Suomalaiset menettävät huomaamattaan jopa satojen miljoonien korkotuotot

07:55

 

Vanha mantra ”ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot” lienee iskostunut liiankin syvälle suomalaiskuluttajaan. Kuluja vahditaan tulopuolta tiukemmin ja intohimoisemmin. Vakuutuksia ja sähkösopimuksia kilpailutetaan huolella, mutta kilpailutuksella ansaitut säästöt unohdetaan korottomalle palkkatilille tai kenkälaatikkoon.  Ostoksia keskitetään bonusten perässä ja ilmaisia ämpäreitä jonotetaan, vaikka niitä löytyisi siivouskaapista jo kattava kokoelma. Kunpa tuottojen vertailussa oltaisiin yhtä tunnollisia kuin kulujen karsinnassa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten reaaliansiot ovat kasvaneet vuoden 1995 jälkeen yli 40 prosenttia. Kasvua on ollut kaikilla tulotasoilla ja suurituloisimmilla kasvu on ollut vauhdikkainta. Pakollisten menojen jälkeen luulisi siis jotain jäävän säästöönkin. Ja jäähän sitä, tosin väärään paikkaan.

Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaiset makuuttavat lähes nollakorkoisilla käyttelytileillään ennätyssuurta, yli 60 miljardin euron pottia. Kansalaiset ovat vain kasvattaneet summaa viime vuosina, vaikka korot ovat laskeneet nollan tuntumaan.

Suomalaisille kotitalouksille 60 miljardin euron talletuspotin makuuttaminen nollakorkoisella tilillä maksaa yli 300 miljoonaa euroa menetettyinä korkotuottoina ennen veroja, kun verrataan nykytilannetta kilpailukykyisen koron tarjoavaan talletustiliin.

Pankit vakuuttavat vielä nyt, ettei kotitalouksilta peritä maksuja talletuksista negatiivisten korkojen vuoksi. Aika näyttää, pitävätkö lupaukset, sillä yritykset ja yhteisöt joutuvat jo maksamaan suurista talletuksistaan – ja ikkunaa on puheissa raotettu uusille tuulille. Vaikka kotitaloudet eivät maksakaan talletuksistaan, pankit ovat jo laajentaneet erilaisia palvelu- ja tilinhoitomaksuja.

60 miljardin kokonaissummaa voi suhteuttaa miettimällä, että kotitalouksilla on asuntolainoja noin 93 miljardia euroa. Vain sukanvarsi ja patjan alunen ovat vielä korotonta käyttelytiliäkin heikompia vaihtoehtoja. Niiden kohdalla ei tosiaan ole pelkoa koroista, mutta voroista kylläkin.

Talletusten keskikorko oli heinäkuussa vain 0,22 prosenttia. Talletustilien vertailu kannattaa, sillä markkinoilta löytyy käyttelytilejä tuottoisampia vaihtoehtoja omien säästöjen jemmaksi – vieläpä ilman riskejä, kuluja, vähimmäistalletus- tai nostorajoituksia tai kaiken maailman finanssiasioinnin keskittämispakkoa.

Tilin avaus ei enää vaadi jonottamista pankkikonttorissa ja varojen siirto nettisiirtona vie maksimissaan minuutteja. Toistuvaismaksun avulla rahat siirtyvät korottomalta palkkatililtä talletustilille automaattisesti. Kovin paljoa vaivattomampaa ei säästäminen voi olla.

Talletustilille säästämistä ei voi, eikä pidä verrata sijoittamiseen. Sijoitustuotteiden, kuten osakkeiden, tuottopotentiaali on luonnollisesti talletuksia huomattavasti korkeampi. Tuotto-odotusten ohella kasvavat epävarmuus ja riskit. Myös vaivannäköä vaaditaan. Ellei omaa aikaa tai kiinnostusta ole, on sijoituksen hoito ulkoistettava – mutta palkkiota vastaan.

Takavuosien kaksinumeroisia korkoja kaiholla muistelevaa tämänhetkinen korkotaso ei inspiroi. Peruutuspeiliin on säästäjänkään silti turha tuijottaa. Ajattelemattominta on olla tekemättä mitään ja ummistaa silmänsä vaihtoehdoille. Saatu tuotto on taatusti vaivattomammin saavutettu kuin vaikkapa vakuutuksia kilpailuttamalla saatu säästö. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuisi, jos talletukset altistuisivat negatiivisille koroille. Kannattaa nähdä sen verran vaivaa, että etsii edes inflaatiosuojaa säästöilleen.

Elina Aalto

Kirjoittaja on kotitalouksien talletuksista vastaava Hypon pankinjohtaja

Kommentit: 26 kpl
  1. kommentti says:

    Suomen pankin tilastoima reilun 60 miljardin euron summa on yön yli talletusten määrä. Kaikki yön yli talletukset eivät ole käyttelytilejä, vaikka medioissa asioiden yksinkertaistamiseksi asiasta on uutisoitu käyttelytilitalletusten määränä. Ei yön yli -muotoisten säästötilienkään korko tosin päätä kaikissa pankeissa huimaa. Sellaisten suomenkielistä palvelua tarjoavien säästötilien, joista rahat voi nostaa heti kun haluaa, korot ovat tällä hetkellä välillä 0-1,75 %, riippuen pankista. Parhaat näkemäni korot tarjoaa tällä hetkellä suomenkielisellä palvelulla ja valtiollisella talletussuojalla eräät norjalais- ja virolaistaustaiset pankit, joiden nimet jätän mainitsematta, etten mainosta Hypon blogissa firman kilpailijoita.

    Talletusten keskikorko on Suomessa nykyisin vain noin 0,24 %, mikä kertoo siitä, etteivät suomalaiset vaivaudu katsomaan, missä saa parempaa korkoa, vaan pitävät rahojaan matalakorkoisilla tai jopa korottomilla tileillä, vaikka parempikorkoisia tilejäkin markkinoilla yhä on.

    Olisi kilpailun toteutumisen kannalta kuitenkin hyvä, jos suomalaiset kilpailuttaisivat vähän talletuspankkejakin – tai edes pyytäisivät parempaa tilimuotoa saman pankin sisällä, eivätkä tyytyisi nykyisiin nollatuottoisiin käyttelytileihin, joita pankit tarjoavat, ellei muuta kysy. Erilaisia yön yli -muotoisia säästötilejä kuitenkin löytyy yhä pankkien valikoimista, ja niissä on usein sentään jonkin verran parempi korko kuin käyttelytileissä.

    Kaikkein huonoin sijoitusvaihtoehto on tällä hetkellä lyhyiden korkojen rahaston omistus. Noista rahastoista moni sijoittaa tällä hetkellä varoja negatiivisella korolla oleviin pankkitalletuksiin, ja perii kaupan päälle vielä hallinnointikuluja esimerkiksi 0,2 prosenttia negatiivisen tuoton tarjoavasta sijoitustoiminnasta. Sellaisissakin sijoituksissa valitettavasti suomalaisten rahoja on myös aika paljon kiinni.

  2. Missä tuotto-olettama? says:

    Surullisimmaksi minut pitkäjänteisenä osakesäästäjänä tekee marketin kassajonossa veikkaajien ja lottoajien seuraaminen – semminkin, kun useimmat rahapelien kuluttajat näyttäisivät sijoittavan epätodennäköisimpään elämiseen välttämättömiä eurojaan.

  3. Roope says:

    Valitsemalla luvut oikein saadaan tikustakin asiaa. Lasketaan sama asia eri suunnasta.
    60mrd€ potti jaettuna 5,439milj€ asukkaalla tekee samaa keskiarvologiikkaa käyttäen n. 11031€ per asukas. Tämä kun talletetaan esimerkiksi talletustilille 0,6% korolla saadaan vuotuinen korko 66€ ja 19c.
    Mikäli nykyinen pankki kuitenkin tarjoaa vaikka 0,15% koron jää koron erotukseksi 0,45%. Tällä erolla vuotuinen tuotto on 49€ ja 64c.
    Siitä voi jokainen laskea miten monta minuuttia kannattaa käyttää etsien pankkeja jotka tarjoavat korkeampi korkoja, lukien läpi talletusehdot, mahdolliset erikoisehdot yms. Pankkien vertailu on huomattavasti esim. sähkönhintavertailua hankalampaa. Ja sähköä kilpailuttamalla saadaan jo 1-2k€ rahavirralla aikaan samanluokan säästöjä.

  4. kommentti says:

    Roope kirjoitti:

    “60mrd€ potti jaettuna 5,439milj€ asukkaalla tekee samaa keskiarvologiikkaa käyttäen n. 11031€ per asukas. Tämä kun talletetaan esimerkiksi talletustilille 0,6% korolla saadaan vuotuinen korko 66€ ja 19c.”

    0,6 prosentin talletuskorosta taidetaan periä kaupan päälle vielä 30 prosentin vero valtiolle ennen kuin se päätyy kotitalousasiakkaalle. Jos kyseinen vero huomioidaan, noilla luvuilla keskimääräiseksi koroksi jää 46,33 euroa. Tosiasiassa suurin osa tallettajista lukeutuu ilmeisesti minitallettajien joukkoon, ja vähemmistöllä asiakkaista on euromääräisesti suurin osa kaikista kotitalouksien pankkitalletuksista.

    Se on kyllä totta, että koron kilpailutukseen ei esim. alle parin tuhannen euron talletussummilla kauheasti kannata käyttää aikaa, kun taloudellinen hyöty jää niin pieneksi. Isommissa talletuksissa koron suuruudella, samoin kuin talletusmääriin mahdollisesti kytkeytyvillä muilla eduilla, on enemmän merkitystä.

    Talletusten siirtelyä pankkien kesken hankaloittaa se, että pankkien välisiin talletussiirtoihin kuluu 2010-luvun sähköisten tietojärjestelmien aikakaudella niin paljon, että vaikkapa perjantaina tehty tilisiiirto voi olla perillä toisella tilillä seuraavan viikon maanantaina tai jopa tiistaina. Etanapostina sähköisesti tehtävä rahojen siirtely pankkien kesken niin, että se on välillä useita päiväkin poissa sekä lähettäjän että vastaanottajan tliltä, on omanlaisensa rahan makuuttamisen muoto. Se vähentää kannusteita siirrellä talletuksia eri pankkien tilien kesken.

  5. Roopeankka says:

    Jees ja varmaan tänään kannattaa myös kiinnittää siihen huomiota pankki joka tarjoaa ylisuurta korkoa = yli 0% maksaa tallettajalle ylisuurta korkoa. Kysymys kuuluu miksi ja vastaus = joko on itse kovassa rahapulassa, huolestuttavaa tai myy itse rahaa kovin kalliilla asiakkaille = kuten pikavippitoimijat. Tallettaja pidä varasi mielummin pankissa joka on liian iso kaatuakseen. Pikku pankkeja ei kukaan tulevaisuudessa pelasta. Talletussuojan yli menevä osuus kannattaa hajauttaa.

  6. Ihmettelen vaan says:

    Roopeankan logiikalla rahat pitäisi tallettaa Deutsche Bankin tilille.

  7. Porvaari says:

    Talletuskorkojen asettaminen lähdeveron piiriin oli yksi Holkerin sinipunahallituksen onnettomista päätöksistä -90-luvun alussa; säästämisen mielekkyydeltä vietiin rajusti pohjaa pois.

  8. En Hyppelström says:

    Jos pankit alkaisivat periä korkoa talletuksista miinuskoron vuoksi, niin seuraava toimi olisi luonnollisesti kaiken tilillä seisovan joutilaan rahan nostaminen pois. Vaihtaminen dollareiksi ja säilöminen sukanvarteen tai patjan alle!
    Missään tapauksessa rahojaan ei voisi suositella sijoitettavaksi asuntoihin joiden arvo tulee takuuvarmasti ainakin PK seudulla kääntymään jossain vaiheessa laskuun siksi, että niissä on kauttaaltaan tälläkin hetkellä 40-50% puhdasta ilmaa

  9. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne Elinan blogiin; Iso kuva on selvä. Suomalainen palkka pankkiin -järjestelmä on kilpailutuksen osalta “kova koodattu” vain pankinvaihtotilanteisiin. Talletusvarojen koron kilpailuttaminen on esimerkiksi lainanmarginaalin kilpailuttamiseen nähden täysin lapsenkengissä. On selvä, että pankkikilpailu leviää myös tälle pankkitoiminnan alueelle kaupungistumisen myötä ja sillä voi olla järisyttävä vaikutus pankkimarkkinoihin. Suurimmassa vaarassa ovat isot ja kankeat toimijat. Tilanne on nimittäin niin, että kaikilta keskustelijoilta näyttää unohtuvan se millaiset pankkikohtaiset kustannukset talletus- ja laskunmaksupalvelujen takana ovat. Osalla pankeista on erittäin raskaat kustannukset ja vanhat teknologiaratkaisut, eivätkä siksi pysty tarjoamaan kuin nollakorkoa erilaisten maksujen kera. Osalla pankeista on erittäin keveät kustannukset uusimman teknologian kera ja pystyvät siksi tarjoamaan pluskorkoa ilman erilaisia maksuja. Tällä ei ole mitään tekemistä pankin koon suhteen kuin ehkä niin, että juurikin isoilla pankeilla tuo teknologia on suurin kanto kaskessa. Uudistumiseen tarvitaan megaluokan projekteja megaluokan kustannuksin ja riskein. Lisäksi keskusteluista uupuu täysin se näkökulma kuinka eri luottoluokittelijat arvioivat pankkien talletusvarainhankinnan tilaa, tasoa ja merkitystä. Kohtahan kaikki suomalaisetkin pankit ovat kv-luottoluokituksen alla. Se laittaa talletustoimintaan ihan uudenlaista vipinää lähivuosina. Hypo A

  10. Suomainenpankki says:

    Kuinkas kaikki on huolissaan tallettajan rahoista, eikös hän ole selvinnyt velkaviidakon läpi , elossa joten mikä on asian todellinen syy, itse nostan ihan juuri kaikki rahat , kotiin omaan, kivitalon kassakaappiin pieninä seteleinä, ja niistä talletustakuun ylimääräisistä , puhuisin mielummin koko talletussuojarahaston koosta ( 0.3%) jolla yritetään korvata 100% , tämä yhtälö nimenomaan vaatii heikon pankin ( tallettajan) ryöstämistä.

  11. delete says:

    asunnoissa on juuri niin paljon ilmaa tai painetta kuin velan antolaitoksen ohjeistuskeskus new yorkissa ohjeistaa, ( hunajaa lähtiessä,pihkaa saapuessa ja tervaa maksaessa) median valvontakeskus avustaa tiedotuksella ja uudet asunnot muokkaavat lisää markkinoita haluttuun suuntaan, kuten myös järjestelmän ohjauksessa olevat asunnon välitystoimistot, ostajan rooli on tässä vain pitää palkkatilin ruokinta kunnossa ja ilmoittaa mielenkiinto yksittäistä kohdetta kohtaan, se että “ostetaan” 15% ja taloyhtiön 75% yhteisvastuu velalla rahoitetaan kauppasuhde , klaarataan 10% käteisrahalla joka sekin saattaa olla mitä tahansa velkaa, aiheutta sen että ,kriisi on haltijalla päällä heti ja pitkään ja saa osakkaita vahtia päivin öin. jos tonttikin on vuokrattu ja hinta 300 000e plus alle 100 m2, niin hyvää yötä.
    loppuunasutun 50 vuotisen saneeraus uudenveroiseksi maksaa n. uuden hinnan ,joten paljonko oli vanhan arvo purettaessa. onko jollakin suurempi huoli muuteman satasen kilpailutussäästöistä?

  12. En Elmo Hyppelström says:

    Deletelle kommentoisin, että olen myös sitä mieltä, että esimerkiksi Helsingissä on vanhaa matalaa kerrostalokantaa, 3-6 kerrosta, jotka ovat vanhoja ja tulossa tiensä päähän. Ne tulisi säälittää lanata maahan ja korvata uusilla 6-18 kerroksisilla edullisilla kerrostaloilla niin että purettujen talojen asukkaat saisivat niistä entistä vastaavan asunnon entisin ehdoin ja kaikki loput asunnot olisivat rakentajan ekstraa joko mieluiten vuokrattavaksi tai mahdollisesti osin myytäväksi.
    Kaikessa on kuitenkin koko ajan muistettava että pula ei ole omistusasunnoista vaan vuokra-asunnoista, jotka ovat työelämän ja liiketoiminnan kannalta elintärkeitä, kun taas omistusasunto sopii paremmin maanviljelijälle joka harvemmin tilaansa vaihtaa. Tai sellaiselle joka ei varmuudella ole työmarkkinoista riippuvainen mitenkään.

  13. siitä niin says:

    delete kirjoitti:

    “Kaikessa on kuitenkin koko ajan muistettava että pula ei ole omistusasunnoista vaan vuokra-asunnoista, jotka ovat työelämän ja liiketoiminnan kannalta elintärkeitä”

    Tuo on kyseenalaistettavissa oleva väite. Mihin väite siitä, että pulaa olisi nimenomaan vuokra-asunnoista, perustuu? Paitsi asiassa liiketoimintaintressejä omaavien puheisiin?

    Itse näen niin, että omistusasunnoista aika iso muuntuu aika helposti vuokra-asunnoksi. Mitään muutoksia asuntoon ei tarvitse omistusasunnosta vuokra-asunnoksi muuttuessa tarvitse tehdä, vaan omistajan pitää vain vuokrata asuntoaan. Se on totta kyllä, että vuokra-asuntoihin kohdistuu tällä hetkellä kovasti kysyntää. Asia johtuu osin siitä, että valtio tukee vuokra-asumista niin voimakkaasti. Tilastojen mukaan vuokralla asuvista suomalaisista tällä hetkellä yli 60 prosenttia saa asumistukea jossain muodossa. Erityisesti vuokra-asumisen tukien piirissä on ihmisiä kasvukeskuksissa.

    Vuokra-asunnoista on pulaa osin senkin takia, koska vuokra-asumismuodon valitsemalla moni pystyy siirtämään asumislaskustaan ainakin osan valtiolle. Tuet on alunperin tarkoitettu köyhimmille, mutta nyt tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että enemmistö vuokra-asuntojen asukkaista on jo asumistukien piirissä, millä lihotetaan asuntorahastojen ja vuokra-asuntoyhtiöiden tuloksia veronmaksajien laskuun.

  14. siitä niin says:

    Tai tuo luku 60 % oli Helsingin Sanomien jutusta “Valtio kustantaa yhä useamman kodin – asumistukijärjestelmä natisee, kun työssäkäyvillä ei ole varaa vuokraan” tämän vuoden elokuulta. Nyt kun asiaa vielä mietin, niin luvussa saattaa olla kyllä toimittajan tekemä virhe. Mutta kyllä aika iso osa vuokra-asujista tukia silti tällä hetkellä saa – mikä lisää vuokra-asuntojen kysyntää. Omistusasuntoa ei useinkaan kannata hankkia jo senkään tähden, jos vuokra-asunnossa asumalla saa paremmat tuet.

  15. Vielä paljon pahempi says:

    Luku pitää paikkansa. Kelan tilastoista se on. Tilanne ei ainoastaan ole noin huono, vaan vielä paljon pahempi. Paljon pahempi. “Asumistukeen käytetään 1,7 miljardia euroa. Toimeentulotuesta ei ole kunnolla tilastoitua tietoa, mutta asumismenoihin kulunee arviolta puolet toimeentulotuestakin. Toimeentulotukea kunnat maksoivat viime vuonna yli 700 miljoonaa euroa.” Ympäristöministeriön blogi.

  16. En Elmo Hyppelström says:

    Tämä asuntokeskustelu kaikkien muiden keskusteluaiheiden kanssa sisältää aina monia värisävyjä eikä mikään ole aivan absoluuttinen totuus.
    Minä nyt kuitenkin käytän vertailupohjana kehittyneen maailman käytäntöjä ja tarpeita ja ne poikkeavat suomalaisesta siinä, että vuokra asuminen on täysin hyväksytty normi eivätkä vuokralaiset maailmalla ole yhtään sen huonompia kansalaisia kuin muutkaan. Meillä esimerkiksi Helsingin kaavoitusjohtaja Sinnemäki on antanut ymmärtää vuokralaisten olevan yksinään ja etenkin suurissa kommuuneissa hyvin huonoja sosiaalitapauksia.

    Näinhän ei tietenkään ole. Itse olen muun muassa monena vuotena asunut eräässä ”kalliissa” maassa 120000 asukkaan puhtaassa monikansallisessa vuokrakaupunginosassa (Luultavasti ainoana eurooppalaisena) enkä ole havainnut minkäänlaista huonoa käytöstä tai vastuuttomuutta asukkailta.
    Näitä vuokra asuntoja maailma käyttää juuri siksi, että asujaimisto ja työntekijät liikkuvat työn mukana ja se ei oikein onnistu omistusasumisella, ei oikein mitenkään ja sen haitat ovatkin Suomessa erittäin selkeästi näkyvissä. Niin selkeästi että siihen on pakko tulla m,uutos lisäämällä merkittävä’sti vuokra asuntoja.
    Täälläkin paljon moitittu asumistuki taas johtuu puhtaasti siitä, että vuokra asuntopula on keinotekoisesti luotu omistusasunnoista vetävien toimesta ja samalla aiheutettu vuokrien osuuden kasvu niin suureksi keinotekoisesti, että normaalilla palkassa ei asuntoa voi hankkia tai jatkuvasti maksaa pahimmin väärinkäytetyillä markkinoilla kuten PK seudulla missä asumiskulut ja vuokrat ovat muun maan keskiarvoa 40-50% korkeammat ja perusteetta. Se on täysin aiheutettu välistävedolla, säänöillä ja holhoamisella mihin ovat syyllistyneet AY liike, Oikeisto, Vasemmisto, RKP ja Vihreät kukin omalla negatiivisellä tavallaan.
    Asumistuen ongelma samalla kuin liike-elämän ja talouskasvun ongelma saadaan oikaistua ainoastaan panostamalla voimakkaasti suureen liiasta sääntelystä ja välistävedosta puhdistettuun yhteisvastuulliseen vuokra asuntotuotantoon. PK seudulla välittömästi noin 50000 kpl 10-15 €/m2 vuokran asuntoihin (30-50 m2) ja hoitamalla näiden uustuotannon asuntojen rahoittaminen niin että niihin otetaan vuokralaiset vain sitoumuksella maksaa itse ilman asumistukia se normaalivuokransa

    Yhtään vanhoista ns, yleishyödyllisistä vuokra välistä vetäjistä kuten VVO, Sato etc, ei saa laske operoimaan näitä uusia asuntoja vaan joko Heka tai muu kunnallinen tai varmuudella ammattitaitoinen yleishyödyllinen vuokratalosäätiö kuten paikon Saksassa ja Keskieuroopassa toimii.

    Skandinaviasta ei asuntoasioissa mallia valitettavasti voi hakea., kuten ei Sotestakaan.

  17. P R says:

    Minkäs teet kun suomalainen pankki viis veisaa tallettajasta – ihan todella asia on näin. Ja kaikki mahdollinen riski jätetään kuluttajalle eli tilin omistajalle. Pankki on “leikkimässä” ihmisten rahoilla. Näin mm entisen lapin läänin pankeissa ja Oulussa. Siten e i ole tullut mitään sen kummempaa tukea saati pyyteetöntä neuvoa rahojen käytölle, vaikka tosiasiassa rahaa olisi käytössä useampi sata tuhatta euroa. Enkä valehtele mitä tähän kirjoitin,

  18. Tauriainen says:

    Olen ainakin kuusikertaa pyytänyt Nordea pankkia lähettämään talletukseni ulkomaille , kun olen asunut yli viikymmentävuotta pois suomesta, mutta turhaan.
    Kun olen kuullut, että Nordeapankki on vaikeuksissa, olen esittänyt että he voisivat lähettää talletuksiani pienissä erissä, mutta ei.
    Pankin taholta vaikenetaa kuin hauta, eikä tapahdu mitään.
    Samalla olen pyytänyt laskemaan korot talleyukselleni, mutta aina vain vaietaan. En saa mitään vastausta.
    Nordeana asikkaiden tulisi olla huolissaan , saavatko he joskus rahansa takaisin pankilta.

  19. vastarannankiiski says:

    Hei haloo,

    Ei ne 60 miljardia makaa tasaisesti jakautuneena kaikkien kansalaisten tileillä. Ties vaikka nuo 60 milardia onkin 10% rikkaimman tileillä, jotka ovat hajauttaneet rahansa asuntoihin, osakkeisiin, korkoihin, metalleihin, mutta pitävät myös käteistä jos tulee vaikka hyvä ostosauma.

  20. SirGawainA says:

    “Tosiasiassa suurin osa tallettajista lukeutuu ilmeisesti minitallettajien joukkoon.”
    Melkoisella osalla suomalaista on tili/palkkapäivänä pankissa alle 2000€ ns. säästöjä. Tässä piilee se syy.

  21. eläkettä kohti says:

    Rahasta on tulossa ongelmajätettä. Mikään taho ei halua maksaa siitä että tallettaa rahansa heille – päinvastoin. Itselläkin löysää rahaa on 600 000 käteisenä ja saman verran sijoitettuna. Mutta tuolle käteiselle on vaikea löytää positiivista tuottoa. Mitähän ne tuottoisammat jemmat mahtaa olla – ei kai tuo salaisuus liene kun kerran tietoa on?

  22. Rahat pois says:

    Bank Norwegianilta talletuskorko 1,75 %.

  23. Elmo Hyppelström says:

    Tällä hetkellä varmin pitkäaikaistuotto tulle vaihtamalla eurot dollareihin ja pitämällä ne “sukassa”. EU ei nimittäin kykene johdonmukaiseen taloudelliseen päätöksentekoon tai sopimiseen, mikä tarkoittaa varmuudella Euron heikkenemistä Dollariin nähden ja siten ennustettavaa tuottoa pitkällä tähtäimellä. Nykytilassa pientä mutta varmaa tuottoa. Riskisijoituksessa mahdollista Euron kaatumista ja todella suuren arvonnousun kotiutumista siinä pahimmassa tapahtumaskenaariossa.

    Maapohjaan sijoittaminen tietysti on aina varma tapaus jos sijoitus tapahtuu kasvukeskuksen laajenemissuunnassa ennen laajenemisen alkamista.

    Sen sijaan omistusasuntoon ei kannata työikäisen sijoittaa kun pitäisi kyetä joustavasti siirtymään sen tulonlähteen perässä. Omistusasunto sopii jusseille, eläkeläisille ja sellaisille jotka syystä tai toisesta eivät joudu siirtymään ansion mukana. Niitä on lopulta kehittyvässä yhteiskunnassa vähemmistö enää.

    Siksi yhteiskunta meilläkin, tosin viimeisimpien joukossa maailmassa siirtyy pääosin vuokra asumiseen.

  24. Marja-Liisa Haverinen says:

    “Tällä hetkellä varmin pitkäaikaistuotto tulle vaihtamalla eurot dollareihin ja pitämällä ne “sukassa”.” Itse kokisin tämän kovin riskialttiiksi ottaen huomioon USA:n suuren velan määrän sekä sen että siellä on toinen kupla puhkeamassa (mikä tietysti vaikuttaa eurooppaan myös). Luottamus dollariin maailmanvaluuttana on jo horjumassa niin euroopan keskuspankilla kuin Kiinassa, Japanissa, Venäjällä… Jotka ovat jo kasamassa pankkeihinsa muita valuuttoja kuin dollaria. Dollarin päivät on luetut. Kyse on vain miten nopeasti se tapahtuu.

  25. Seppo Saari says:

    Mitkä “säästöt”?

  26. Harri Rinne says:

    Norjalainen pankki maksaa tänä pvänä korkoa 1,75 % ja Ruottin Kunkun pankki 1,60 %. Sekä tallettaminen että nostot niihin on aika kätevää. Korkoa siis moninkertainen määrä muihin Suomessa toimiviin pankkeihin nähden.

Kommentoi

 

Tilaa Asuntoneuvola-blogi sähköpostiisi!