Suomalaisen rahan koti jo vuodesta 1860

Kun Suomen Markka otettiin käyttöön 4.4.1860, se kytkettiin aluksi Keisarillisen Venäjän ruplaan. Aidosti oman rahan perustaminen edellytti riittävää katetta keskuspankissa, joka hoidettiin ottamalla ulkomainen laina. Pääomat nopeasti kuitenkin hupenivat alkaneen laskukauden loiventamiseen.

Uuden luoton hakemisen kannalta ajankohta oli epäedullinen, sillä Puolassa vuonna 1863 puhkesi kapina, jonka aiheuttama levottomuus nosti korkoja koko Euroopassa ja myös rahan saatavuus oli niukkaa.

Koska uuden valuutan rahoittaminen tuossa tilanteessa olisi ollut vaikeaa ja mahdollisesti olisi aiheuttanut kolhun sen maineelle heti alkutaipaleella, valtionvarainsenaattori J.V. Snellman keksi käyttää Suomen Hypoteekkiyhdistystä bulvaanina. Luotto otettiin ”kovassa valuutassa” Hypoteekkiyhdistykselle, joka sitten tallettaisi sen Suomen Pankkiin. Näin toimien saataisiin hopeakate omalle markalle.

Vuonna 1864 Valtiopäivät takasi Hypoteekkiyhdistyksen lainan ja saman vuoden joulukuussa Rotschieldin pankkiiriliike Frankfurtissa myönsi Hypolle kolmen miljoonan Preussin taalerin lainan. Näin suurruhtinaskunta siirtyi hopeakantaan ja Hypon ensimmäinen joukkovelkakirjalaina emittoitiin.

Sen jälkeen Hypo on elänyt Suomen ylä- ja alamäissä ja vakiinnuttanut nimensä kansainvälisten ja kotimaisten instituutiosijoittajien sijoituskohteena.

Vuonna 2016 Hypo laski liikkeeseen ensimmäiset katetut joukkolainansa covered bondit. S&P Global Ratings on antanut Hypon covered bondeille kansainvälisen luottoluokituksen ‘AAA’ vakaa. Kansainvälisille sijoittajille Hypo tarjoaakin “Parasta Suomesta”.

Kaikki sijoittajatahot voivat päästä nauttimaan samasta laadusta, joka jo vuonna 1864 teki Rotschildeihin vaikutuksen.