Vakavarainen suomalainen toimija jo vuodesta 1860

Kun Suomen Markka otettiin käyttöön 4.4.1860, oli se aluksi kytketty Keisarillisen Venäjän ruplaan. Aidosti oman rahan perustaminen edellytti riittävää katetta keskuspankissa, joka hoidettiin ottamalla ulkomainen laina. Pääomat nopeasti kuitenkin hupenivat alkaneen laskukauden loiventamiseen.

Uuden luoton hakemisen kannalta ajankohta oli epäedullinen; Puolassa vuonna 1863 oli puhjennut kapina ja sen aiheuttama levottomuus oli nostanut korkoja koko Euroopassa ja myös rahan saatavuus oli niukkaa.

Koska uuden valuutan rahoittaminen tuossa tilanteessa olisi ollut vaikeaa ja mahdollisesti olisi aiheuttanut kolhun sen maineelle heti alkutaipaleella, valtionvarainsenaattori J.V. Snellman keksi käyttää Suomen Hypoteekkiyhdistystä bulvaanina. Luotto otettiin ”kovassa valuutassa” Hypoteekkiyhdistykselle, joka sitten tallettaisi sen Suomen Pankkiin. Näin toimien saataisiin hopeakate omalle markalle.

Vuonna 1864 Valtiopäivät takasivat Hypoteekkiyhdistyksen lainan ja saman vuoden joulukuussa Rotschieldin pankkiiriliike Frankfurtissa myönsi Hypolle kolmen miljoonan Preussin taalerin lainan. Näin suurruhtinaskunta siirtyi hopeakantaan ja Hypon ensimmäinen joukkovelkakirjalaina emittoitiin.

Sen jälkeen Hypo on elänyt Suomen ylä- ja alamäissä ja vakiinnuttanut nimensä kotimaisten instituutiosijoittajien vakiosijoituskohteena. Nykyään Hypon joukkovelkakirjaemissiot ovat tukkusijoittajien arkipäivää, hyvätuottoisia ja todella varmoja sijoituskohteita. Sijoittajille Hypo on hyvä valinta.

2013 Hypo teki ensimmäisen uuden joukkovelkakirjalainan yli 100 vuoteen Suomen rajojen ulkopuolelle, emittoiden Ruotsin kruunumääräisen joukkovelkakirjalainan ruotsalaisille ja tanskalaisille instituutioasiakkaille.

Nykyään Hypo emittoi myös säännöllisesti hyvätuottoisia joukkovelkakirjalainoja yksityissijoittajille. Näin kaikki sijoittajatahot voivat päästä nauttimaan samasta laadusta, joka jo vuonna 1864 teki Rotschildeihin vaikutuksen.