrjäseudulta ei olla viemässä palveluita pois. Päinvastoin niiden saatavuushan pyritään turvaamaan melkein hinnalla millä hyvänsä verovaroin. Yritysten pitää nostaa palkkatarjouksia, jos eivät saa työvoimaa. Yrityksen sijoittautumispäätös on liiketoimintapäätös siinä missä mikä tahansa muukin päätös. Yrityksen pitää itse kantaa seuraukset päätöksistään. Hypo A

  15. Maakuntien mies says:

    Mitä palveluja Pauna tarkoitat että syrjäseuduille on järjestetty? Mitkä alueet lasket syrjäseuduiksi joille on turvattu hyvät palvelut?

    Jos syrjäseutujen palvelut ovat hyvällä tasolla ja ne turvataan hinnalla millä hyvänsä, niin eikö edullinen asuminen syrjäseudulla ole järkevä ratkaisu?

    Kasvukeskuksissa (esim. Tampere) työttömyysaste on ympäröivää maakuntaa suurempi ja syntyvyysaste pienempi. Pienemmillä paikkakunnilla työttömyysaste on kasvukeskuksia alhaisempi ja syntyvyysaste korkeampi. Korkean työttömyysasteen kasvukeskukset mummoutuisivat ja ukkoutuisivat ilman jatkuvaa nuorten ikäluokkien tulomuuttoa korkean syntyvyyden ja alhaisen työttömyyden alueilta. Jos nuorten ikäluokkien muutto korkean syntyvyyden alueilta kasvukeskuksiin kuihtuisi, eikä maahanmuuttoa tapahtuisi, niin kasvukeskusten tulevaisuus olisi vanhusten palvelukeskuksina.

  16. Maakuntien mies says:

    En oikein ymmärrä sellaista matematiikkaa, että kuihtuvilta seuduilta riittäisi vuodesta toiseen runsaasti nuoria ikäluokkia muuttamaan Suomen kasvukeskuksiin. Voisiko Pauna selittää vähän tätä, että miten kasvukeskusten väestönkasvu voi jatkua samaan aikaan muun Suomen taantuessa, kun kasvukeskusten suhteellinen syntyvyyskin on itsessään Itä-Suomen heikoimpien kuntien tasolla?

  17. Maakuntien mies says:

    Enää ei saa metsän keskellekään muuttaa asumaan omalle tontilleen asuntovaunuun, suomalainen byrokratia estää sen. Köyhien tehtävä on asua kasvukeskusten betonikopeissa kartuttaen Kelan tuilla kiinteistösijoittajien säästöpossuja.

  18. Pirjo says:

    Maakuntien mies on oikeassa. Byrokratia pakottaa ja ruoskii yksilöstä kaupunkilaista alaalaluokkaa sijoittajien iloksi.

  19. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Maakuntien mies”; lakisääteiset palvelut/edut ovat turvatut perustuslain tasolla.Tottakai tilastot muuttuvat (toviksi) suuntaan jos toiseen kun muuttovirta käy. Ei se alueiden vetovoimaa miksikään muuta.Pauna pyysi katsomaan tilasto Timo Aron sivuilta. Sieltä löytyvät paikkakuntakohtaiset kasvu- ja laskutiedot perusteluineen. Turha kerrata tässä niitä. Asuntosijoittamisesta ja sen vaikutuksista olen puhunut paljonkin. Varoituksen sanoja verraten paljon. Hypo A

  20. Maakuntien mies says:

    Paunakaan ei kiellä, että kasvukeskukset tarvitsevat välttämättä jatkuvalla syötöllä syrjäseutujen nuoria ikäluokkia ja maahanmuuttajia säilyttääkseen elinvoimansa, koska itsessään kasvukeskusten elinvoima ei ole riittävä heikon syntyvyyden takia. Miksi Pauna ja Aro ovat tästä tosiasiasta hiljaa?

  21. Reserviläinen says:

    Hypo kun pitää varoittelusta, niin miksi ette varoita ylipäätään maariskistä, joka liittyy Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön sijoittamiseen? Suomen naapurina on sotaa käyvä epävakaa valtio, joka on toistuvasti valloittanut alueita naapurimailtaan. Kannattaako koko elämänsä suurinta sijoitusta tehdä sellaiseen valtioon, jonka turvallisuusympäristö on näinkin epävakaa?

  22. Reserviläinen says:

    Mikä on helsinkiläisten motivaatio puolustaa koko Suomea mahdollisen aseellisen yhteenoton tullessa? Entä syrjäseutujen asukkaiden motivaatio puolustaa Helsinkiä?

  23. Teppo Työtön says:

    Jos TE-toimistojen aktivointi tarkoittaakin todellisuudessa pakkotyötä, on varsinkin niillä yrityksillä, joilla menee huonosti, suuri kiusaus ottaa työttömiä “aktivointitoimiin” eli palkattomaan pakkotyöhön eli orjiksi. Varmasti monesta yrityksestä löytyy satunnaista pakkaustyötä yms., joka ei vaadi juurikaan koulutusta ja joihin yrityksillä tulee olemaan kiusaus ottaa työvoimaa, jolle ei tarvitse maksaa palkkaa ollenkaan. Työstä tulee aina maksaa palkka, vaikka työ kestäisi vain yhden tunnin. Kun työtön tekee töitä, hän ei ole enää työtön.

  24. Teppo Työtön says:

    Ainoa ammatti joka äkkiseltään tulisi mieleen johon voi ryhtyä tuosta vaan ilman kokemusta on prostituutio, mutta valitettavasti TE-toimisto/KELA/työttömyyskassa ei taida hyväksyä sitä aktiivimallin vaatimaksi osa-aikatyöksi tai yrittäjyydeksi, ja lisäksi kaikki eivät pysty sillä ansaitsemaan, esim. väitän ettei kovin moni olisi valmis maksamaan seksistä minun kanssani. Ainakaan minä en maksaisi (itselleni).

  25. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne. Kaupungistumiseen on varauduttu puolustuvoimien toiminnassa siinä missä kyberuhkiinkin. Olennaista on jatkaa riittävän tasoista asuntotuotantoa siellä missä kysyntä ylittää tarjonnan ja mahdollistaa mahdollisimman monelle kotitaloudelle aito valintatilanne vuokra- tai omistusasuntopolkujen välillä. Hypo A

  26. Köyhäläinen says:

    Kannattaa huomata sellainen pikkuseikka, että aktiivimalli nykymuodossaan pyrkii ohittamaan perustuslaillisen sopimusvapauden. Eli hiukan vapaasti suomentaen, kyse on pakkotyöstä tai toimista jotka johtavat siihen.

    Suomessahan on te-toimistossa sellaisia käytäntöjä, että koskapa pakkotyötä ei valtion määräyksestä sinällään voida tehdä, eikä (huonoja) sopimuksiakaan voida pakottaa allekirjoittamaan, niin sitten tehdään SUUNNITELMA siitä että tehdään sopimus pakkotyöstä.
    Ja tämän SUUNNITELMAN tekemisen laiminlyönti on rankaistava teko, ja suunnitelmaa tekemässä siis on pelisääntöjenkin mukaan työvoimaviranomainen.

    Älkää olko naiiveja, Suomessa harjoitetaan pakkotyötä, ja se ei oikein ole kovin hyvä meriitti työllisyysasteen muuttajana. Kauniimmin puhuttuna kyse on “patistamisesta”, eli käytännössä painostustoimista, uhkailu ja kiristys kuuluu asiaan, toki sanavalinnat lienevät erittäin tarkkaan hiottuja koko asiassa.

    Työllisyysasteeseen tulisi laskea vain ja ainoastaan markkinoilla vapaaehtoisesti aikaansaatu työ, koska se kuvastaa paremmin sitä että onko työ saatu onnistuneesti osaksi talouden toimintaa vai ei.
    Kaikki muu työ, missä taustalla on mikä tahansa sopimusvapauden vastainen toimi, ei varmasti kuulu ainakaan vapaan markkinan toimintaan.

    Mutta tämä ei varmaankaan ole kovin kiinnostava asia talousmielessä paremmassa asemassa oleville, mutta ajattelin vain hiukan mainita että mistä se teidän hyvinvointinne loppujenlopuksi tulee, ja miksi talouskuplassa on aina epäterveitä piirteitä.

  27. Roskapankki says:

    Suuressa omaisuuden uudelleenjaossa varat yksityistettiin ja velat sosialisoitiin. Velan vakuutena olevan asunnon arvon pienentyessä pankki irtisanoi lainan, ja myi asunnon päivän hintaan, halvalla yhteistyökumppaneillen. Asunto meni, vain velat jäivät. Pankki myi velan “roskapankille”, joka on jatkanut velkomistaan näihin päiviin saakka, kunnes kuolema korjaa.

Kommentoi

 

Tilaa Asuntoneuvola-blogi sähköpostiisi!