Ranskalainen umpisolmu – hyvää vaihtoehtoa saa hakemalla hakea

08:00

Ranskan presidentinvaalit ovat nousseet vedenjakajaksi brittien EU-eropäätöksen jälkeen. Vaalit ovat keskeiset myös taloudelle ja sijoitusmarkkinoille. Pahimmillaan Ranskan vaalit voivat ajaa oman maansa lisäksi koko maanosan talouden syöksykierteeseen. Ei tarvitse katsoa kauas, kun muistaa Kreikan talouden tapahtumat maan EU-kansanäänestyksensä jälkeen. Ja jos Ranska todella lähtee, on euro ja EU kuollut. Sekasorron määrää ei tarvitse liioitella. Hallittua euroeroa ei nimittäin ole vielä keksitty populistien pörinästä huolimatta.

Tavallisesti Ranskan presidentinvaalit eivät ole kovin kiinnostavat suomalaisen silmin, vaikka maa onkin Saksan jälkeen EU:n ja euron suurin vallankäyttäjä. Nyt kuitenkin voitosta taistelevat niin euroeroa lupaileva äärioikeiston Marine Le Pen kuin 100-prosentin verotusta ehdotteleva äärivasemmiston Jean-Luc Mélenchon. Mielipidemittauksissa neljän kärjen täydentävät korruptiosyytöksissä rypevä keskustaoikeiston Francois Fillon ja uuden keskustapuolueen vast’ikään perustanut ja ensimmäisiin vaaleihinsa valmistautuva Emmanuel Macron.

Fillon tai Macron kävisi hyvin EU-naapureille ja rahoitusmarkkinoille. Moni ranskalainen joutuu tekemään valintansa sen perusteella, kuka ehdokas on vähiten epämiellyttävä. Mikäli toiselle kierrokselle ponnistavat Le Pen ja Mélenchon, valinta voi osoittautua etovaksi keskitien kulkijoille.

Todennäköisesti toisella kierroksella Macron tai Fillon puhdistaisi pöydän ääriehdokkaita vastaan toisella kierroksella, mutta on enemmän kuin epävarmaa, ketkä kaksi toisella kierroksella kisaavat. Sunnuntain vaalien ensimmäinen kierros tarjoaakin sydämentykytyksiä myös Gallian ulkopuolelle. Ranskan vaalien jälkeen huomio siirtyy, toivottavasti, Italiaan. Saapasmaassa solmussa on politiikan lisäksi talous. Euron haasteet tai ongelmat eivät ole ohi, ja tässä aallokossa Brittien vaalit kesällä näyttävät välietapilta. Viimeistään keskuspankin elvytyksen ehtyminen paljastaa maiden todellisen kisakunnon.

Kommentit: 18 kpl
  1. Juhana Brotherus says:

    Ensimmäinen kierros on takana ja jatkoon pääsivät Macron ja Le Pen. Markkinat kääntyivät heti vaalituloksen selvittyä juhlatuulelle, sillä Macronin voittoa pidetään selvänä. Näyttääkin siltä, että pahimmat pelot hälvenevät ja euroalue jatkaa yhtenäisenä eteenpäin. Pitkään ei EU-eliitti kuitenkaan saa huokaista helpotuksesta: katseet kääntyvät kirjoitukseni mukaisesti pikkuhiljaa Italiaan.
    -Juhana Brotherus, Hypo

  2. Markku Huusko says:

    Juhana, tällä hetkellä tosiaan näyttää siltä, että Macron on kulkemassa kohti voittoa, mutta kahden viikon aikana voi tapahtua vielä mitä vain. Toki löisin itsekin roponi Macronin puolesta muukalaiskammoista retoriikkaa harjoittavaa Le Peniä vastaan. Siltikin voittaja julistetaan vasta 7.5. pidettävän toisen kierroksen jälkeen. Tässä bloggaukseni “Eliitti voi vielä munata Ranskassa”: http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236071-eliitti-voi-viela-munata-ranskassa

  3. Juhana Brotherus says:

    Hyvä muistutus Markku! Yhteensä populistit (Le Pen, Melenchon, Dupont-Aignan) saivat 45% äänistä ensimmäisellä kierroksella. Tästä halutaan vaieta. Toinen kierros Ranskassa jäljellä.

    Tosin ero Trumpiin ja Brexitiin merkittävä. Mielipidemittauksissa ennen vaaleja:
    Clinton johti Trumpia 2-3%
    Remain johti Leave’ä 1-2%
    Nyt Macron johtaa Le Peniä 26%
    Viimeinen ei enää mahdu virhemarginaalin sisälle. Minäkin laitan roponi Macronin puolelle.
    -Juhana Brotherus, Hypo

  4. Kari Laukkarinen says:

    Hei,
    Kyseisen artikkelin journalistinen taso aliarvostaa lukijakuntaa. Vaikuttaa etta nykyaan Suomessa tarkeinta on kirjoitella mita mieleen juolahtaa asioihin sen tarkemmin perehtymatta. Saahan sita oman nimensa nakyviin – toivottavasti ei kuitenkaan palkkaa… Vai lieko kysymyksessa juniorin Teekkarikirjoitus kevatlaitumella?
    Terveiset Strasbourgista.

  5. kom says:

    Ranskan presidentinvaalien jälkeen katseet kääntyvät Ranskan parlamenttivaaleihin, jotka ovat kesäkuussa. Ellei presidentiksi valittu saa tuekseen parlamentin enemmistöä, Ranskassa voi olla edessä jonkinlainen umpisolmu. Yleensä presidentiksi on valittu maan ison puolueen edustaja, jolloin parlamentin tuki ei ole ollut ongelma. Macron ei ole koskaan istunut Ranskan parlamentin jäsenenä, ja hän oli presidenttiehdokkaana puoluelistojen ulkopuolisena, eikä omaa omaa ryhmää parlamentissa. Le Penin aiemmin edustamalla ryhmällä on siellä tällä hetkellä vain 2 edustajaa 577:n joukossa. Parlamenttivaalien ennusteiden mukaan sekä oikea laita että vasen laita saattavat kasvattaa merkittävästi osuuttaan parlamentissa, ja keskusta, jota Macron periaatteessa edustaa, saattaa olla jäämässä vähemmistöön. Nykyisellä presidentillä on ollut tukenaan se, että hänen puolueellaan on ollut parlamentissa yksinkertainen enemmistö ilman yhtään apupuoluettakin. Tulevien parlamenttivaalien osalta odotetaan paljon sirpaloituneempaa parlamenttia, mikä voi tarkoittaa paljon hankalampaa lähtökohtaa uudistusten läpiviemisen kannalta kuin mikä esimerkiksi edellisen parlamentin aikana on vallinnut. Valitaan presidentiksi kumpi tahansa, tämän pitäisi olla samoilla linjoilla Ranskan kansalliskokouksen enemmistön kanssa, jos haluaa jotain isompia uudistuksia läpi viedä.

  6. Ranska fani says:

    Laukkarisen Karin kanssa samaa mieltä Juhanan tekstistä – maistuu juosten kustulta noin kansanomaisesti sanottuna. Juhanan tekstit yleensä ottaen olleet hyviä joa vaikka vertaan Paunan blogeihin mutta nyt laskeuduttu melkein samalle tasolle. A Hyposta kanssa.

  7. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Ranska fani”; Ota mallia Karista myös muutoin. Kritiikki olisi hyvä antaa avoimesti omalla nimellä. Hypo A

  8. Juhana Brotherus says:

    Hyviä kommentteja “Kom”. Macronin haaste, mutta myös mahdollisuus, piilee vähäisissä linkeissä parlamenttiin. Presidenttinä hän voi hakea tukea eri uudistuksille eri ryhmistä. Lisäksi Macron on kampanjoinut avoimesti uudistavalla linjalla. On varsin selvää, ettei vanhojen valtapuolueiden edustajilta olisi tullut mitään merkittävämpiä muutoksia. Istuva presidentti ei saanut edes omaa puoluettaan mukaan. Nyt on edes toivoa. Sama näkyy markkinoilla: Ranskan osakemarkkinat hyppäsivät ylöspäin liki 10% vaalituloksen selvittyä ja Ranskan valtionlainojen korot laskivat rajusti.
    -Juhana Brotherus, Hypo

  9. kom says:

    Ajatus siitä, että joku voisi presidenttinä surffailla parlamentin eri ryhmistä tukea eri uudistuksille hakemassa on kaunis, mutta ei kovin realistinen. Todellisessa elämässä länsimaisissa parlamenteissa vaalien jälkeen osa ryhmistä muodostaa niin sanotun hallituksen, joka puolestaan pyrkii pitämään rivinsä kurissa ja toimii lakiesitysten käsittelyn kohdalla eräitä vähäisiä poikkeusaiheita lukuunottamatta kuin yhtenä ryhmänä. Hallituspuolueiden jäsenillä ei ole lakiesitysten kohdalla normaalisti lupaa toimia vastoin hallituksen yhdessä sopimaa linjaa. Lakiesitysten eteenpäin vieminen vaatii vähintään kansalliskokouksen enemmistöpäätöksen, ja sitä ei tule, jos enemmistöhallitus vastustaa esitystä.

    Ranskassa presidentillä on Suomea isommat valtaoikeudet muun muassa nimityskysymysten ja veto-oikeuden käytön osalta. Mutta lainsäädäntövalta on sielläkin silti lähinnä parlamentilla. Hallitus laatii lakiesitykset, parlamentti päättää niiden hyväksymisestä, ja lopuksi presidentti päättää joko lain hyväksymisestä tai veto-oikeuden käytöstä. Toki presidentin kantaa pyritään huomioimaan Ranskassa jo lakeja muotoiltaessa, jotta ei päädytä hylkäykseen siinä kohtaa. Presidentillä on Ranskassa laajahkot valtaoikeudet parlamentin esitysten torpedoimiseen, kun taas tällä on aika heikot valtaoikeudet omien esitysten eteenpäin viemiseen. Lakiuudistusten eteenpäin vieminen vaatii Ranskassa sekä lakiuudistukset hyväksyvän parlamentin että niille suosiollisen presidentin. Jos jompi kumpi on jotain uudistusta vastaan, se voi jäädä toteutumatta.

    Pörssikurssit heijastavat hyvin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna reaalisten tapahtumien ohella myös finanssialalla toimivien ihmisten psykologisia toimintamalleja, ryhmäkäyttäytymistä, sijoitusrobottien algoritmeja ja sen tyyppisiä muita asioita. Tulevien kansalliskokousvaalien tulos kuitenkin vasta kertoo, että mitä valittava presidentti pystyy tekemään ja mitä ei. USA:ssakin odotettiin taannoin monenlaisia muutoksia uudistusmielisenä itseään vaalikampanjoissa markkinoineen Trumpin tultua valtaan. Pörssikurssit pomppasivat valinnan jälkeen sielläkin. Moni presidentin ajama muutos on kuitenkin jo nyt törmännyt siellä siihen, ettei presidentin ajatuksille ole löytynyt parlamentin enemmistön tukea. Presidentti ei edes vahvojen presidenttien länsimaissa voi lakiasioissa kauheasti sooloilla, vaan pystyy tekemään lakimuutoksia vain, jos hallitus niitä ensin esittää ja parlamentti ne hyväksyy. Ranskassakaan presidentti ei pysty tekemään merkittäviä lakiuudistuksia yksinään, vaan on riippuvainen parlamentista.

  10. kom says:

    Toki sekin voi olla mahdollista, että Ranskassa nähtäisiin parlamenttivaalien jälkeen vähemmistöhallitus, jossa tilanteessa tuen haku lakiesityksille eri ryhmistä on normaalia arkea. Mutta ilman enemmistöhallitusta on hankalampi viedä läpi isoja lakimuutoksia, ja käytännössä sellainen tilanne on usein johtanut ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.

  11. Experto says:

    Ranskalaisille annetaan aivan liian suuret tulonsiirrot, maassa on turpea julkinen sektori ja jäykät työmarkkinat. Eli aivan samat haasteet kuin Suomessa. Ja yhtä vaikeaa uudistaa rakenteita kuin Suomessakin. Macron taitaa olla liian pehmeä siinä vaiheessa kun kansa velloo kaduille ja takapuolet isketään penkkiin. Espanja onnistui uudistumaan sosialistien jäljiltä.

  12. Olli Pasanen says:

    ” Ja jos Ranska todella lähtee, on euro ja EU kuollut. Sekasorron määrää ei tarvitse liioitella. Hallittua euroeroa ei nimittäin ole vielä keksitty populistien pörinästä huolimatta.”

    Sekasorron määrää ei tosiaan kannata liioitella, ettei käy kuten Breksitin tai Trumpin valinnan suhteen. Mitään talouskatastrofia ei tullut. Toisin kuin eurovaluuttaa perustettaessa.

  13. pessimisti pettyy varmasti says:

    Eurovaluutta aiheuttaa jo sen sekasorron mitä euroerosta toteutuvan pelätään. Se vaan tapahtuu hitaammin ja hiljaa velkaantumalla, kunnes lopulta pamahtaa. Valitettavasti rahoitusalalla toimivat ajattelevat usein liian lyhyellä tähtäimellä tai itsekkäästi omia tuotto-odotuksiaan. Ehkä eivät ymmärräkään laajempaa poliittista tai historiallista viitekuvaa. Kun eurosysteemin lasku lopulta lankeaa, sen maksamiseen osallistuvat kuitenkin ihan kaikki ja jokainen tulee sen nahoissaan tuntemaan.

    Euro on jo tuhoontuomittu idea ja mitä pitemmälle sen purkamista jatketaan, niin sitä vaikeammissa oloissa on tuo hankala toimenpide toteutettava. Siinä tapauksessa, että tämän tosiasian tunnustamisessa odotetaan liian pitkään, voi sitten ihan oikeastikin tapahtua melkein mitä vaan, niin taloudelle kuin jopa yhteiskuntajärjestyksellekin. Tässä vaiheessa kannattaisi minimoida riskit ja purkaa järjestelmä järjestyneiden olojen vallitessa, sillä tämä peli on jo hävitty.

  14. Sami Sinkkonen says:

    Uskomattominta orgaanista ainetta, mitä olen pitkään aikaan saanut mistää surkeasta suomalaisesta tuutista lukea! Juhana Brotherus, Hypon Asuntoneuvola, on korottanut itsensä Ranskan politiikan asiantuntijaksi kirjoituksella, jonka asiasiältö puuttuu. Mutta Juhana jakaa peittelemättä lukijoille oman viiteryhmänsä märkää unta ja toivetta siitä, etteivät hyväpalkkaiset haistapaskatyöt vaan loppuisi. Niin, Le Pen muuten voittaa. Nämä “gallupit”, joiden suurin tarkoitus ei ole siis kertoa totuudesta, vaan luoda kansalaisille tietyn viiteryhmän määrittelemiä mielikuvia on tehnyt joku Juhanan hengenheimolainen, jolta myös uhkaa demokratian toteutuessa lähteä hyväpalkkainen työ alta. Muistutan nyt ihmisiä “gallupeista” Brexitiä ja USAn vaalien alla – mites lopulta kävi? Niin käy nyttenkin ;)

  15. Juhana Brotherus says:

    Mielenkiintoisia pohdintoja monella. Mielipiteitä maailmaan mahtuu ja hyvä niin! Nyt toisen kierroksen lähestyessä hyvä muistaa keskeinen ero Ranskan mielipidemittauksiin verrattuna Brexitin ja USA vaaleihin – suuruusluokka täysin toinen:

    Remain johti briteissä 1-2%
    Clinton johti USA:ssa 2-3%
    Macron johtaa nyt Ranskassa yli 20%

    Kaksi näistä mahtuu normaalin virhemarginaalin sisään, yksi ei mitenkään. Mutta vaalit ratkaisevat, eivät onneksi mittaukset. Sunnuntaina nähdään lopputulokset. Markkinat eivät ole mitenkään varautuneet Le Penin loikkaan – jännitystä riittää.
    -Juhana Brotherus, Hypo

  16. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Sami Sinkkonen”; Pyydän, että pysyt asiassa ja kirjoitat asiallisesti, jos haluat saada mielipiteesi julki tällä kanavalla. Kiitos etukäteen. Hypo A

  17. Lauri Toikka says:

    Ranska on ylpeä vallan kumouksestaan.
    Ludvikin pääkin putosi giljotiinissa omasta
    ennusteluista huolimatta.

  18. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne; Sami Sinkkosta kaipaan kommentoimaan vielä vaalien lopputulosta. Hyvää alkutalve…anteeksi alkukesää kaikille. Hypo A

Kommentoi