Vuokrien ikinousun näkymät

09:30

Suomessa yksi kolmesta kotitaloudesta asuu vuokralla ja kaksi kolmesta omistusasunnossa. Kaupungeissa vuokra-asuminen on selvästi yleisempää. Ei välttämättä omasta tahdosta, vaan korkeammista hinnoista johtuen. Helsingissä jopa useampi kotitalous asuu vuokralla kuin omistusasunnossa. Palvelualojen voittokulun myötä isot kaupungit kannattelevat koko taloutta entistä enemmän. Onkin keskeistä kiinnittää huomiota kasvukeskusten asuntomarkkinoihin, jotta kestävä kaupungistuminen voi jatkua.

Ruotsalaisekonomisti Assar Lindbeck totesi: ”pommien jälkeen vuokrasääntely on tehokkain tapa tuhota kaupunki”. Suomessa asuntomarkkinat vapautettiin vuokrasääntelystä onneksi 1990-luvun alussa. Meillä vuokra-asunnon saa ilman ruskeita kirjekuoria tai muita lieveilmiöitä. Huolta sen sijaan aiheuttaa vuokrien ikinousu. Vapaarahoitteisten vuokrien hinnat eivät ole laskeneet kertaakaan tilastoinnin aloittamisen jälkeen vuonna 1975. Taloustaantumien aikana pakkomyynnit tuovat asuntojen hinnat alas, mutta jossain on silti asuttava. Vuokrien hintakehitys pysyykin positiivisena myös kriiseissä kuten 90-luvun lamassa tai finanssikriisin keskellä.

Tänään julkistettujen tietojen perusteella vuokrat nousivat keväällä 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Koko vuodelle voi povata reilua 2 prosentin nousua. Vuokrien nousun takaa löytyy perinteinen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut kaupungeissa muuttoliikkeen, kotitalouksien koon pienentymisen, korkeiden asuntohintojen ja muuttuneiden mieltymysten myötä. Tarjonta, eli uusien asuntojen rakentaminen, on kuitenkin laahannut perässä. Tulehtunutta tilannetta voi korjata tehokkaalla tai tehottomalla tavalla.

Tehoton tapa tunnetaan tarkasti. Rahojen siirtäminen kasvavilta seuduilta heikommille on hidastanut koko Suomen talouskasvua – olemme antaneet turhan paljon etumatkaa muille länsimaille kaupunkikehityksessä. Kannettu vesi ei kuitenkaan kaivossa pysy. Anteliailla aluetukirahoilla ei ole uusia menestyjiä luotu. Samalla Fimea-sotku kertoo karua kieltä (pakko)hajasijoittamisen todellisista tuloksista. Osalle tuntuu tulevan yllätyksenä, ettei enää eletä Kekkosen aikaa: asiantuntijakeskittymää ei voi siirtää mahtimääräyksellä menestyksekkäästi paikasta A paikkaan B. Ei Supercell voi käskeä koodareitaan muuttamaan uudelle paikkakunnalle. Sama pätee myös julkisen sektorin osaamiskeskittymiin.

Tehokas tapa torjua vuokrien nousua ei siis liity kysynnän kiristämiseen, pakkosiirtoihin tai vetoomuksiin vuokranantajille. Tehokas keino liittyy tarjonnan kasvattamiseen. Kasvukeskuksiin on rakennettava rutkasti uusia asuntoja, vuokra- ja omistusasuntoja, jotta kasvavan kysynnän ainoa seuraus ei ole hurjat hinnat. Etenkin pienistä asunnoista on pulaa, mikä on vihdoin selvää kaikille. Yksiöiden hinnat hyppäsivät finanssikriisin jälkeen sijoittajien rynniessä uuteen turvasatamaan. Jotta asuntoja riittää myös omistusasuntopolun alkuun, tulee uudistuotanto turvata nyt ja jatkossa. Kaavoitus on keskiössä. Uudet asunnot myös tuovat vuokramarkkinoille tarvittavaa kilpailua. Vuokranantajien keskuudessa alkaa pian pudotuspeli, mikä näkyy jo eri toimijoiden erikoistumisena. Piristynyt uudistuotanto ja lisääntynyt kilpailu taittavat vuokrien nousun kohti yhtä prosenttia. Alueellisia eroja nähdään tosin jo nyt uusissa vuokrasopimuksissa: Lahdessa laskua ja Helsinki-Tampere-Turku -kolmiossa kasvua.  Asuntojen hinnoista tuttu polarisaatio tulee viiveellä vuokramarkkinoille.

Riittävä rakentaminen on ainoa keino torjua Tukholman tautia: tilannetta, jossa hinnat karkaavat tavallisten palkansaajien ulottumattomiin. Mikäli asumisen hintaerot repeävät, hidastuu myös kriittinen työn perässä muuttaminen. Talouden lisäksi rajuilla raja-aidoilla revitään railoa koko kansan yhtenäisyyteen.

Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti ja tutkimusjohtaja

Kommentit: 121 kpl
  1. Helsingin herra says:

    Jo niistä ajoista lähtien, kun maaseutu elätti kaupunkilaiset, olisi julkista hallintoa pitänyt sijoittaa tasapuolisemmin joka puolille maata. Näin koko maa olisi myös tasapuolisemmin päässyt hyötymään yhteisestä hallinnosta ja sen verkostovaikutuksista.

    Fimean siirtymättömyydessä kysymys pelkästään johtamisen kyvyttömyydestä ja työntekijöiden haluttomuudesta noudattaa laillisesti tehtyä työnjohdollista päätöstä. Onko tämä hyvää suomalaista työyhteisökäyttäytymistä? Ei. Kapina ollaan hyväksymässä käytännöksi. Sen varaan on sitten taloutta ja yhteiskuntaa hyvä rakentaa.

    Suosittelen omasta kokemuksestani ‘helsinkiläispojille’ muutaman vuoden asumista Itä- tai Pohjois-Suomessa. Sielläkin voi elää. Samalla saa hieman perspektiiviä ‘koko kansan yhtenäisyyden railoihin’.

  2. JuusoX says:

    Fimea oli hyvä esimerkki Keskustalaisesta Pekkaroinnista ja kyvyttömyydestä ymmärtää todellisuutta ja tulevaa. EU:n lääkeviraston saamisen kannalta tämä taisi olla ratkaiseva virhe. On varmasti turha toivo, että maakuntauudistuksessa ja siihen liittyvissä verotuksen muutoksissa päästäisiin eroon aluetukijärjestelmästä. Eiköhän pääkaupunkiseutu joudu jatkossakin maksamaan tämän “maaseudun elinvoimaisena pitämisen”.

  3. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Helsingin herra”; Suomi on asutettu rannikoilta käsin. Oma sukuni on asuttanut Kemijärveä ihan ensimmäisten joukossa 1600-luvulta lukien. Ei pidä olettaa, että täällä Bulevardin ja Yrjönkadun kulmassa sijaitsevassa 100-vuotiaassa Hypo Talossa työskentelevät henkilöt eivät tuntisi ihan omakohtaisestikin sitä kehitystä ja tuskaa mitä taantuvilla alueilla kohdataan. Sukupolvi sukupolven jälkeen näiltä alueilta on lähdetty työn perässä takaisin “etelään” ja pidemmäksikin. Nyt on viimeisten vuoro ymmärtää väistämätön kehitys, jonka suunta ei “käskemällä” muutu. Tätä “perspektiiviä” pitää jo vihdoin uskaltaa katsoa silmästä silmään ihan aikuisen oikeasti. Hyvää kesän jatkoa. Hypo A

  4. Ekonomi says:

    Kehäkolmosen sisäpuolinen vähemmistö-Suomi on taloudellisesti “kasvanut” valtion ja muun julkisen sektorin sekä yritysten pää- ja kirjanpitokonttoreilla keräämällä kehäkolmoisen ulkopuoliselta tuotanto-Suomelta rahat ja esittämällä voitot yms kuin ne olisivat sýntyneet kirjanpidollisin toimin pääkonttoreissa. Palveluilla on oma tärkeä merkityksensä, muttei niilä makseta ulkomaan tuontia eikä velkoja, vaan viennillä, joiden tuotanto tehdään pääasiassa muualla kuin pääkaupungissa.
    Helsinki on lihonut itseriitoisuudessaan kuin naapurin ökyisäntä. Nyt jo puhuvat Helsingin metropolista 1,5 miljoonan ihmisen alueena, ja luku kasvaa sen mukaan kuin vain joku kehtaa isomman luvun esittää. Tampere ja Turkukin ilmeisesti siirretään tähän metropolialueeseen.
    Suomi on jakautunut kehittyvään etelä- ja länsi-Suomeen ja taantuvaan Itä- ja pohjois-Suomeen populaatiossa ja taloudessa. Mutta perussyy ei liene noiden taantuvien alueiden yritystoiminnallinen mahdottomuus, vaan pääkaupunkiseutukunnan pääkonttorien tekemä valheellinen vetovoima nuorten alle 30-vuotiaiden näkökulmasta. Hehän ovat nykyisyyden ja tulevaisuuden tekijöitä.
    Kaupunkistuminen on Suomessa alkanut ja jatkunut hyvin ripeänä. Sen näkee etenkin yliopistopaikkakuntien, ns. Kampusseutukuntien talouden ja etenkin väestömäärien voimakkaasta kasvusta 1950-2016. Niiden väestönkasvu perustuu merkittävästi ympäröivien maaseutupaikkokuntien kustannuksella nuorten muuttovirtojen seurauksena.

  5. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Ekonomi” Noin 4,75 miljoonaa henkilöä asuu kaupungeissa tai taajamissa. Muualla n. 0,75 miljoonaa henkilöä. Ero kasvaa joka päivä. Kerro missä päin maailmaa tämä kehitys on kääntynyt toisinpäin ja miksi. Hypo A

  6. Jorma Nordlin says:

    Suomen korkeissa työvoimakustannuksissa ja siten huonon kilpailukyvyn merkittävimpiä selittäviä tekijöitä ovat korkeat asumismenot. Jos asumismenoja kyettäisiin tuntuvasti leikkaamaan, palkkojen korotuspaineet vähenisivät.

    Mistä johtuu, ettei asioita ole saatu markkinaehtoisesti ratkaistua? Sama touhu on jo pitkään jatkunut. Ehkä markkinavoimilla ei siihen kykyä ole.

  7. Dipl.ins. ulkomailta says:

    Ari Paunalle kommentoisin sen verran etta parempi elamisen & vapaa-ajan laatu KAIKKEIN TIHEIMMAN kaupunkiasutuksen ulkopuolella, kauniita luontoarvoja omaavassa ymparistossa voi olla se syy mika lopulta kaantaa tuota nykyista kehitysta toisinpain tai ainakin jarruttaa sita jossain maarin, kunhan siihen annetaan mahdollisuus, eli kunhan infrastruktuurista (nopeat liikenneyhteydet, tietoverkot jne.), vientiteollisuuden tyopaikoista ja kehityksesta ja tehokkaan etatyon mahdollistavasta teknologiasta ja sen edelleenkehittamisesta pidetaan huolta. Tama patee monen ainakin yli 30 vuotiaan keskuudessa jotka eivat enaa vain etsi bileseuraa suurkaupungin betonihelvetista. Nykyinen kaupunkirakentaminen nimittain valitettavasti kun nayttaa menevan vaaraan suuntaa, katso vaikka Helsingin ja Vantaan viimeisimpia isoja rakennuskohteita, korkea betonitalo kiinni toisessa, parvekkeet vastakkain ilman mitaan maisemia tai yksityisyytta, valissa ei puun puuta, pelkaa kivea ja betonia. Siina se elaman laatu ja yhteys luontoon on kylla varmaan sitten parhaimmillaan… no onneksi kaikilla on nykyaan tabletti josta voi tuijottaa viihdetta kun muutakaan katsottavaa ei ole! Kannattaa kuitenkin muistaa eras ihmisyyden perusasia, olemme tulleet luonnosta ja olemme osa sita ja jossain vaiheessa elamaa vehrea kaunis ymparisto alkaa kummasti houkutella. Erityisesti rannikoiden ja myos sisavesistojen rannoilla olevat kaupungit ovat niin hienoilla paikoilla etta kaupunkirakentamisessa kaavoituksella pitaisi maarata riittavat viihtyisat viheralueet talojen valiin ja arkkitehdeiksi pitaisi valita sellaisia osaavia henkiloita jotka oikeasti ymmartavat mita ovat tekemassa, onhan talojen elinkaari 50-100 vuotta. Eli on todella vaarin sanoa etta kaikki “haluavat” muuttaa suurkaupunkeihin ja on vaarin vihjata etta kyseessa olisi jotenkin “positiivinen” muutos johon pitaa reagoida vain rakentamalla tiheampaan ja enemman ja laajentamalla kaupungin pinta-alaa, vaan kyseessa siis on itse asiassa “se vanha pakkomuuttaminen” suurkaupunkeihin. PITKAJANTEISELLA hyvalla talouspolitiikalla ja em. infran kehityksella tahan sen sijaan voitaisiin vaikuttaa tulevaisuutta ajatellen paremmin, siten etta Suomalaisten ELAMAN ja ASUMISEN VIIHTYVYYTTA voidaan parantaa entisestaan. Monelle etatyo muutamana paivana viikossa yhdistettyna muutaman paivan pidempaan tyomatkaan (jos infra aidosti toimii) on elaman laadun kannalta parempi vaihtoehto jos se tarkoittaa sita etta muuten saa asua kauniissa luonnonlaheisemmassa ymparistossa, vaikkapa 30-100km paassa siita betonisesta metropolista. Valitettavasti vain lienee niin etta supertihea rakentaminen on HALVEMPAA rakennusliikkeille ja myos valtiolle ja kaupungeille ja kunnille (sen infran rakentamisen takia) ja siispa lyhytjanteisten voittojen maksimointi ja ahneus ajavat nykyisenlaiseen kehitykseen, maksimi lkm asukkaita = rahaa per neliometri, ihmisten elaman laadusta piittaamatta. Ja samaan aikaan sitten ihmetellaan suomalaisten “kansantautien” ja muiden lieveongelmien lisaantymista. Erittain surullista eika missaan nimessa kestavaa Suomen kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta. Suomi ei parjaa vain seuraamalla muiden kehitysta ja hokemalla samaa kuin muutkin (etta kaupungistuminen on pop), Suomen pitaa olla innovatiivinen, hakea kestavaa kehitysta, huolehtia tuotannon (myos elintarvike- ja energiantuotannon) ja osaamisen sailymisesta, pitaa huolta kansalaisten elaman laadusta ja olla ERILAINEN. Vain siten pieni voi parjata isossa maailmassa. Perusasiat kunniaan!

  8. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Jorma Nordlin”; Näinhän se on. Valtakunnan sovittelijan pöydässäkin olisi helpompaa, jos asumismenot alenisivat suhteellisestikin. Hypo A

  9. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistanne “Dipl.ins.ulkomailta”: Tilastot eivät valitettavasti tue näkemystänne. Suomi kaupungistuu, ei maaseudu. Hypo A

  10. Aimo Huikka says:

    Asumisemme suurin ongelma, mikä heijastaa kaikkeen, on liian suuri omistusasumisen osuus kaikesta asumisesta. Jokseenkin terveellinen suhde olisi 60% vuokra asuntoja joista ainakin 60% yleishyödyllistä vuokra asuntokantaa.
    Silloin olisi työvoiman siirtymisen joustavuuden ja nykyaikaisuuden suurin este palautettu meilläkin vastaamaan enemmän kansainvälistä asuntoajattelutapaa..
    Tähän päästään lopettamalla omistusasumisen tukeminen ja lisäämällä voimakkaasti kuntien velvollisuutta tuottaa vuokra asuntoja repimättömään hintaan.
    Tosin maamme hallitsijoilla ei ole tuota kansainvälisen asumustyylin tukemisen halua vaan rovot jaetaan maksimaalisesti otettuina asujilta siitä eläville ja rahastaville pikku piireille

  11. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistanne “Aimo Huikka”; Korkea omistusasumistaso on maaseutu- ja taajama-Suomen harhaa. Helsingissä omistusasumisen taso hieman yli 40 % ja laskussa. Se näyttää suuntaa muillekin suurille kaupungeille, siksi omistusasumisen tasosta on huolehdittava, jottei markkinat yksipuolistu. Hypo A

  12. Ilkka says:

    Muistaakseni alunperin Fimeassa oli kysymys siitä, että Helsinkiin ei saatu asiantuntijoita, tai jos saatiin he siirtyivät nopeasti yrityksiin. Kuopio on suurin alan kouluttaja ja sinne ajateltiin saatavan helpommin työntekijöitä. Fimean tehtävät eivät yleensäkkään ole paikkasidonnaisia eli sama missä se sijaitsee. Tosin Helsinki lienee kallein vaihtoehto.

  13. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Ilkka”; Miksi siis asia ei ratkennut vuosiin, jos Kuopio on näin hyvä. Hypo A

  14. Pertti Elo says:

    “parempi elamisen & vapaa-ajan laatu KAIKKEIN TIHEIMMAN kaupunkiasutuksen ulkopuolella, kauniita luontoarvoja omaavassa ymparistossa voi olla se syy mika lopulta kaantaa tuota nykyista kehitysta toisinpain tai ainakin jarruttaa sita jossain maarin, kunhan siihen annetaan mahdollisuus”

    Heh heh, Sipilän Juhako se siellä kirjoittelee joltain duunimatkaltaan? Häneltähän tällaisia hajauttamistoiveajatteluita on kuulutu: http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002898136.html

    Totta kai voi olla mahdollista että muuttoliike kääntyy ja maaseutu houkuttelee väkeä, mutta kovin todennäköistä se ei ole. Itse asiassa se on sen verran epätodennäköistä, että voidaan varmuudella sanoa, ettei niin käy, ja muu on toiveajattelua.

    Raha ratkaisee, missä asutaan, ja kovin monella ei ole varaa asua “kauniiden luontoarvojen” äärellä.

  15. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Pertti Elo”; Juurikin näin ja edelleen muistutuksena – kyllähän nämä suomalaiset kaupungit ihan Helsinkiä myöten ovat täynnä upeita luontoalueita niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolela. Puoli tuntia rautatieasemalta, niin pääset niin syvälle metsään, että kainuulaisetkin eksyvät sinne viikoksi ilman gps:ää. Hypo A

  16. Jussi says:

    ”pommien jälkeen vuokrasääntely on tehokkain tapa tuhota kaupunki”. Minä katsoisin, että asuntotuki ja kaikki tuki-/etumuodot ovat myös sääntelyä, mutta toiseen suuntaan.

  17. Yksinkertainen totuus says:

    Rakentajien yms. tilanteesta hyötyvien tahojen kartelli estänee riittävän tarjonnan, koska se ei ole heidän etunsa mukaista. Miksi rakentaa enemmän, koska mitä suurempi asuntopula on, niin sitä suuremmat voitot ja sitä enemmän tukia ja helpotuksia poliitikotkin myöntävät? Eipä siitä taida olla edes paria kuukautta, kun kartellista tuomittu Lemminkäinen ja YIT yhdistyivät…

  18. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Jussi” ja “Yksinkertainen totuus”; Kaikki asumisen tuet pitäisi ajaa alas pitkällä 10-15 vuoden siirtymäajalla. Samoin maataloudessa ja yritystoiminnassa. Rakentamisen saralla kilpailu on kiristynyt ja uusia toimijoita on tullut haastamaan vanhoja. Kilpailu aivan toisella tasolla kuin vaikkapa vuosituhannen vaihteessa. Suuren laman jäljet peittyvät pikkuhiljaa. Rakentaminen on tonttitarjonnasta kiinni. Hypo A

  19. ingengöör says:

    Kuopiokin on kaupunki, jossa on mm yliopisto.
    Luulisi löytyvän ihan pätevää väkeä FIME:aankin.
    Suomen tuotanto perustuu suureltaosalta kaakkois-Suomen metsäteollisuuteen ja suurin tuotanto on Porvoon Sköldvikissä. Joten ei Helsingillä ole juurikaan merkitystä tuotantoon ja vientiin.

  20. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “ingengöör”: Toivotaan, että Kuopio säilyttää yliopiston. Yliopisto ei ole enää kasvun tae. Hypo A

  21. YT says:

    Tukia tulisi leikata nousukauden aikana, mutta politiikan realiteetit taitava ikävä kyllä toimia juuri päinvastoin. Heti kun syntyy jaettavaa, niin sitä käytetään vastuuttomasti äänien hankkimiseen. Tukien leikkaaminen laman aikana kärjistänee sosiaalisia ongelmia entisestään, joiden lasku lankeaa toden teolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Ihmetyttää ja kauhistuttaa toden teolla tämä asuntopula pääkaupunkiseudulla. Asiasta on jauhettu niin pitkään kuin muistan, mutta vain puhetta tuntuu syntyvän tuloksien sijaan. Nyt kun ilmeisesti on aikeena yleisestikkin saada pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvamaan ja kaupungistuminen käyntiin, niin tämän ongelmien tulisi olla hyvin korkealla tärkeysjärjestyksessä. Esimerkkejä epäonnistuneesta kaupungistumisesta voi käydä ihmettelemässä vaikkapa São Paulo slummeissa.

  22. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “YT”; Näinhän se menee. Asuntoja syntyy nyt eri tahtiin kuin ennen. Pääministeri Vanhasen aikaisen omakotitalohuuman ja pääjohtaja Tanskasen aikaisen pankkien markkinaosuussodan jälkiä riittää kuitenkin korjattavaksi. Hypo A

  23. Juhani says:

    Suomen pitäminen asuttuna on poliittinen ja maanpuolustuksellinen kanta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat 4 miljoonaa suomalaista äänestäisi helposti sen puolesta, että pääkaupunki jää vaille puolustusta ja voidaan vaikka myydä eniten tarjoavalle naapurimaalle. Muu maa tulisi mainiosti toimeen ilman tätä rannikon kalastajakylää, jonka toimintaa tuetaan rankasti verovaroista. Verovaroilla tukeminen tapahtuu tukemalla Helsingissä olevia valtion virastoja ja ministeriöitä. Ilman näitä organisaatioita Helsinki kuihtuisi nopeasti Rauman kokoiseksi hiljaiseksi rannikkokaupungiksi.

  24. Pienenpienisijoittaja says:

    Pääkaupunkiseudun menestymisen edellytys on hallittu kasvu. Nyt on vallalla maaninen vaihe, että asukkaita tarvitsee saada maksimaalisen paljon. Yhdyskuntarakenne ei pitkään kestä uusien kauppakeskusten ja isojen asuma-alueiden rakentamista jatkuvaa rakentamista. Myös liikenneverkko alkaa olla koetuksella. Kauppakeskukset Pasilassa ja Kalasatamassa tulevat kilpailemaan erityisesti Itiksen ja ydinkeskustan kanssa. Skid row-alue eli ränsistyminen syntyy jonnekin näiden läheisyyteen. Uusasuntotuotanto ei ole vain lisää, vaan se myös poistaa vanhaa asuntokantaa.

  25. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “juhani”; Taas kerran asiat nähdään PK-seutu muu maa välisenä. Ei se niin ole. Lähes 4 miljoonaa suomalaista asuu jo kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa. Lapin pahin “vihollinen” on Oulu – ei Helsinki. Kaupungistuminen jatkuu ja näkyy myös maanpuolustuksessa. Tutustukaa vaikka Kaartin Pataljoonan toimintaan. Hypo A

  26. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Piensijoittaja”; Maassa harjoitettiin täysin vääränlaista “nurmijärvipolitiikkaa” vuodet 2000-2010. Kumuloituneiden virheiden korjaamisen sumassa ja luonnollisessa kasvusumassa riittää tekemistä ja hallittavaa. Kilpailu tekee hyvää. Tarjonta pidättelee hintoja ja vuokria. Ilman tarjontaa, hinnat ja vuokrat nousevat hallitsemattomasti. Se on suurempi uhka. Hypo A

  27. Potut pottuina says:

    Työn perässä muuttava hlö on usein samanaikaisesti vuokralainen sekä vuokranantaja. Vuokranantajan omat vuokrakulut tulisi olla vähennettävissä omista vuokratuloista.

  28. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentisasi “Potut pottuina”; Miksi ihmeessä muiden veronmaksajien pitäisi tukea sitä, että joku haluaa pitää yllä kahta kotia. Hypo A

  29. Sanonpa vaan says:

    Kyllä omat vuokrakulut voisi hyvinkin pystyä vähentämään verotuksessa. Onhan vuokrakulut vähennettävissä myös silloin jos jälleenvuokraat asuntoa. Veroa maksetaan vain mahdollisesta voiton osuudesta. Sama juttu varainsiirtoveron kanssa. Veroja pitäisi maksaa vain arvonnoususta.

  30. Karjalainen says:

    Helppo ratkaisu olisi siirtää työpaikat alueille, jossa on asuntoja ja työntekijöitä. Sen sijaan nyt yritetään pakottaa ihmiset alueelle, jossa palkalla ei elä eikä asuntoja löydy kuin yksityiseltä riistohintaan. Kenen etua se palvelee?

  31. Potut pottuina says:

    Käsittääkseni yksi EU:n perusajatuksia on juuri työvoiman joustava liikkuvuus. Omaa asuntoa ei ole välttämättä mielekästä myydä työnperässä muuttamisen yhteydessä. Usein olisi toimivampi ratkaisu vuokrata oma omistusasunto ja muuttaa itse asumaan vuokralle uudelle työpaikkakunnalle. Verotus tekee tästä vaihtoehdosta kuitenkin kovin kannattamattoman ja raskaan.

  32. Jonas Biström says:

    Suomen kehittyvät elinkeinot matkailu, vientiin lähtevät uudet trendikkäät elintarvikkeet, vihreä energia ja biopohjaiset materiaalit kulutushyödykkeissä eivät voi kehittyä ja menestyä mikäli maaseutu tyhjennetään

  33. Nalle Kahiseva says:

    Asumisen tukeminen pitäisi välittömästi lopettaa. Järjetöntä kierrättää verovaroja tukien kautta sijoittajille. Vuokrahinnat asettuisivat kohdalleen. Kaikkien ei tarvitsisi asua Helsingissä.

  34. Massimies says:

    Edullinen vuokra on Helsingissä utopiaa. Sellaista on, mutta veronmaksajat sen viimekädessä kustantavat.
    Nyt jo asumistuki on pari miljoonaa ja omistusasuntoihin kohistuvat verot samaa luokkaa vuosittain. Eli ko. on muhkea varainsiirto tunnollisilta omistusasujilta muille asujille.
    Suomessa on paljon hienoja kaupunkeja, joissa on tilaa, puhdasta ilmaa, ei ruuhkia, hienoa ympäristöä ja joissa on kaikki mitä ihminen tarvitsee kuten myös edullisia asuntoja.
    Onnetonta on, että näitä vain vähän yhtiöt ja työntekijät hyödyntävät vaikka erinomaiset tieto- ja muut yhteydet ovat käytettävissä.
    Vuosittaiset säästöt olisivat miljardiluokkaa.

  35. Takamaa says:

    Economist Intelligence Unitin (EIU) viihtyisyysvertailussa pärjäävät usein varakkaiden maiden keskikokoiset kaupungit, joissa on verrataen pieni väestön tiheys. Tällaisissa kaupungeissa infrastruktuuri ei kuormitu liikaa, rikollisuus on matalammalla tasolla ja kaupunkilaisten virkistäytymisellekin on tilaa.

    Tuossapa se tulikin kiteytettynä – eli Tampere ja Turku nousisivat kevyesti Helsingin ohi, jos otettaisiin mukaan vertailuun.

  36. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “sanonpa vaan”, “karjalainen” ja “Jonas Biström”; Verotuksen vähennykset vähemmälle nyt. Itsepetosta ylläpitää kannattamatonta toimintaa verovaroin. Maaseutua ei tyhjennetä. Se tyhjenee itsestään. Hypo A

  37. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Nalle Kahiseva”, “Massimies” ja “Takamaa”; Kaikki yritys-, maatalous- ja asumistuet pitäisi painaa alas. Yritykset toimivat niissä kaupungeissa, joissa se kannattaa markkinaehtoisesti ja joissa on uskottava markkinatulevaisuus myös pitkälle eteenpäin. Hypo A

  38. Lappalainen says:

    Pellolla kävellessäni mietin, kuinka siunattua on asua maalla.
    Pihapiiristä mustikat, puolukat, vadelmat, puna-ja mustaherukat, omenat, tomaatit, sienet… kanoilta munat ja lampailta villat.
    Linnunlaulua ja tuulen hyminää.
    Tuossa lammas määkii ja aitan nurkilla kukko kiekuu.
    Ihmiset — muuttakaa maalle.

  39. Velkamuuli says:

    Asumismenojen jatkuva kasvu kuormittaa jo kohtuuttomasti kotitalouksien kukkaroa. Suuret asumiskustannukset voivat olla käytännön este työpaikan perässä muuttamiselle, jota hallitus ajaa yhdeksi keinoksi työllisyyden parantamiseksi. Asumismenojen kasvu luo painetta palkankorotuksiin ja heikentää kuluttajien ostovoimaa, joka on pois muusta kulutuksesta. Näin kehitys uhkaa myös kohenevan kilpailukyvyn säilymistä. Lisäksi asumistuen tarve kasvaa. Asumistukia maksetaan jo lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.

  40. Rappari says:

    Saksa jyrää, sillä siellä edullisia asuntoja ja toimitiloja yrityksille, päinvastoin kuin asuntokupla-Suomessa, jossa keskitytään asuntokuplan rakentamiseen, jotta varmaan ei tule uusia investointeja eikä työvoima liiku.

    Saksassa oikeasti keskitytään koko talouden kehittämiseen eikä kuten Suomessa, että ensin pienen piirin hyväveli-porukka, ja sitten katsotaan mitä jää jäljelle.

  41. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Lappalainen”, “Velkamuuli” ja “Rappari”; Lappi on kaunis paikka. Helsinki silti parempi paikka asua. Samalla kun ajetaan asumisentuet alas, niin kannattaa ajaa myös maatalous- ja yritystuet alas. Saksassa hinnat jo ihan toisella tasolla kuin 10 vuotta sitten ja toisaalta entistä useammat saksalaiset kotitaloudet ovat varattomia eläkkeelle jäädessään. Vuokra-asumisen sudenkuoppa iskee. Hypo A

  42. ext says:

    Ari Pauna. Missä suhteessa Helsinki on Lappia parempi paikka asua?

  43. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “ext”; Helsingin seudulta löytyy kaikkea sitä mitä Suomi voi tarjota ja Lappiinkin pääsee n. 4,0 tunnissa – ns. “kotiovelta kotijängälle/-tunturille”, jos oikein ikävä tulee.Hypo A

  44. Kaivosinsinööri says:

    Suomen raaka-aineet ja resurssit ovat eri paikoissa kuin asutus. On huolehdittava siitä, että ihmisillä on mahdollisuus asua ja käydä töissä myös niillä alueilla, missä resurssit ovat.

  45. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Kaivosinsinööri”; Jos viittaat, että valtion on huolehdittava, niin se on kyllä täysin mennyttä aikaa. Miljardeja tuhlattu vastaavalla perusteella kannattamattomaan yritys- ja asutustoimintaan ympäri maata. Täysin vääränsuuntaista politiikkaa. Hypo A

  46. Jotain mätää Tanskanmaalla says:

    Olin su-pe Kööpenhaminan lähellä työkeikalla ja satuin vilkaisemaan aamiaisen yhteydessä paikallista kiinteistövälitysten mainoslehteä – järkytyin. 1960-luvun alun alkuperäis”kunnossa” oleva todella ruma tasakattoinen 120m2 omakotitalo 1000m2 tontilla pellon reunassa “kohtuulliset” 500k€! Ja Suomen mittapuulla ns. normitalo jotakuinkin järjellisessä paikassa toista miljoonaa! Ilmeisesti siellä ollaan menty vielä meitäkin pidemmälle kaiken väkisin keskittämisessä pääkaupunkiseudulle (tämän vahvisti kolme tanskalaiskolleegaani). Ehkäpä tällaisesta voisi oppia jotain?

  47. Mika Lampinen says:

    Asuntomarkkinat on edelleen säännellyt. Asumistuki vääristää hintoja. Pietarinkadun ja Olarin kaksion välillä on pieni ero vuokrissa, miten lie hinta? Asumistuki pitää pikaisesti poistaa vääristämästä asuntomarkkinoita. Jos ei ole varaa asua kalliilla alueella pitää muuttaa halvemmalla.

  48. Kyösti Partanen says:

    Suomessa on näköjään niin, että kun nimenä on Juhana, voi puhua mitä skeidaa tahansa. Hypöteekkiyhdistys pelasti 1930-luvun lamasta lukemattomia maatiloja, nyt se höpöttää vain kasvukeskusten puolesta.Kukahan tutkisi, mitä tämä maaseudun autiottaminen ja pakkokeskittäminen maksaa?

  49. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “jotain mätää Tanskan maalla”; Niin 5,7 miljoonaa asukasta Uudenmaan kokoisella alueella. Siellä oli 10 vuotta sitten karmea asuntokriisi “maaseudulle” rakennetuista hienoista omakotitaloista. Siitä opittiin paljon – kantapään kautta. Hypo A

  50. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Mika Lempinen”; Asumistuesta 97 prosenttia menee vuokralla asujille. Hypo A

  51. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Kyösti Partanen”; Kannattaa lukea Hypon historia vähän tarkemmin. Siihen liittyy Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen Asuntohypoteekkipankki. Jälkimmäinen aloitti käytännössä kaupunkien asuntoyhtiörahoituksen 100 vuotta sitten. Hypoteekkiyhdistys ei todellakaan pelastanut maatiloja 1930-luvulla. Yhdistyksellä oli täysi työ tervehdyttää omaa toimintaansa juurikin mm. maatila-asiakkaiden ongelmien vuoksi. Maaseudun tulee nousta ihan omin voimin. Jos ei nouse, niin sitten autioituu. Hypo A

  52. Työkansa says:

    Suomen hyvinvointi ja varallisuus ei kasva papereita pyörittämällä ja toisten paitoja pesemällä.

    Suomi elää ja vaurastuu vain tuottavaa työtä tekemällä, vientitavaroilla ja omilla luonnonvaroilla. Pääkaupunkiseutu ei osalllistu tähän liioin millään tavalla eikä tuota suomalaisille mitään taloudellista jaettavaa.

    Mistä on syntynyt sellainen harhaluulo, että Helsinki ja kehä III sisäpuoli muka elättää muuta Suomea. Totuus on vain juuri päinvastoin.

  53. Snadi slummi says:

    Jaa, että ihmiset valitsevat muuttaa kasvukeskuksiin, ihanko totta? Väittäisin, että markkinavoimat pakottavat valitsemaan ja markkinavoimien tukema ja markkinavoimia perusteenaan käyttävä politiikka pakottaa. Joidenkin ihmisten osalta valinta voi olla vapaaehtoinen, toisten osalta kyse on pakkovalinnasta. Jotkut ihmiset yrittävät sinnitellä kotipaikkakunnallaan viimeiseen asti eivätkä haluaisi lähteä vaikka kepillä uhataan. Ihmiset eivät haluaisi vaihtaa tuttua yhteisöä ja tilavaa kotitaloa kalevesien, riistamaiden ja marjametsien liepeillä hesalaisen monikulttuurislummin räkäiseen yksiöön tai kaksioon, jonka vuokran maksuun ei matala palkka riitä vaan pitää anoa sossusta asumistukea. Näihin ihmisiin kodistetaan kovia paineita markkinamyönteisen politiikan taholta. Väitän vielä, että yhteiskunnalle tulisi paljon halvemmaksi jos ihmisille olisi tarjolla sitä matalapalkkatyötä heidän kotipaikkakunnallaan, paljon pienemmillä tuilla selvittäisiin.

    Kyllähän ne kaupungit kasvukekuksia ovat. Kun kaupungit kasvavat ylisuuriksi niin niissä kasvavat slummit, sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus. Jos ongelmia sitten halutaan hoitaa niin se maksaa – ja maksaa niin pirusti. Toki useimmissa maailman pöhötautisissa metropoleissa jätetään yksinkertaisesti ongelmat hoitamatta, ihmiset saavat hautua omissa paskoissaan – ja kyllähän siitä sitten kaikenlaista hautuukin.

  54. dosenttiMoppexx says:

    Edellä kommenteissa vaaditaan kaikkien asumisen tukien lakkauttamista. En kritisoi tätä ehdotusta, mutta analyysi lienee paikallaan.
    Asumistukiin kuuluu mm. se, että säätiöt ja julkisyhteisöt sekä osin myös suuret institutionaaliset toimijat eivät maksa tuloveroa vuokratulosta saamastaan voitosta.
    Erilaiset pääoma- ja investointituet ovat nekin asumistukea. Ja vielä alihinnoitellut asunnot (esim. kuntien omistamat vuokra-asunnot) ovat julkista tukea asukkaille.
    Tukea asukkaille ovat myös alihinnoitellut kunnan tontit. Niinikään asuntolainojen korkovähennysoikeus verotuksessa on asumistukea. Samoin tukea on se, että oman asunnon myyntivoitosta ei veroa tarvitse maksaa.
    Sitten on se Kelan maksama asumistuki tai asumislisä. Ja vielä toimeentulotuki.
    Siinä ne asumistuet, jotka näin yhtäkkiä ajatellen tulivat mieleen. Kun kommentoijien mielestä asumistuet tulee poistaa, vaikutukset ovat hyvin moninaiset ja monia koskevat.
    Hyvä kysymys on, kykenevätkö ihmiset todella asumaan ilman kaikkia asumistukien muotoja.
    Asumistuesta puhuttaessa ei ole ilmeisenä tarkoituksenakaan se, että tuet alenisivat, vaan tavoitteena on toiminnan siirtäminen julkisen sektorin ja ehkä myös muiden instituutioiden hoidettavaksi. Niiden saamat tuet saattavat olla jopa suuremmat kuin yksityisen sektorin saamat.

  55. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistanne “Työkansa”; Kannattaa tutusua mm. VTT Timo Aron tutkimustuloksiin. Korutonta kertomaa todellisesta tilanteesta. Hypo A

  56. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistanne “Snadi slummi”; Me ihmiset olemme se markkinavoima, joka on tätä mieltä. Itse olen asunut jo 50 vuotta Suomen parhaaksi kaupunginosaksi juuri valitussa, mutta niin leimatussa Vuosaaressa. Parasta Helsinkiä ja “kepittää” mennen tullen monet taantuvat alueet. Sinnittely on täysin oma valinta. Vastuullinen löytyy yleensä lähimmästä peilistä. Turha syyttää muita. Hypo A

  57. Ari Pauna says:

    Kiitos rakentavasta kommentistanne “dosentti Moppex”; Näin se on. Siksi itse käytän ilmausta “asumisen tuet” en pelkästään “asumistuet”, jollei näppistauti iske. On kuitenkin hyvin pelottava tilanne kuinka tuettua asuminen on yleisesti ottaen. Asumisen ei pitäisi rakentua valtion vastuulle kuin aivan pakottavilta osiltaan. Asumisen pitäisi olla mahdollisimman markkinaehtoista. Muutoin se altistuu liiaksi poliittisille riskeille. Asuminen on pitkäjänteistä toimintaa. Samoin sen rahoittaminen. Asuntopolitiikka ei voi poukkoilla neljän vuoden välein. Hypo A

  58. TP Ranta says:

    Siis tottakai työntekijät voidaan “pakkosiirtää”, miksei voisi? Kyllähän näin tehdään jatkuvasti yksityisellä puolellakin; ostetaan kasvuyritys ja laitetaan YT:t pystyyn. Jos et suostu siirtymään, saat potkut. Eiköhän joku kuitenkin paikan vastaanota uudellakin paikkakunnalla.

    Tosin, tällä tavalla ei ainakaan parhaimmista työntekijöistä kilpailla, mutta nykyäänhän arvostetaankin moniosaaamista asiantuntijuuden sijaan

  59. Hajauttaja says:

    Maksuton korkeakoulutus ja opintososiaaliset etuudet ovat koko Suomen veronmaksajien tukea kasvukeskuksille. Kasvukeskuksien elinvoimasta katoaisi merkittävä osa, jos korkeakoulutuksesta tehtäisiin maksullista ja korkeakoulut siirrettäisiin kasvukeskuksista edullisemman hintatason paikkakunnille.

  60. Rauha maassa says:

    Keskittäminen lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Pihtiputaalla ei tarvitse pelätä terrori-iskuja. Uskonnollinen liikehdintä rajoittuu kirkonkylällä pyhäpäivän hartauksiin.

  61. Observaatio says:

    Pihtiputaan kaltaisissa paikoissa suurin riski taitaa olla omat kädet ja väkijuoma. “Syrjäseutujen” hautausmailla vierailleena on tullut kiinnitettyä huomiota hautakivien vuosilukuihin ja olen ollut huomaavinani huomattavasti enemmän ennenaikaisia kuolemia, kuin suuremmissa kaupungeissa.

  62. kola says:

    Helsingissä palkat ovat 15 – 30% suuremmat kuin muualla. Puhumattakaan toimistomistojen vuokrista.
    Olisikin kansantaloudellisisti järkevää siirtää kaikki virastot pois Helsingistä.
    Väestön siirrot maan sisällä aiheuttaa aina suuria kustannuksia kun otetaan kaikki koulujen teiden ym. rakentaminen huomioon.
    Olisi paljon järkevämpää siirtää työpaikkoja.

  63. Juhana Brotherus says:

    Kiitos aktiivisesta kommentoinnista! Hyvä muistaa, että keskittäminen ja hajauttaminen kuuluvat molemmat menneeseen aikaan. Keskusjohtoinen järjestelmä ei tahdo toimia todellisuudessa, hyvistä tarkoitusperistä huolimatta. Markkinataloudella menestyy. Ja nyt maailman megatrendi on palveluvaltainen kaupungistuminen. Sitä ei voi valita. Elintason nousun suuntaa ei kannata vastustaa nurkkakuntaisista syistä. Muuten tehdään karhunpalvelus nykyisille ja tuleville suomalaisille. Hypo B

  64. Maajussi says:

    Syrjäseuduilla saa halutessaan elää rauhassa vailla ulkopuolisia uhkia. Tämän ansiosta syrjäseudut ovat erityisesti perheille sopivia ympäristöjä. Lapset saavat olla vapaina ja keksiä itse itselleen tekemistä. Monesti aikuisenakin menestyneimmät ihmiset ovat viettäneet lapsuutensa maaseudulla yksinkertaisissa oloissa. Yliopistojen uusista opiskelijoista ja yritysjohtajista monet ovat nimenomaan maaseudulta ponnistaneita.

  65. Sved says:

    Suomen ongelma on keskusjohtoisuus eli Helsingin keskushallinto, joka tukahduttaa maakuntien elinvoiman byrokraattisella sääntelyllään ja rahan kierrättämisellä keskushallinnon kautta. Entinen läänijärjestelmä oli parempi ja sellainen on Ruotsissakin, eli Tukholman valtaa on hajautettu paikallisille alueille. Ja Ruotsillahan menee hyvin. Siellä on monia maakunnallisia keskuksia Tukholman ulkopuolellakin, jotka jauhavat kansakunnalle hyvinvointia.

  66. Lappalainen says:

    Jos mietitään suomalaisten onnellisuutta, niin suomalaiset olivat tutkitusti onnellisimpia 1980-luvulla ja pitävät sitä parhaimpana aikakautena. Taloudellinen vauraus ei ole enää lisännyt suomalaisten onnellisuutta 1980-luvun jälkeen. Minkähän takia näin?

  67. Perijä says:

    Jos ihminen saa perinnöksi Helsingin keskustasta asunto-osakkeen, niin millä tavalla tämä ihminen on itse ansainnut oman vaurautensa ja etulyöntiasemansa?

  68. dosenttiMoppexx says:

    Nimimerkille Perijä.
    Ajatellaanpa asiaa toisesta näkökulmasta. Mahdollisuus jättää perintö motivoi itse kunkin elämään säästeliäästi ja investoimaan mielekkäisiin kohteisiin. Haluamme kai sitä, että lastemme elämä olisi turvattua ja jopa parempaa kuin omamme. Tavalla tai toisella tämä lienee omiaan kartuttamaan kansallisvarallisuuttamme verrattuna siihen tilanteeseen, että kuluttaisimme rahamme milloin mihinkin tai jättäisimme työmme tekemättä. Se, että jonkin paikkakunnan asuntojen arvot sattuvat nousemaan, on vain yksi ilmiö, jota ehkä joku voisi sanoa lieveilmiöksi.

    Jos otan oman itseni esimerkiksi käyttäytymisestä. Omaisuuteni on muutamia miljoonia euroja. Jos en haluaisi jättää mitään lapsilleni, olisin jo kauan sitten jättäytynyt pois työstä ja viettäisin hauskaa elämää: rahani riittäisivät hyvin siihen. Sen sijaan ajan 3000 euron autolla (ja annan työtä suomalaisille autokorjaamoille), majoittaudun matkoillani kahden tähden hotelleihin, syön huokeita ruokia (kotona) ja käytän loppuun vaatteeni (joista monet ovat viime vuosituhannelta).

    Jostain syystä olemme vain oppineet siihen, että säästäväistä elämäntapaa ei pidetä hyveenä. Jos esimerkiksi ajaisin 30000 tai 300000 euroa maksavalla autolla, sitä pidettäisiin hyvänä asiana, vaikka merkittävä osa tuosta investoinnista menisi ulkomaisen teollisuuden hyvinvoinnin kartuttamiseen. Kun sen sijaan ostan rahalla asuntoja, jotka ovat heikkotuottoisia mutta joiden ansiosta monet saavat kodin itselleen, olenkin yhteiskunnan pahis.

    Siispä: tässä muuan näkökulma, jota en väitä oikeaksi mutta jonka tarkoituksena on ravistella itsestään selvinä pidettyjä ajatuksia.

  69. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kommentista “Maajussi”. Kaikki saavat asua, missä haluavat. Tietenkin. Mutta omilla valinnoilla seurauksensa: pitää kustantaa itse, eikä syyllistää muita maksumiehiksi.

    Muista “Sved”: Ruotsi on Suomea paljon kaupungistuneempi. Tukholma-Göteborg-Malmö vastaavat noususta. Ei kansallisia maataloustukia.

    “Lappalainen”: Aika harva haluaa elää 80-luvun elämää, oikeasti. Elintaso nykyään selvästi korkeampi, terveys parempi ja vapaus suurempi.

    “Perijä” ja “dosenttiMoppexx”: Perintökeskustelu ansaitsee oman bloginsa. Keskitytään nyt vuokramarkkinoihin ja kaupungistumiseen.

    Hypo B

  70. Ari Pauna says:

    Lisäisin yhden näkökulman Hypo B:n vastauksiin; Miettikääpä mikä olisi oman kuntanne kunnallisveroprosentti ilman valtionosuusjärjestelmää? Mitä se kertoo kuntanne itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta? Mitä palveluja kuntanne pystyisi ihan aidosti itse tuottamaan ja kuinka moni kuntalainen tyytyisi siihen palvelutasoon ja valtionosuuksista riippumattomaan kunnallisveroprosenttiin? Kohtaisiko hinta ja laatu? Hypo A

  71. MonopolinHaitat says:

    Suomen ongelma on se, että maassa on tasan yksi kasvukeskus, pääkaupunkiseutu, mistä seuraa myös korkeat asumisen kustannukset. Muissa maissa niitä löytyy kaksi tai useampia. Asiaa pitäisi tarkastella kilpailun ja monopolin kannalta. Monopoleista ei seuraa koskaan hyvää, ei asumisen, ei kaupan eikä omistamisen keskittämisen muodossa.

    Saksan keskukset ovat tunnetusti erikoistuneet finanssipolitiikaan, teollisuuteen tai kulttuuriin. Berliini ja Frankfurt ovat profiileiltaan kovin erilaisia, mutta kummatkin menestyvät omalla tavallaan. Ruotsissa Tukholma ja Göteborg taistelevat johtoasemasta, tosin nekin eri lähtöasemista. Kilpailua luo edelleen se, että Kööpenhamina, Göteborg ja Oslo pyrkivät luomaan nopeat liikenneyhteydet, joiden avulla olisi mahdollista luoda jopa kahdeksan miljoonan hengen kattava suurtalousalue, joka haastaisi Tukholman. Venäjällä Pietari ja Moskova ovat olleet aina kilpailijoita.

    Vaan entäpä Suomessa? Suomessa on vain pääkaupunkiseutu, joka kasvaa ja rohmuaa itselleen eväät. Kritiikki ei ole hatusta vedettyä eivätkä sitä esitä pelkästään maanviljelijät ja keskusta. Etelä-Suomen rannikon ulkopuolella on historiallisia kaupunkeja, jotka ovat kaupunkeina vanhempia kuin Helsinki ja joissa keskusta ei ole suurin puolue.

    Suomen talouden ja yhteiskunnan terveen kehityksen kannalta olisi tärkeää, jos tässä maassa olisi muutakin kuin vain se yksi pääkaupunkiseutu. Yksi vaihtoehto saattaisi olla se, että tällainen luodaan hallinnollisilla päätöksillä. Näin tapahtui aikoinaan Helsingin kanssa, joka sai yliopiston ja kaiken Turusta, Suomen entisestä pääkaupungista. Jos puolet valtion virastoista, valtionyritysten konttoreista sekä runsaasti yliopistojen tutkimusrahoitusta siirrettäisiin Ouluun, olisi hyvinkin mahdollista, että Oulusta saattaisi kehittyä muutamassa vuosikymmenessä kasvukeskus, joka kykenee haastamaan Helsingin.

    Kilpailu puolestaan johtaisi asuntopolitiikassa kohtuuteen, koska jotenkin niitä uusia asukkaita on houkuteltava. Jos Helsinki jatkaisi nykyistä nuivaa kaavoitustaan, sitä saattaisi uhata taantuminen. On turhaa keskustella nuivasta kaavoituksesta, koska Helsingiltä puuttuu se ratkaiseva tekijä, nimittäin motivaatio. Kaavoituksen avaaminen on toki oiva työkalu, mutta Helsingillä ei selvästikään ole halua käyttää sitä työkalua. Kun on se monopoli, ei tarvitse tehdä mitään, ja korkeaa vuokratasoa voi pitää hamaan tulevaisuuteen, keitä se sitten hyödyttääkään.

  72. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Monopolin haitat”; Valitettavasti vahvasti ikääntyvästä 5,5 miljoonan asukkaan Suomesta ei irtoa kuin yksi metropolialue ja sekin on pieni sellainen. Tampere saattaa kasvaa joskus metropolimittoihin. Hyvä olisi, mutta aika näyttää. Hallinnollisilla päätöksillä ei metropoleja perustella. Kustaa Vaasan aikaan se ehkä toimi. Ei enää. Kommenttisi osoittaa taas kerran sitä “valtion pitäisi päättää ja tukea sitä ja tätä” – ajattelua, joka Suomen taudiksi ristittäköön. Rahaa on jaettu erilaisten tukien muodossa ympäri Suomea vähintään kymmeniä miljardeja, jotta asuminen, työpaikat ja palvelut olisivat kaikkien ulottuvilla ja mikä on lopputulos. Pk-seutu, Tampere ja Turku kasvavat vaan. Lopputulos osoittaa yksiselitteisesti, että markkinaehtoisuutta ja megatrendejä vastaan ei kannata verovaroin taistella. Hypo A

  73. kasvukeskus says:

    Kirjoituksissahan arvioidaan lähinnä sotien jälkeisen asutustoiminnan (aluepolitiikan) seurauksia, kun 400000 lähinnä siirtokarjalaista asutettiin ympäri maata. Aluepolitiikkahan on seurausta asutustoiminnasta. Kaupungit eivät silloin kyenneet vastaanottamaan väkeä, koska Suomen elinkeinorakenne oli aivan erilainen kuin nyt.
    Samoinhan kävi 1960-luvulla kun Suomen kaupungeissa ei ollut työtä ja noin 300000 muutti Ruotsiin (joista suuri osa asutustilallisia) . Jälkiviisas on hyvä olla ja myöntää asutustoiminnan virheet. Jälkiviisauteen kuuluisi myös arvioida, mitä sitten olisi pitänyt tehdä.
    Kun itse opiskelin yhdyskuntasuunnittelua 1970-luvulla niin kaupungistuminen koettiin hyväksi asiaksi 500000 asukkaaseen saakka, jonka jälkeen ympäristöongelmat tulevat suuremmiksi kuin keskittämisestä johtuvat hyödyt. Oikeata lukuahan ei ole olemassakaan, mutta haittoihin kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota. Huono asuinympäristö on aina kannattamaton investointi.
    Olen samaa mieltä, ettei verovaroin ole tarkoituksenmukaista tukea kannattamatonta toimintaa. Megatrendit ovat mielenkiintoinen kysymys (hiukan viittausta FIMEAan ja kaupungin kokoon). Maailmalla huippuosaamiskeskittymät ovat syntyneet pienehköihin kaupunkeihin eli olemmeko taas jäljessä kuten silloin 1940-luvulla. Maailman kuudesta parhaaksi rankatusta yliopistosta viisi on Kuopiota pienemmässä kaupungissa (Stanford 13000 asukasta, Harvard ja MIT Cambridge (USA) 105000 asukasta, Oxford ja Cambridge (Eng) kummassakin vähän yli 100000 asukasta.

  74. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “kasvukeskus”; Juurikin näin. Sota ja 1960-luku erottavat meidät Ruotsista. Ruotsissa luonnollisempi aluerakenne. Meidän aluerakenteemme taas tarkoituksella tehty ja sen perusteet olivat varsin ymmärrettävät ensimmäiset 30 vuotta, mutta jälkimmäisten 30 vuoden aikana olisi pitänyt ymmärtää toimia jo toisensuuntaisesti. Harmi, että 2000-luvun euro-ja Nokia-huuma levisi myös kiinteistösektorille. Rahaa sai minne päin Suomea vaan. Nyt ei enää saa ja matto lähtee alta monelta. Ymmärrän tuskan. Edelleen kannattaa muistaa, että ao. jenkkiyliopistokaupunkien ympärillä asuu yli 300 miljoonaa ihmistä ja ao. yliopistoihin haetaan globaalisti. Ei tästä vanhenevasta 5,5 miljoonan asukkaan Suomesta “irtoa” markkinaehtoisesti tämän enempää. Suomi yrittää koko ajan olla isompi kuin onkaan – valtion tukemana ja takaamana. Se tie ei onnistu enää – rahat on loppu. Hypo A

  75. Markkinataloutta kohti says:

    Hypon kommenteissa on todella paljon asiaa. Valitettavasti suomalaisilla kadunmiehillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mikä olisi heidän oman kuntansa oikea veroprosentti ilman alueellisia tulonsiirtoja. Kansa vaatii syrjäseuduille kirjastot, terveyskeskukset, päivähoitopaikat sekä koulut alle 5km säteellä valitsemastaan asuinpaikastaan. Käytännössä ketään ei kiinnosta mitä tämä kaikki lysti maksaa ja ennenkaikkea kuka lystin maksaa. Tähän maahan tarvittaisiin kipeästi todella paljon lisää markkinaehtoisuutta, jotta ihmiset ymmärtäisivät vaatimustensa kustannukset. Palveluita on helppo vaatia niin kauan kun niistä ei joudu itse maksamaan.

  76. Ei pelkkää hyvää says:

    Monet maailman slummeistakin taitavat olla markkinaehtoisesti syntyneitä ja toimivat kasvualustoina ongelmille.

  77. MonopolinHaitat says:

    Suomen maaseutu on jo autioitunut, joten valtaisaa muuttoaaltoa kaupunkeihin ei ole luvassa ja siltä osin keskustelu ei ole enää relevantti. Nyt käydään nollasummapeliä kaupunkien välillä. Ranskassa on arvioitu, että 100 000 asukkaan keskukset menettävät työvoimaa ja investointeja Pariisin ja Lyonin tapaisille kaupungeille. Tämä on se ero nykyisen metropolisaation ja kuusikymmentälukulaisen kaupungillistumisen välillä, vaikka niitä käytetään toistensa synonyymeinä.

    Keskustelussa on aistittavissa vahva kuusikymmentälukulainen pohjavire; on Helsinki, on maaseutu ja sitten maaseudun tyhjeneminen, nimittäin Helsinkiin. Kuitenkin, Suomessa on Helsinkiä vanhempia kaupunkeja, joilla on itsenäinen elinkeinoprofiilinsa ja jotka eivät ole riippuvaisia aluetuista. Monet kasvavat pääkaupunkiseudun tavoin ja kansainvälistyvät. Oulu on koulutuksen, ikäprofiilin ja sisäänmuuton perusteella samassa asemassa kuin Helsinki, mutta kustannustaso yrityksille ja työntekijöille puolet siitä. On selvää, että Oulun tapaisten kasvukeskuksien spurtti hyödyttäisi koko Suomea kilpailun näkökulmasta.

    Mihin siltarumpupolitiikkaan mainitut miljardit katoavatkaan, ne eivät kelpaa argumentiksi sille, että Suomen pitäisi tyytyä keskittymään vain pääkaupunkiseudulle. Ei pitäisi puhua kuusikymmentälukulaisesti Helsingistä ja maaseudusta vaan kaupunkien Suomesta.

    Helsingistä tehtiin tsaarin asetuksella pääkaupunki ja Helsinki kerää edelleen yhteisöveron muodossa melkoisen potin. Kaikki ovat seurausta Helsingin historiasta ja hallinnosta, eivät Helsingin kilpailukyvystä. Metropolikeskustelu heijastaa sekin suuruuden mittakaavasta automaattisesti periytyviä hyötyjä. Edellisten “menestystekijöiden” perusteella mikään ei estä nostamasta Helsingin rinnalle “keinotekoisesti” toista metropolia, joka kilpailun kautta pakottaisi Helsingin päättäjät kaavoittamaan ja toimimaan aktiivisesti hinta- ja vuokratason pitämisenä kohtuullisena nykyisen “keskeiseen sijaintiin” perustuvan mantran sijasta. Pääkaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä viidesosa kansasta, joten jäljelle jää vielä neljäviidesosaa, mikä vastaa neljää pääkaupunkiseudun metropolia, joten keskustelu on tältä osin kokonaan auki.

  78. Matti maalta says:

    “Kiitos kommentistasi “Mika Lempinen”; Asumistuesta 97 prosenttia menee vuokralla asujille. Hypo A”

    Asumistuesta 97 prosenttia menee asuntosijoittajille

  79. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “markkinataloutta kohti”; Näin se menee kun ilmiö on sementoitu perustuslain tasolla. Hypo A

  80. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “ei pelkkää hyvää”; Toki, mutta näyttäkää missä täällä Suomessa on edes pohjoismaiset mittakaavat täyttävä slummi. Hypo A

  81. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Monopolin haitat”; Pieni korjaus, Suomen “maaseutumaisissa kunnissa” asuu n. 750.000 asukasta. Kyse on juurikin kaupunkien välisestä kisasta, mutta Pk-seutu kisaa ihan omassa sarjassaan. Toivottavasti Tampere kasvaa metropolimittoihin ja samaan sarjaan. Itse ajattelen, että tulevaisuuden asuntomarkkinat rakentuvat viiden suuren kaupunkialueen varaan. Hypo A

  82. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Matti maalta”; Tuen taitavat suhteessa mennä enenevissä määrin taantuville alueille. Siitä kuinka paljon tuet vaikuttavat vuokriin on monenlaista mielipidettä. Itse ajattelen, että tuet “menevät vuokriin”, jos vuokramarkkinat eivät toimi oikein. Hypo A

  83. dosenttiMoppexx says:

    “Hypo B” antoi taannoin tässä viestiketjussa kommenttiini vastauksen, jonka mukaan perintöjä koskeva problematiikka tulee pitää erillään asuntopolitiikasta. Tulin aivan juuri – jälleen kerran – ulkomaisesta kansainvälisestä tilaisuudesta, jossa käsiteltiin mm. yksityisten investointien roolia asuntopolitiikan vaikuttavana tekijänä. Käsitykseni on ollut tältä osin vahva ja on edelleen vahvempi: kun asuntopolitiikka lepää suurelta osin yksityisten investointien varassa, varallisuuden kertyminen perintöjen avulla on tällöin hyvin merkittävä tekijä. Perintöihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisuuksia kartuttaa omaisuutta perinnöillä ei näin tulisi erottaa asuntopolitiikasta. Toisenlaiset käsitykset edellyttäisivät selkeää ja uskottavaa tieteellistä argumentaatiota.

  84. Jussi says:

    @Ari Pauna
    Helsingin keskustasta pääsee minuuteissa luonnon ääreen – veneellä. Esimerkiksi Harmajasta länteen / koilliseen sijaitsee Mäntykari ja Tammakari, joihin pääsee Merisatamanrannasta veneellä hetkessä – nämä näkee helposti mantereelta. Helsingin edusta on täynnä mielenkiintoisia saaria ja luotoja, joissa voi vierailla, vesialueesta puhumattakaan.
    Luonto on Helsingissä läsnä ihan joka puolella.

  85. Jussi says:

    Ari Paunalle vielä huomio maantieteestä Suomea ja Ruotsia verratessa. Helsinki on noin Uppsalan korkeudella. Hihasta ravistettuna 90 prosenttia ruotsalaisista asuu Helsingin eteläpuolella. Ruotsin toinen kunnon kasvukeskus, länsirannikko kokonaisuudessaan, sijaitsee selvästi etelämmässä sekä lähempänä Atlanttia. Ilmasto on olennaisesti leudompi.

  86. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi dosentti Moppex; Tosiasiahan on, että asuntomarkkinoihin vaikuttavat lähes tulkoon kaikki asiat. Aika näyttää mistä kulmasta missäkin markkinasta asioita kehitetään ja ohjataan. Hypo A

  87. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistasi “Jussi”; Nyt en ihan ymmärrä. Olen juurikin samoista asioista puhunut jo 10 vuotta ja osin tässäkin ketjussa. Tahdoitko oikaista va vahvistaa? Hypo A

  88. Maakuntien mies says:

    Kyllä me samassa veneessä olemme. Olisi vaikea kuvitella sellaista tilannetta, että koko maa voisi menestyä ilman Helsingin seudun menestystä. Ja päinvastoin: Ei Helsingin seutu voi menestyä ilman muuta maata. Monilla toimialoilla ei ole kovin hyviä edellytyksiä Helsingin seudulla, kuten metsäteollisuudella. Me olemme verkottunut talous, ja kaikki hyötyvät, kun yksi osapuoli hyötyy.

  89. Kuplauuno says:

    Huolimatta pankkien ja välittäjien propagandasta, tuntuu siltä että hintojen lasku on alkanut, ja tullee jatkumaan, toivattavasti laskevat nopeasti, sillä asuntojen hintakupla jarruttaa Suomen taloutta ja pahasti.

    Mitä nopeammin asuntojen hintaromahdus tullee, sitä nopeammin Suomen talous lähtee nousuun!

  90. Jussi says:

    Ari Paunalle:

    Pointti oli, että maantieteellä voi olla roolinsa siihen, miksi Suomen ainoa kunnon kasvukeskus sijaitsee leudossa etelässä. Maantiede voi myös vaikuttaa siihen, että Suomeen ei ole syntynyt kunnon kasvukeskuksia muualle. Turulla on toki sekä historialliset, että maantieteelliset edellytykset.

    Ruotsissa Tukholman lisäksi länsirannikko välillä Malmö-Göteborg voi hyvin. Maisema on aika lailla ihmisen muokkaamaa, tosin peltoa on paljon. Alueella on myös useiden pörssiyhtiöiden pääkonttoreita ja muuta teollisuutta. Sieltä on myös hyvät liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja leudompi ilmasto kuin Tukholmassa.

  91. Rakennuttaja says:

    Järkevän hintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ei ole kenenkään intresseissä. Parhaiten alan toimijoita palvelisi tilanne, jossa tonttia on lähes mahdotonta saada ja jossa rakentaminen olisi tonttipulan vuoksi vakavassa matalasuhdanteessa. Tällöin tuo vähäinen tuotanto voitaisiin myydä ja edelleen vuokrata mahdollisimman korkealla hinnalla ja hyvällä katteella. Ainoat kärsijät olisivat asunnon tarvitsijat, elinkeinoelämä, valtio ja kunnat. Sijoittaja olisi ainoa hyötyjä.

  92. Unelma says:

    Jos asumisen hinnasta saataisiin pääkaupunkiseudulla 20-30% pois, niin talous lähtisi räjähdysmäiseen nousuun ja tukimenot, sekä työttömyys laskuun, mikä mahdollistaisi massiivisten tukihimmeleiden asteittaisen purkamisen. Uskon että nuorempi sukupolvi tulee aikanaan tämän murroksen tekemään ja murskaamaan edeltäjiensä sementoidut etuudet, joista he nyt niin kovin kärsivät.

    VVO ja SATO voisivat vaikka puolittaa kaikki vuokransa ja silti tekisivät todella hyvää tulosta. Vain tahtotila puuttuu.

  93. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “maakuntien mies”; Samassa veneessä ollaan, mutta palveluvaltaisemmassa kuin ennen. Se kannattaa pitää mielessä. Hypo A

  94. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “kuplauuno”; Meillähän on meneillään valtava käänteinen asuntokuplan puhkeaminen. Iso osa asunnoista putoaa pois asuntomarkkinoilta. Hintaa ei ole. Pk-seudunkin asuntomarkkinat ovat kokonaisuutena kaikkein viileimmät Pohjoismaista. Eräissä kaupunginosissa ja eräissä asuntotyypeissä lämpöä riittää toki. Niitä pitää seurata ja varoa. Hypo A

  95. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “jussi”; Älä unohta sitä, että sotien jälkeen Suomi rakennettiin tarkoituksella hajautuneeksi. Ei ollut mitään mahdollisuuksia asuttaa evakkoja kaupunkeihin. Maa-, metsä- ja metalliteollisuus tarvitsi työvoimaan. Rajatkin haluttiin turvata laajalta matkalta. Se oli perusteltua silloin ja tätä on nyt pidetty yllä vuosikymmenet valtionosuusjärjestelmän ym. tukiverkkojen avulla. Ratkaisu ei ollut “luonnollinen”, ei myöskään “markkinaehtoinen”. Se oli täysin poliittinen. Hypo A

  96. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Rakennuttaja”; Ei kukaan tyhjiä asuntoja halua rakentaa saati rahoittaa. Toisaalta rakentajia ja rahoitusta löytyy yllinkyllin. Hypo A

  97. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Unelma”; VVO ja SATO ovat markkinaehtoisia toimijoita. Pyrkivät tekemään mahdollisimman hyvää tulosta ja pysymään omavaraisena. Jos hinnoittelevat väärin, niin menettävät asiakkaat ja/tai omistajat. Vain tarjonnalla voidaan vastata kysyntään. Hypo A

  98. Pönkä says:

    Kaupungistuminen on totta, mutta onko lähestymiskulma aina oikea? Nesteen pääkonttori on Espoossa, mutta sen tuotantolaitokset Porvoossa ja Naantalissa eli varsin pienissä kaupungeissa, joille oleellista on hyvät satamat ja jo sodan jälkeen rakennetut tuotantolaitokset. EK: n 2016 tavaraviennin tilastojen mukaan kemianteollisuudessa viennin arvo on 20% koko tavaraviennistä arvosta ja öljytuotteilla on siinä keskeinen osuus. Metsäteollisuus vastaa 22 % tavaraviennistä ja kovin lähellä Helsinkiä ei yhtään selluloosa- tai paperitehdasta ole. Myös raaka-aineen hankinta tapahtuu keskimäärin yli 200 km päässä Helsingistä. Kulkuneuvot vastasivat 6% viennistä ja niitä tehdään lähinnä Uudessakaupungissa. Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet olivat noin puolet tavaraviennistä ja Helsingissä en tiedä olevan yhtään kaivosta tai muutakaan raaka-ainelähdettä. Tyotantohyödykkeitä siellä ehkä tuotetaan, mutta oman käsitykseni mukaan ei mitenkään merkittävässä määrin. Energiatuotantoa Helsingissä on lähinnä omaan tarpeeseen, mutta vesi- ja ydinvoima tuotetaan kaukana Helsingistä. Sähkö- ja elektroniikkatuotannossa (12 % viennistä) Helsingillä on suuri merkitys, vaikka Vaasan seudulla, Turulla, Tampereella ja Oulullakin on oma merkityksensä. Kokonaisviennistä palveluilla on noin kolmanneksen osuus ja siinä Helsinki on vahvoilla kuten osassa investointitavaroiden tuotantoa. Kotimaan kulutuksen osalta elintarviketeollisuudella on Helsingin seudulla merkitystä, mutta en löytänyt tietoa kuinka suuri osuus se on koko maan tuotannosta. Seinäjoki ja Forssan seutu sekä Säkylä ainakin ovat kunnostautuneet tuossa tuotannossa. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotannossa Helsingillä on minimaalinen merkitys. Vuosaaren sataman ja Seutulan lentokentän kautta logistinen merkitys on suuri, mutta myös Kotka, Turku ja Perämeren satamat jakavat osan Suomen logistisesta kuormasta. Helsinki on siis tärkeä koko Suomelle, mutta siitä ei ole kuitenkaan läheskään kaikkeen. Muiden alueiden vähättely on turhaa.

  99. Marketta says:

    Omasta mielestäni voittajia ovat kaikki eläkeikää lähestyvät ja suurista kasvukeskuksista muualle muuttavat. Oma asunto kannattaa myydä hyvällä hinnalla, muuttaa väliajaksi vaikka aso-asuntoon (takuuvarma sijoitus josta saa rahat takaisin) ja alkaa tutkailla, missä tahtoisi asua. Ite aivan varmasti karistan eläkeiässä pääkaupunkiseudun pölyt jaloistani. Lisäksi harva varmaan tietää, että aso-numeoa voi hakea mistä tahansa Suomen kaupungista ja sitten on valinnanvaraa tutkailla, mitä tulee etuovi-hausta näkyviin kun kyselyssä valitse aso. Salosta Rovaniemelle asti valinnan varaa. Ja se vastike muualla Suomessa on eri luokkaa kuin Helsingissä. Ei tulisi mieleenkään laittaa tililtä rahoja enää pääkaupunkiseudun asunnon myyyntihintaan vaan mieluummin asun muutaman viimeisen työelämän vuoden vähän eksoottisemmin (100 neliötä saaressa isossa kaupungissa työsuhdeasunnossa, yhdelle ihmiselle ensivuokra 1250 e/kk) ja tähtään eläkeiän asumisen pohtimiseen.

  100. Kummat markkinat says:

    Vähän kyllä ihmetyttää Sato:n ja VVO:n “yleishyödyllisyys”. Molemmilla vuokrat ainakin pääkaupunkiseudulla kalleimmasta päästä ja monia asuntoja ollut pitkään tyhjillään, vaikka nauttivatkin valtiontukia. Vuokrat siis usein kalliimpia, kuin mitä yksityisillä vuokraajilla, jotka eivät edes nauti samanlaista suotuisaa kohtelua. Osinkoja molemmat kuitenkin kykenevät jakamaan huomattavan paljon.

  101. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Pönkä”; Vaikuttavuudesta löytää hyvää ajankohtaista tietoa mm. Timo Aron nettisivuilta. Meidän näkökulma on asuntomarkkinalähtöinen. Yhden työantajan alueet ovat haavoittuvaisia. Hypo A

  102. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Marketta”; Monet toimivat toisin. Pitävät kasvukeskuksen velattomasta asunnosta kiinni mahdollisimman pitkään arvonnousupotentiaalin vuoksi. Velaton kasvukeskuksen asunto mahdollistaa monet pienemmät ja isommatkin hankinnat. Ei ole tarvetta myydä sitä ja siirtyä pienempään. Hypo A

  103. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Kummat markkinat”; Kannattaa seurata aikaa. Kumpikaan yhtiöistä ei ole ollut enää aikoihin “yleishyödyllinen”. Hypo A

  104. Antti says:

    Työ- ja elinkeinoministeriön ennakkotietojen perusteella voimakkaimpia kasvajia taloudessa ovat Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Näissä maakunnissa yritysten liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 13–17 prosenttia.

  105. Antti says:

    Työvoimaa tarvitaan Manpowerin työantajakyselyn mukaan ympäri Suomea. Itä-Suomen työmarkkinoista ennustetaan kuitenkin vahvimpia viimeisessä kyselyssä (indikaattori 17 prosenttia). Länsi- ja Etelä-Suomessa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset (indikaattorit 8 ja 6 prosenttia) ja Pohjois-Suomessakin varovaisen positiiviset (indikaattori 4 prosenttia).

  106. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Antti”; TEM:n Olli Kosken sanoin: “Toivottavasti jutussa (YLE) on huomioitu että liikevaihdon kasvu on eri asia kuin talouden kasvu.”

    On hyvä osallistua keskusteluun ja tuoda erilaisia faktoja esiin, mutta ei nyt sentään sekoiteta asioita ainakaan tarkoituksella keskenään. Pohjalta on hyvä ponnistaa. Suhteelliset luvut ovat silloin hienot, mutta ne ovat edelleen pohjalla. Kasvun on oltava pitkäaikaista ja vakaata, vasta sen jälkeen se on uskottavaa. Hypo A

  107. Nahkuri says:

    Kyse ei ole vain trendinomaisesta kaupungistumisesta vaan myös kaupunki­alueiden ja suuralueiden tulevaisuudesta.

    Emme voi vain seurata katseella, kun kehitys keskittyy pääradan ja Turun muodostamaan kolmioon, samalla kun maan muut osat taantuvat.

    Tätä kehitystä voidaan hillitä ja tasapainottaa, jos niin halutaan. Maakuntien keskusten työssäkäyntialueita on vahvistettava toiminnallisemmiksi. Tieyhteys Iisalmi–Kuopio–Varkaus on saatava kuntoon, se kun on maakunnan kärkihanke. Samoin ­Kymenlaakson kärkihanke, Valtatie 15:n parantaminen Kouvolan ja Kotkan välillä. Myös edellä mainittujen alueiden rautatieyhteydet voisivat toimia paremmin.

    Erityisesti Kymenlaaksossa tulisi parantaa Kouvolan, Kotkan ja Haminan yhteistyötä, ­sillä muuten jäädään taantuvaan kierteeseen, huolimatta kahden merkittävän ja toisiaan täydentävän logistiikkakeskuksen potentiaalista, erinomaisesta elinympäristöstä ja Kymijoesta huomattavana resurssina.

    Koko maan elinvoimaisuuden parantamista ja turvallisuutta ajatellen Itä-Suomen taantuminen on vakava ongelma. Ennusteiden mukaan alueen maa­seutu tyhjenee ja vain muutama keskuskaupunki kasvaa.

    Eduskunnan alueelliset voimasuhteet eivät saa estää ­valtion toimia mainitsemieni hankkeiden toteuttamiseksi. Pienten ja keskisuurten yri­tysten toimintaedellytysten parantaminen – mukaan lukien pankkien rahoituspolitiikka – edistäisi muun muassa mat­kailun kehittämistä.

  108. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kommentista “Nahkuri”: Samanlaisia sanoja näkynyt tänään hesarin mielipidepalstalla. Alueiden hyvinvoinnista tulisi siirtyä ihmisten hyvinvointiin. Haluttiin tai ei, niin talouden tulevaisuus sijaitsee asutuskeskittymissä – pieneen Suomeen kasvukeskuksia mahtuu vain rajallinen määrä. Paikalliset ja väliaikaiset toimet ovat erikseen, mutta vanhakantainen siltarumpupolitiikka on tullut tiensä päähän. Onneksi. Omillaan pitää pärjätä ja resurssit kohdentaa kestävän kasvun kohtiin. Hypo B

  109. Vuokralordi says:

    Asumistukijärjestelmän suitsiminen voisi olla riski kaupungistumiselle. Jos nyt kovasti leikataan asumistukimenoissa, niin säästetään niissä kuluissa, mutta aiheutetaan toiselta puolelta ongelmaa.

  110. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Nahkuri”; Nyt olisi aika herätä siihen, ettei suomalaisia pankkeja voi enää kansallisesti “määrätä” tekemään sitä taikka tätä -varsinkaan aluepoliittisin syin. Tätä on haluttu ja tässä nyt ollaan. Poliitikot ovat näin finanssikriisin jälkeen viisaaksi nähneet. Säännöt tulevat nyt täysin kv-rahamarkkinoilta ja erityisesti -luottoluokittelijoilta. Ainoa tapa ohittaa ne on antaa valtion takaus ja se malja lienee jo täynnä. Polarisaatio kiihtyy, koska vain itsessään tervettä ja kannattavaa voi rahoittaa. Hypo A

  111. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Vuokralordi”; Kommenttisi ei juurikaan eroa MTK:n käyttämistä argumenteista. Huoltovarmuus argumenttia en ole tosin vielä nähnyt asumistuista puhuttaessa. Ehkä sekin tulee vielä eteen. Miehistövarmuutena tms. muodossa. Kaupunkien puolustus vaatii, että reserviläiset ovat lähellä jne. Hypo A

  112. Kirkonrotta says:

    Ruotsissa ei säästetä omaa asuntoa, koska siellä ei lyhennetä asuntolainaa ollenkaan. Korkoja maksamalla ei säästetä asuntoa. Vain lainaa lyhentämällä säästetään asunto omaksi. Ruotsalaiset ovat pienituloisia, kun eivät pysty ostamaan edes omaa kotia lainarahalla.

  113. Kapitalisti says:

    Asumistukimenojen kasvua selittää työttömien muutto kasvukeskuksiin vuokra-asuntoihin. Tätä kautta yritykset ovat saaneet palkatonta työvoimaa. Palkattoman työvoiman saannista on alkanut tulla pullonkaula yrityksille suurissa kaupungeissa.

  114. Veikolle says:

    Haja-asutusalueilla sitä vasta logistiikkaa tarvitaankin kun kaikki on kaukana toisistaan. Samalla myös kaikkien toimintojen ja palveluiden järjestäminen on huomattavasti tehottomampaa. Toki nyt maaseudulla on vielä luultavasti mukavampi elää, mutta sitten kun joutuu itse alkamaan maksaa omat laskunsa, niin voipi olla että kaupungit alkavat houkuttamaan.

  115. Elonkehä says:

    Mitä hyvää on kaupungistumisessa? Ihmiset eivät voi hyvin kaupungeissa. Melua, ruuhkia, ahtautta, huono ilmanlaatu, rikollisuutta, turvattomuutta, huono-osaisuutta. Vuokra-asuntomarkkinat kaupungeissa ovat asuntosijoittajien hallussa ja asumistukien kautta veronmaksajat ylläpitävät tätä vuokrakiskurien monopolia. Hyvin harvat uudistuotannon asunnot myydään suoraan asukkaille, koska tavallisilla ihmisillä ei ole varaa ostaa ylihintaisia asuntoja. Kaupungistuminen edistää rakennusbisnestä isojen hankkeiden kautta, tehdään liikenneinfraa, autoteitä, raitiokiskoja ja siltoja. Rakennusten alle jää korvaamatonta luontoa. Energia pitää tuoda kaupunkeihin ja niitä varten pitää rakentaa massiivisia järjestelmiä, ydinvoimaloita, kaukolämpöä, sähköverkkoja. Ruoka tuodaan maaseudulta kaupunkien tukkuihin ja tuotantolaitoksiin ja ilma saastuu jatkuvan logistiikkarallin seurauksena. Kaupunkeihin syntyy normiyhteiskunnan ulkopuolisia alakulttuureja ja ghettoja. Sodat saavat alkunsa kaupungeista.

  116. Citysinkku says:

    Kaupunkilainen elämäntapa ulkomaanmatkoineen ja kulutusihannointineen (autot, vaatteet, sisustus) on raskaasti CO2 päästöjä aiheuttava ja erittäin riippuvainen saastuttavista globaaleista tuotanto- ja kulutusverkoista. Iso osa tästä saastutuksesta kuitenkin tapahtuu kaupungin rajojen ulikopuolella – lähteväthän esim. käytännössä kaikki helsinkiläisten lennot Vantaalta ja vaatteet tuotetaan Bangladeshissa – jolloin vaikutuksille ollaan sokeita.

  117. Citysinkku says:

    “Suomen talouden moottori” on todella moottori. Se saastuttaa. Kaupunkilainen kuluttaa huomattavasti enemmän kuin maaseutueläjä. Kaupungissa kuluttaminen on harrastus, jota varten talousromahduksenkin partaalla rakennetaan miljardien eurojen palatseja. Stressitasot ovat meillä urbaaneilla ihmisillä korkealla. Yhteys luontoon surkastunut säiden vahtaamiseen. Ravinnon alkulähteistä ei ole aavistustakaan.

  118. Elonkehä says:

    Suomessa valtio, maakunnat ja pikkupaikkakunnat eivät Helsingin ja muiden suurten kaupunkien tapaan ole rakentaneet suuria voimaloita, joilla lämmitetään kaupunkiseutulaisten asuntoja, hotelli Havenin baaria, Helsingin Sanomien toimitiloja ja Vihreiden puoluetoimistoa kivihiilellä, maakaasulla, polttoöljyllä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla vuonna 2017 ja tulevaisuudessa (Hanasaaren sulkemisen jälkeen fossiilisilla jatkavat Vuosaari, Salmisaari ja varavoimalaitokset). Samaan aikaan maakuntiin on rakennettu ja rakennetaan kasvihuonekaasuttomia vesi-, tuuli- ja ydinvoimaloita. Maaseudun pikkukaupungit ja kunnat, kuten Eurajoki, Loviisa, Imatra, Rovaniemi ja Muhos, ovatkin hienoja esimerkkejä Helsingille, helsinkiläisille ja Helsingin Sanomille siitä, että ei ole pakko polttaa kivihiiltä saadakseen sähköä ja lämpöä.

    On toki mahtavaa, että suurkaupungit ovat nyt ehkä tarttumassa toimeen ratkaistakseen luomansa ongelmat, mutta silti omia ja kaupunkikaverinsa toimia ihastellessa kannattaa muistaa, että se, että vähentää hiilen polttoa / polkupyörien varastamista / puolisonsa hakkaamista, ei ole yhtä hienoa kuin se, että ei ole sitä koskaan aloittanutkaan.

  119. Elonkehälle says:

    Mitä veikkaat, että kävisi mm. energiankulutukselle, jos kaupunkilaiset muuttaisivat maalle isoihin omakotitaloihin kauaksi työpaikoista, palveluista ja toisistaan? Ei siellä maallakaan ne tavarat suinkaan itsestään kauppojen hyllyille ilmesty, eivätkä talot lämpene pyhällä hengellä… Kaupungeissa ei lisäksi tarvitse omistaa autoa, koska välimatkat ovat lyhyitä ja ne hoituvat tehokkaalla julkisella liikenteellä tai esim. pyörällä tai kävellen. Kaupungit eli väestönkeskittymät ovat syntyneet aikojen saatossa ihan syystäkin normaalin kehityksen kautta, kuten moni muukin menestyksekäs toimintamalli.

  120. Pienenpienisijoittaja says:

    Kiinalainen yhteistyökumppanimme tekstiilitehdas avaa tehtaa Eurooppaan, etsivät sopivaa kiinteistöä, ehdotin Suomea, läheltä pääkaupunkiseutua, kauhistuivat hintoja ja menivät Saksaan.

    Suomen talouskasvun jarruna edelleen asunto- ja kiinteistökupla.

  121. Martti says:

    Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä selittää myös sen, miksi asuntojen keski­hinnat Helsingin seudulla ovat kaksinkertaiset maakuntakeskuksiin verrattuna. Työehto­sopimukset ja rakennustarpeiden hinnat ovat samat. Kun hintojen ja vuokrien jatkuva nousu on kuitenkin sekä asuntonsa jo maksaneiden etu että uusien asuntovelallisten elin­ehto, ensimmäistä asuntoaan etsivät jäävät auttamatta vähemmistöön

Kommentoi