Pääministerin supersuosittu fläppitaulu sisälsikin silmänkääntötempun, joka meni kaikilta ohi…

07:45

Budjettiriihi on oli tällä kertaa tavallistakin maaseutumaisempi kuten riihi sanana antaa odottaakin. Riihestä syntyi nimittäin draamaa, jonka käsikirjoitus oli mitä juonikkain. Draaman ydin oli silmänkääntötemppu joka hakee vertaistaan. Ei voi kuin onnitella käsikirjoittajia ja ohjaajia.

Kaupunkilaisten päivähoitomaksut ja kaupunkilaisten kiinteistöverot sekä kulkuneuvoverot laitettiin vastakkain ahneilla gryndereillä ja rikkaiden huvipursilla maustaen. Ensin hallitus pelotteli pitkään päivähoitomaksujen korotuksella ja sitten siitä pelosta ”vapautettiin” kiinteistöverojen nostolla ja uusilla, lähinnä kaupunkilaisten, prätkien ja veneiden veroilla.

Nyt koko kansa puhuu tästä ja pohdiskelee sitä kuinka sujuvasti hallitus käveli varsinkin kaupunkikuntien yli taas kerran.  Samalla käydään kiivasta keskustelua ulkoministeri Soinin sanavalintojen oikeellisuudesta. En ota kantaa, mutta kyllä Soinilla oli hyvin merkittävä rooli tässä näytelmässä. Retoriikka on niin ehtaa ”veikkovennamoa”, että puolueen olisi hyvä muuttaa nimensäkin takaisin Suomen Maaseudun Puolueeksi. Tällä menolla kaupunkilähiöiden pieni- ja keskituloiset palaavat varmuudella demareiden äänestäjäkuntaan tai nukkuvien puolueeseen.

Yksi asia on jäänyt kuitenkin kokonaan keskustelun ulkopuolella. Kertokaa minulle mistä otettiin nämä maaseudun extratukirahat? Siitä ei kukaan puhu mitään. Millä tuo 50 miljoonaa euroa rahoitetaan? Puhumattakaan muista haja-asutusalueiden tuista, metsänomistajien lisäverovapauksista, maa-, poro- ja metsätilojen yrittäjävähennyksistä, maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden verovapauksista ja erityisesti välillisistä maataloutta rahoittavien pankkien tukitoimista. Eipä ole vastaavaa ikinä näkynyt kaupunkilaista asuntotuotantoa rahoittavien pankkien kohdalla. Päinvastoin. Asuntotuotannon rahoitusmahdollisuudet kiristyvät.

Näyttää taas kerran siltä, että kaupunkilaisia rangaistaan kaupungistumisesta. Asumismenot nousevat edelleen, eikä sen rakenteellisiin syihin tahdota saada aikaan kestäviä ja kauaskantoisia ratkaisuja. Joku voi toki ajatella, että siitähän saitte, kun muutitte pois meidän maaseutuvaalipiiristä. Kärsikää siellä ”lähiöhelvetissänne”. Kukaan vaan ei tunnu ymmärtävän, että kaupungistuminen on luonnonvoima, eikä poliittinen suuntaus. Kaupungit kasvavat syntyvyyden ja maahanmuuton kautta. Maakunnat heikkenevät taas ihan oman väestörakenteensa ja erityisesti maahanmuuttoarkuuden vuoksi.

Mitä tulee itse kiinteistöveroon, niin kannatan avointa keskustelua kiinteistöveron asemasta, mutta silloin pitää aivan ehdottomasti ottaa puheeksi ensimmäisenä sen kattavuus. Maatalousmaa ja metsämaa pitää saada verotuksen piiriin myös. Jos kerran haluaa käyttää valtaa manttaalien avulla, niin pitää maksaa verotkin manttaalien mukaan.

Parempaan Kaupunkiasumiseen. Turvallisesti. Hypo A

Kirjoittaja on Hypon toimitusjohtaja.

Kommentit: 68 kpl
  1. Järkihoi älä jätä says:

    Nykypäivänä entistä enemmän hoidetaan töitä tietokoneiden kautta. Miksi pitää asua Helsingissä, kun monet näistä töistä pystyisi tekemään muuallakin. Asumisen kalleus on tekemällä tehty ja joku hyötyy tästä!

  2. nollakorko says:

    Puhe kuin vasemmistopolitiikolta.
    Todellinen rimanalitus.

  3. 5-henkisen kaupunkilaisperheen isä says:

    Kiitos tästä nostosta!

  4. Entinen stadin asukki says:

    Luonnonvoima taitaa olla kääntymässä itseään vastaan?
    Veikkaan että väki alkaa seurata perässä ja muuttaa ulos Helsingistä. Etenkin yrittäjähenkiset. Enpä tarvinnut kuusinumeroisia rahoituksia yritykseni aloittamiseen täällä kaukana “Toijalan toisella puolen”. Ja se näkyy myös tuotteen loppuhinnassa. Asiakas hyötyy.

  5. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentista “Järkihoi älä jätä”; Näinhän sitä luulisi, mutta digiaikana näyttää korostuvan vielä enemmän face-to-face toiminta ja läsnäolo. Omalla rahalla saa toki asua ihan missä vaan. Asumisen kalleus johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta verovaroin toteutetusta kaupunkivastaisesta politiikasta. Hypo A

  6. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “nollakorko”; Ilmeisesti Jan Vapaavuorikin saa Teiltä saman leiman kritisoimalla tehtyä ARA-päätöstä päivän HS-haastattelussa. Hypo A

  7. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “5-henkisen kaupunkilaisperheen isä”; Lisää sanoja ei tarvita. Ymmärrämme toisiamme. Hypo A

  8. Vähän tasapuolisuutta kiitos says:

    Huhhuh. Maatalouden 50 miljoonaa voisi ottaa kevyesti vaikkapa pääkaupunkiseudun raidejokerin tukiaisista. Maataloudelle valtio on aiheuttanut merkittävää haittaa Venäjä-pakotteilla. Pääkaupungin luulisi pärjättävän ilman aluetukiakin. Pääkaupungin asuntotuotantoa rahoittavia pankkeja muuten tuetaan rutkasti ainakin korotetuilla asumistuilla. Taisi yhtälön toinen puoli, eli kaupunkien tukiaiset vähän unohtua.

  9. Oulu says:

    Taas kerran: kenekään ei pidä asua Helsingissä eikä maaseudulla, mutta miksi maalla asuvat ja varsinkin maataloudessa toimivat eivät maksaisi itse valinnoistaan? Maataloustuottajat ovat vapaamatkustajia, joiden tuet maksetaan kaupungeista kerätyillä valtionveroilla.

  10. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Entinen stadin asukki”; Hienoa. Omalla rahallahan saa asua ja yrittää ihan missä vaan. Toivottavasti meno jatkuu samanlaisena. Hypo A

  11. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Vähän tasapuolisuutta kiitos.”; Kyse on yksinkertaisesti investointien kannattavuudesta. Toiset eivät kannata. Toiset kannattavat, vaikka kuinka yrittäisi estää laskelmien lopputuloksen parametripelillä. Asumistuet eivät valu pankkeihin. Asumistuet valuvat vuokranantajille. Hypo A

  12. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Oulu”; Totuuden nimissä kyllä tässä maassa pitäisi katsoa syvälle peiliin ja kysyä miksi oikeastaan mikään elämän ja liiketoiminnan alue ei pärjää ilman tukiaisia. Vähemmän tukia, enemmän omillaan elämistä. Vaikea yhtälö. Toisille tuet ovat väliaikaista apua, toisille jatkuvan toiminnan elinehto. Hypo A

  13. Tiina says:

    Jos maataloustukien maksua aikaistetaan, kulut eivät kokonaisuudessaan lisäänny. Rahoituksen lisääminen maatalouden investointeihin ei saisi olla eri viivalla kuin muiden yritystukien – maatalouden rakennetukirahasto vaatii niin tolkuttoman paperimäärän, että ydinvoimalakin rakentuu helpommin. Luulisi jokaisen haluavan puhdasta suomalaista ruokaa, mutta mihin hintaan? Maanviljelijän keskituntiansio on vähän päälle 2 euroa/tunti ja kaupunkilaisia ei saa töihin alle aiempien ansioiden kun tuet juokseva, toisin kun maanviljelijöillä joilla on jatkuvat kiinteät kulut eikä mitään tukea ennen kuin firma on pantu kokonaan kiinni – ja mitenkäs panet sen kiinni jos on miljoona velkaa pankille. Kiinteistöveroakin voisi maksaa, jos maalle saisi edes rakentaa eli hyödyntää maata muuhun kuin maa- ja metsätalouteen, mutta maankäyttö- ja rakennuslaki rajoittaa rakennuslupia täysin kohtuuttomasti. Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin esittää mielipiteitä totuutena.

  14. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tiina”; Tätäpä juuri tarkoitin. Miljoona velkaa pankille, jonka asema veronmaksajien avulla taattu. Maanviljelijä itse kärvistelee pankkien ja ostovoimaisten tukkureiden välissä. Kovasti osuustoiminnallisia muuten molemmat. Missä siis vika, kun ilman tukiaisia toiminta ei kannata? En nyt lähtisi ensimmäiseksi syyttämään kaupunkilaisia siitä, etteivät maksa tarpeeksi ruoastaan… Hypo A

  15. Tuomo Liukkonen says:

    Haluatko avata mitä “maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden verovapaudet” ovat? Vähän epäilen ettei sellaisia ole olemassakaan.
    Yrittäjävähennys ei koske vain maataloutta, vaan sen saa kaikki elinkeinoharjoittajat

  16. make says:

    Mikään ei ole muuttunut,
    kepu pettää edelleen ja aina

  17. make says:

    Tuomo Liukoselle tiedoksi, esimerkiksi tupaöljy millä ajetaan ees taas, missä ovat mönkijöitte ja muitten vempeleitten verot, moottoriveneelä on paha ajella ruishalmeessa, muut tukiaiset löytyvät ministeriön tukihakemussivuilta ja niitä on paljon.

  18. ostaja maalta says:

    “digiaikana näyttää korostuvan vielä enemmän face-to-face toiminta ” kyllä suuntaus enempi että kaupat hoidetaan verkossa kuin kivijalkaliikkeissä toki “ideaparkkeja” tarvitaan ja nekin on yhtä lähellä maalaisia kuin kaupunkilaisia

  19. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Menemättä yksityiskohtiin olisi hyvä, että kaikenlainen yrittäminen on vero- ja tukikohtelun osalta samalla viivalla. Minusta ainoa oikea suunta on markkinaehtoisuus – globaalien markkinoiden näkökulmasta. Hypo A

  20. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Make”; Olemme itse itsemme ajaneet tähän tilanteeseen. Korjausliike olisi pitänyt tehdä hyvän sään aikana viimeistään vuosituhannen vaihteessa, mutta euro- ja Nokia-huuma vei mennessään. Hypo A

  21. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “ostaja maalta”; Tässä nähdään Suomen ja Ruotsin ero. Suomalaiset ovat insinöörikansaa, joka vetäytyy mielellään metsään ja netin taakse. Asiantuntijaosaamisen luominen ja erityisesti vienti maailmalle edellyttää face-to-face vuorovaikutusta. Kaupungit mahdollistavat tämän. Hypo A

  22. make says:

    Niin ja nollakorko voisi tutustua asioihin ja selvittää itselleen mitä on vasemmisto tai oikeisto politiikka,nyt on kyseessä kepu-politiikka ja sen seurauksena otetaan mukavasti lisää valtion velkaa,sitä mitä nyky hallitus lupasi pienentää ja jopa lopettaa.
    Muistan kun hetki sitten MTK:n nokkamies itki sateista ja viljan menetyksistä,asiat niin huonosti,että pulutkin joutuvat syömään jyviä polvillaan.
    Tietääkseni viljakasveja on vuosikymmeniä jalostettu tanakkavartisiksi etteivät lakoontuisi.
    Tämä on sitä kepu-pettää aina juttua.
    Erikoisia yrittäjiä ovat maan viljelijät,ei tule mieleen toisia yrittäjiä tai yrityksiä joila olisi edes lähelle samaamäärää tukiaisia.
    Sitä kutsutaa sosiaalipummaamiseksi ei yrittämiseksi.
    Sanon tämän yli 40-vuoden yrittäjä kokemuksella.

  23. Heikki D. Häkkinen says:

    Maataloutta tuetaan joka puolella maailmaa. Sen takia se varsinainen tuottajahinta on niin alhainen. Maataloustuki on aivan välttämätön Suomessa. Elintarvikeketju työllistää satojatuhansia ihmisiä. Tuskin heille löytyy korvaavia työpaikkoja, puhumattakaan millä ihmeellä me ostamme kaikki elintarvikkeet ulkomailta?

  24. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Heikki D. Häkkinen”; Mikä onkaan tilanne lahden toisella puolella Ruotsissa? Ovatko ymmärtäneet, jotain mitä me emme ole hoksanneet… Hypo A

  25. Pekka Valkonen says:

    Maa-ja metsätaloustuella ylläpidetään työttömyyttä. Ihmisille maksetaan kummallisin perustein siitä, että he pysyvät kotonaan elinkelvottomilla alueilla. Samaan aikaan tuodaan kaupunkeihin rakennustyövoimaa Virosta ja muualta Baltiasta, Venäjältä, Puolasta jne. Yksi oudoista rahansiirroista on metsätaimikoiden hoidon Kemera-tuki, 55 milj.euroa tänä vuonna. Taimikoiden omistajille maksetaan 160-430 euroa hehtaarilta siitä, että he raivaavat tai raivauttavat omaa taimikkoaan.
    Tukinimikkeitä on satoja ja vaikuttaa siltä, että vain mielikuvitus voi olla esteenä uusien tukien keksimiselle.

  26. Heikki D. says:

    Ruotsin maataloudesta 90% on Tukholman eteläpuolella. Jokainen maa lähtee siitä että on omaa maataloustuotantoa, niin Ruotsissakin tehdään. Maantieteelle ei vaan mahda mitään. Maatalouden tuki on pikkujuttu verrattuna työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. EU:n jäsenmaksujen palautuksia ei saa muuten kuin maataloustukena, joten nekin rahat jäävät saamatta lopettamalla omaa kansallista tukea. Yksinkertaista eikö?

  27. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Pekka Valkonen”; Euroautuus ja Vanhasen hallitusten politiikka tekivät tepposet. Meillä olisi ollut 10 vuotta aikaa sopeutua ennen kuin finanssi- ja valtiokriisit iskivät. Nyt olemme poliittisessa lupausten pettämiskriisissä. Verotukia ja -huojennuksia luvanneet joutuvat perumaan lupauksiaan ja pelkäävät uudelleenvalintansa puolesta. Kaikkein hulluinta tässä on se, että koko maan valtapoliittinen eliitti vannoo 25 vuotta vanhojen liiketoimintaprosessien “re-engineering” -oppien nimeen. Talouselämänkin puolella niitä aikoja muistellaan päätä puistellen. Kallis tapa oppia asioita kantapään kautta. Aikamoista. Hypo A

  28. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Heikki D”; Tätä juuri olen tarkoittanut. 10 miljoonainen Ruotsin kansa elää Tukholmasta etelään ja sielläkin rannikkoseuduilla. 5,5 miljoonainen Suomen kansa pyrkii sitkeästi asuttamaan koko maan Hangosta Nuorgamiin. Perusero Ruotsin ja Suomen välillä on se, että Ruotsissa asuminen, taloudellinen toimeliaisuus ja kaupungistuminen on saanut kehittyä luonnollisesti. Suomessa kaupungistumista on jarrutettu 70 vuotta. Hypo A

  29. Tuomo Liukkonen says:

    Make, tupaöljyllä tarkoittanet moottoripolttoöljyä. Erona dieseliin on tosiaan alhaisempi energiavero. Moottoripolttoöljyä saa käyttää maatalousajossa mutta myös moottorityökoneissä (kaivurit, pyöräkuormaajat yms.) sekä lämmityksessä omakotitaloissa. Kevyen lämmitysöljyn matalasta verotuksesta hyötyvät siis maatalouksien lisäksi maanrakennusyrittäjät, metsäkoneyrittäjät, omakotiasujat ja lukuisat muut yrittäjät.
    Ari Pauna, jos mönkijät ovat ainoat koneet, jotka kuuluvat kategoriaan “maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden verovapaudet”, kannattaisi ensin perehtyä ensin asiaan ja kirjoittaa siten. Mönkijät ovat pääosin kaupunkilaisten hupilaitteita, vähemmän niitä on maatalouksien hyötykäytössä. Lisäksi mönkijät ovat edullisia verrattuna muihin maatalouskoneisiin eli siksikin väite on lähinnä huvittava. Jos jollain tilalla on mönkijä, se tuskin edustaa puolta prosenttiakaan tilan kalustosta eli verrattavissa itikan pissaan Itämeressä.
    Jos globaaleihin markkinoihin halutaan, pitäisi työvoiman olla niissä mukana. Jos joku haluaa Suomessa työskennellä parin euron tuntipalkalla, se silloin sallittakoon. Esim. Euroopan halvimmasta vehnästä valmistetaan Euroopan kalleinta leipää, ja osasyynä on kalliit työvoimakustannukset ja sivukulut.
    Suotavaa olisi myös, että Suomessa käytettäisiin vain tuotteita, joita on laillista tuottaa täällä. Tänne tuodaan luvattoman paljon tuotteita, joita täällä ei saisi tuottaa laillisesti. Suomi antaa kilpailuetua muille maille tiukoilla tuotantovaatimuksilla.

  30. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Missä kohtaa olen puhunut mönkijöistä. Nyt taisi mennä kommentti väärään osoitteeseen. Jokaisen suomalaisen pitää olla valmis globaaleihin markkinoihin. Ei ole kyse siitä halutaanko. On pakko. Se, että lainsäädännöllä pakotetaan ja siihen vedoten vaaditaan ostamaan vain suomalaista on mielenkiintoista ja aikamoista. Hypo A

  31. Tuomo Liukkonen says:

    Ari, myönnän virheeni – Make otti esille mönkjät. Mutta Ari, kertoisitko minulle mitä tarkoitat “maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden verovapauksilla”? Vai onko se vain fiktiota? Heitto jolla yrität saada maatalouden näyttämään toiminnalle joka ei maksa veroja?
    Ari, haluat ymmärtää minut väärin – ehkä tahallisesti.
    Minä toimin viljantuottajana globaalilla markkinoilla. Hinta muodustuu maailmalla, ja Suomessa tästä hinnasta vähennetään 20-50 euroa. Eurooppalaiseen viljelijän verratuna Suomen laki laittaa minulle enemmän vaatimuksia jotka lisäävät kustannuksia. Glyfosaattia (Roundup) saa ruiskuttaa leipäviljaan juuri ennen puintia Euroopassa, Suomen laki kieltää sen. Tämä lisää kuluja.
    Eurooppalaisilta vaaditaan vähäpäästöisiä koneita, kehittyvissä maissa ei ole tälläisiä vaatimuksia.
    Joko alat ymmärtää mitä tarkoitan?

  32. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkkonen”; Eipä mitään. Tahdon vain sanoa, että ihan samalla tavalla me suomalaiset pankit sopeudumme globaaliin talouteen. Emme silti vaadi tekemään talletuksia ja ottamaan lainoja vain suomalaisista pankeista, jotka ovat vakavaraisimpia maailmassa. Silti. Rakennemuutos jyrää ja pankkialalla alkaa pudotuspeli. Suomalaisia pankkeja on lähes 300 vain 5,5 miljoonaa asukasta kohden. Keskitase vain n. 500 miljoonaa euroa/pankki. Ruotsissa 100 pankkia 10 miljoonaa asukasta kohden. Kyllä se nyt vaan on niin, että me suomalaiset tuhlaamme rahat rakenteisiin, hallintoon, valvontaan ja kannattamattomien toimintojen tekohengittämiseen. Ei maa- ja metsätalous ole ainoa ala joka kohtaa globaalit haasteet. Hypo A

  33. Tuomo Liukkonen says:

    Ari, minun silmissäni uskottavuutesi häviää silmissä.
    Olen useamman kerran kysynyt mitä tarkoitat maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden verovapauksilla mutta et taida itsekään tietää. Ja miten voisitkaan, koska sellaisia ei vain ole olemassa. Ja kun yksi fakta on pielessä, voi olla useampikin.
    Pankkiasioita en kommentoi, koska niitä ei ole alkuperäisessä aiheessa.
    Sen sijaan viimeinen kappale herättää kysymyksiä. Miten saa “manttaaleilla” valtaa?
    Metsän kiinteistövero poistui, tilalle tuli 32 prosentin pääomavero metsänmyynnistä. Toivottavasti tiesit edes tämän metsänomistamisesta. Samoin pelto tulee verotetuksi maatalousyrityksen tuotosta.
    Miten verotuksen kiristäminen ja uusien verotuskohteiden keksiminen lisää suomalaisten yritysten pärjäämistä glopaaleilla markkinoilla?

  34. Sami says:

    Millä ihmeellä perustelet asuminen kalleuden (ilmeisesti kaupungeissa) perustuvan verovaroilla rahoitettuun kaupunkivastaiseen politiikkaan? Ymmärrän jos politiikalla on hidastettu kaupungistumista, mutta eikö asumisen hinnan kannalta avaintekijät ole pitkälti kaupunkien päättäjillä. Kannatatko myös asumistukijärjestelmästä luopumista, siinä kai asutaan muilla kuin omilla rahoilla ja tuo verotuki on kasvanut paljon nopeammin kuin maatalouden tukiaiset

  35. Heikki D. says:

    Kyllä Ruotsista kannattaa ottaa mallia monessa mielessä, esim siellä maatalous on vapautettu kiinteistöveroista. Suomalaiset lihanjalostusyritykset ovat ostaneet ison siivun sikäläisistä yrityksistä. Kuulin että suomalainen liha menee hyvin kaupaksi ja ruotsalaisen lihan tuottajahinta on 50% korkeampi Suomeen verrattuna. Se johtuu siitä että Ruotsissa lihan tuotanto alittaa reippaasti kulutuksen ja ruotsalainen kuluttaja haluaa ensisijaisesti ostaa kotimaista lihaa, toissijaisesti suomalaista ja sitten vasta halpaa bulkkituottetta muualta. Tämä siis tämän kesän tietoa. Minulla on oma lehmä ojassa koska olen maidon- ja lihan tuottaja.

  36. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Nyt taidat itse tahtoa ymmärtää asiat väärin. Olen jo useamman kerran vastannut asiaan tämän median antamin mahdollisuuksin. Manttaali viittaa suomalaisen edustuksellisen järjestelmän historialliseen valuvikaan, mutta aika hoitaa sen. Ja siitähän tässä asiassa on aika pitkälti kyse. Hypo A

  37. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Sami”; Kyllä olen sitä mieltä, että asumisen tukijärjestelmiä tulee karsia kaikilta asuntojen hallintamuodoilta. Ei pelkästään omistusasumiselta. Olen siitäkin puhunut jo pitkään. Hypo A

  38. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Heikki D.”; Kannattaa tehdä Ruotsin ja Suomen tilanteesta osalta kokonaisvertailu. Kumpi tukee enemmän maatalouttaan? Hypo A

  39. Tuomo Liukkonen says:

    Ari, kun et ole vastannut kertaakaan, vaan kääntänyt aiheen muualle – kuin taikuri silmänkääntötemppuineen.
    Edelleen odotan vastausta maatalouskoneiden verovapauksista.
    “Manttaali viittaa suomalaisen edustuksellisen järjestelmän historialliseen valuvikaan, mutta aika hoitaa sen. Ja siitähän tässä asiassa on aika pitkälti kyse. ” Tässä on kyllä hieno lause mutta sisältöä siinä ei ole yhtään. Vielä vähemmän se kertoo miten maanomistamisella saa valtaa.
    Tämä kirjoitukseksi alkaa tuntumaan populistiselle. Kirjoitetaan teksti vääristellen totuutta jotta saadaan ajettua omaa asiaa – Tässä tapauksessa Hypotekkiyhdistyksen asiaa. Syvempää paneutumista tekstin “faktoihin” se ei kestä.

  40. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Emme taida löytää toisiamme. Sinä vaikutat olevan vahvasti mieltä, että maataloutta pitää tukea vielä nykyistä enemmän ja laajemmin kuin muita yritysmuotoja. Minä taas olen yrittänyt sanoa, että kaikenlaisia tukia pitää karsia – kaikenlaisten yritysmuotojen kone – ja laitehankintojen verokohtelua myöten. Et myöskään tahdo nähdä oikein hyvää siinä, että jo lähes 4,0 miljoona suomalaista asuu kaupungeissa tai kaupunkimaisilla alueilla ja että heidän edustuksellisen painoarvon tulisi kasvaisi tässä yhteiskunnassa samassa tahdissa. Hypo A

  41. Tuomo Liukkonen says:

    Olin jo päättänyt että lopetan kommentoinnin, mutta en tykkää että minun väitetään olevan jotain mieltä jota en ole.
    En ole sanallakaan sanonut että maataloutta pitää tukea enemmän. “Ari Pauna”, älä siis väitä minun niin olevan sitä mieltä. Kerrottakoon vielä julksisesti. Ei ole mitään maataloutta suosivaa kone- ja laitehankintoja suosivaa verokohtelua. Fiktio ei muutu faktaksi, vaikka toistelisit sitä täällä loputtomin.
    Suomi on demokraattinen maa, ja kaupunkilaiset saavat sen painoarvon mitä vaalit antavat.
    Minä olen asunut asunut kaupungissa ja en halua asua siellä. Toivottavasti minua ei kukaan – hypoteekkiyhdistyskään – pakota muuttamaan kaupunkiin.
    Ja kun olet noin kaupunkilaistumisen puolesta, niin lopuksi kysymys ajateltavaksi. Jos kaupungissa asuminen on niin hienoa ja mukavaa, niin miksi sieltä pitää paeta maalle joka ikinen viikonloppu heti kun työt antavat myöten? Onko maalla kuiteskin jotain parempaa mitä ei kaupungissa ole – jotain sellaista mitä ei voi mitata kylmällä rahalla.

  42. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Timo Aron sanoin: Suomen rannikkovyöhyke (20 km leveä) käsittää 8 prosenttia koko maan pinta-alasta, kattaa lähes 50 prosenttia koko Suomen työpaikoista, asuttaa lähes 45 prosenttia suomalaisista ja tuottaa lähes 75 prosenttia koko Suomen viennistä. Historiallisesti Suomi on asutettu rannikoilta käsin. Nyt se väestöllisesti palautuu rannikkoja kohti. Osa saattaa vielä mökkeillä erilaisissa “kuningaskunnissa”, mutta pikkuhiljaa suurin osa suuntaa ihan muualle viettämään vapaa-aikaansa. Suomi on tyhjäksi jäävien kakkos-, kolmos- ja nelosasuntojen/-mökkien luvattu maa. Hypo A

  43. Pekka Valkonen says:

    Tuomo Liukkoselle maa- ja metsätalouskoneiden verottomuudesta. Omistan vähäisen metsäpalstan ja olen hankkinut sitä varten pieniä metsätyökoneita. Kaikista hankinnoista: itse laitteet, polttoaineet, huollot varaosineen jne. palautetaan alv. lyhentämättömänä ja jäljelle jäävän hinnan saa vähentää pääomatuloista ja ellei niitä ole, muista tuloista. Samat vähennykset saa vaatteista, jalkineista, turvavälineistä yms. mitä metsänhoidossa voi tarvita. Kodin ja palstan välisestä matkustamisesta saa verotuksessa hyvityksenä kilometrivähennyksen. Kirsikkana kakun päälle tulee taimikon hoidon osalta vielä verovaroista maksettava Kemera-tuki, joka minun laiskalla työvauhdillani antaa pääomaverotetun parinkympin tuntipalkan.

  44. Tuomo Liukkonen says:

    Ari Pauna, jos laitetaan rannikkovyöhykkeelle muuri, jonka läpi ei mene sisämaassa tuotettua tavaraa, niin kuinka pitkään rannikkoseutu pärjäisi? Taitaa rannikkoseutu tarvita sisäsuomesta raaka-aineita.
    Kuinka pitkään pitää odottaa että Nelostien liikenne viikonloppuisin vähenee? Tähän asti se on kasvanut vuosi vuodelta. Eli ennustusta vapaa-ajan viettämisstä muualla kuin maalla ei tunnu vielä vuosiin uskottavalta.
    Pekka Valkonen, kyllä varmasti saat alvin takaisin ostoista. Mutta niin saa jokaikinen muukin yritys Suomessa. Kuten nimikin arvonlisävero kertoo, sitä maketaan yrityksessä tapahtuvassa arvonlisäyksestä.
    Kemera-tukia en varsinaisesti itsekään ymmärrä. Ehkä sillä korvataan kallista työvoimaa. Tänne kun ei saa ottaa halpaa ulkomaalaista työvoimaa muutaman euron tuntipalkalla. Glopalisaatio olisi varmasti kiva kun siitä saisi otta a “rusinat pullasta”.

  45. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Tähän kiteytyykin koko tämän asian ydinongelma ja tähän on siksi hyvä lopettaa tämä keskustelu. Sama virsi läpi “tavarantoimittaja-alueiden”. Häntä heiluttaa koiraa. M.O.T. Hyvää illan jatkoa kaikille Ruotsi-maaottelun kirvelevästä tappiosta huolimatta. Hypo A

  46. Aki J. says:

    Pelto- ja metsämaan kiinteistöverotus tekisi sitten sen, että jokamiehenoikeudet loppuisivat siihen paikkaan; ei kiinteistöverotetulle alueelle ole kenelläkään asiaa mennä mitään omin päin keräämään – ihan turha vääntää, etteivät nämä olisi sidoksissa keskenään. Kuka tähän haluaa??

  47. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Aki J.”; Vastaan vielä tähän yhtä asiaa pohtien. Mitähän siitäkin tulisi, jos samalla asenteella toimittaisiin kiinteistöverotetuilla kaupunkialueilla. Hypo A

  48. Tuomo Liukkonen says:

    Minunkin mailla loppuisi jokamiehenoikeudet jos kiinteistöverotus koskisi pelto- ja metsämaita. Eiköhän kaupungissa kiinteistöverotettu alue ole jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle.
    Taajamassa saa kiinteistöveroa vastaan tien kunnossapidon, asfaltin,katuvalaistuksen ja lumityöt. Aika hyvä vastine. Maalla saa ehkä pienen avustuksen yksityistiehen, mutta suurin osa jää käyttäjien maksettavaksi.

  49. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Omat on maksut monelle asialle kiinteistöveron lisäksi kaupunkialueilla ja mm. turvallinen liikkuminen jalkakäytävillä on kaupunkikiinteistöjä omistavien tahojen, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden, vastuulla ja ihan omalla kustannuksella vielä. Esimerkkinä katoilta putoavat lumet ja jäät ym. Miettikääpä millaiset määrät ihmisiä kulkee esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan kaupunkikiinteistöjen jalkakäytävillä. Taitaa marjanpoimijoiden määrät jäädä kauas taakse. Hypo A

  50. Tuomo Liukkonen says:

    Kerran, pari talvessa lumien pudottaminen katolta ei kuulosta suurelta kululta. Ja vakuutukset maksavat jalankulkijoille sattuvat korvaukset.
    Minulla on viljatila, millaisen summan luulet minun maksavan kiinteistöveroa? Ja millaisen summan minun sitä pitäisi maksaa? Kerrottakoon vielä, että minun kiinteistöveromaksuni on pieni verrattuna johonkin karjatilaan.
    Marjanpoimien suhteen tilanne on periaattellinen jos suomeen määrätään kiinteistövero maa- ja metsätalousmaalle. Jos omistaminen on verotettavaa toimintaa, niin se pitää saada kerättyä pois kaikilta jotka hyödyntävät ko. maa-aluetta. Yritystoiminta on yritystoimintaa. En uskokaan että Hypoteekkiyhdistyskään lainaa senttiäkään rahaa ilman korkoa.

  51. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Juurikin niin. Yritystoiminta on yritystoimintaa. Hypo ei lainaa senttiäkään rahaa ilman korkoa, muttei myöskään vaadi kaiken maailman tukia pärjätäkseen globaaleilla pankkimarkkinoilla ja kiristyvässä kotimaisessa pankkikilpailussa. Päinvastoin S&P:n mukaan Hypo on Suomen vakavaraisin pankki ja omaa globaalistikin vertaillen erittäin terveen luottokannan kirkkaasti Suomen alhaisimmin järjestämättömin lainoin (0,24 prosenttia luottokannasta). Hypo oli muuten maan ainoa pankki 1990-luvun pankkikriisissä joka ei tarvinnut valtiota apuun. Perinteet velvoittavat. Hypo A

  52. Tuomo Liukkonen says:

    Perinteet velvoittavat. Oliko yhdistyksen alkuaikoina tarkoituksena lainan myöntäminen maaseudulle? Ja jäseninä lainanottajat eli maaseudun asukkaat?
    Mikäs pankkina ollessa. Kiinteistöjen arvot romahtavat harvoin, pankkeja ei tueta muissa maissa ja lakien aiheuttamat kulut eivät eroa suuremmin muissa maissa. Ja kun lainaa rahaa vain varakkaille, niin harvoin tulee tappioita. Antaa muiden tehdä huonommat kaupat.
    Ja mikäs teidän on huudellessa ilman vastuuta. Ei Hypo tule jakaman omistaan rahaa ruoan pitämisenä halpana jos ja kun ruoasta tulee pula. Ja siitä tulee. Vatsa täynnä viljelijän tuottamaa ruokaa on hyvä huudella.

  53. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Hypon tasevastuut ovat n. 2,5 miljardia euroa. Pankin koon puolesta kaikki maan säästöpankit, paikallisosuuspankit ja 180 OP-ryhmän osuuspankkia jäävät kyllä vastuunkantajina taaksemme. Veikkaisin, että ennen kuin ruoasta tulee pula, niin ennen sitä rahasta on tullut vielä enemmän pula. Hyvää syksyn jatkoa. Hypo A

  54. Maalaispankkiiri says:

    Tuista puheenollen miten Hypoteekkiyhdistyksen jäsenet mahtavat ymmärtää kun Hypoteekkiyhdistyksen varoilla tuetaan Pankkiiri Paunan näkyvyyttä Uudessa Suomessa aiheella joka ei liippaa pätkääkään asuntolaina-asiakkaiden asiaa. Blogien kulmassa lukee mainos – ketä Paunan mainoksilla on tarkoitus mainostaa? Muutoinkin suutari pysyköön lestissään vai onko blogeilla tarkoitus vain ärsyttää klikkien toivossa – näkyvyydelle on hintansa.

  55. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Maalaispankkiiri”; Päinvastoin. Hypo puhuu asuntovelallisten ja Hypon rahoittajien puolesta kaupungistuvassa Suomessa. Hypo A

  56. ööh says:

    Olipa poliittinen kirjoitus. Näin omituista väittettä en muista vuosiin edes kuulleeni syntyvyydestä:

    “Kaupungit kasvavat syntyvyyden ja maahanmuuton kautta. Maakunnat heikkenevät taas ihan oman väestörakenteensa ja erityisesti maahanmuuttoarkuuden vuoksi.”

    Itse asiassa tilastojen mukaan Suomen alhaisin syntyvyys on yliopistokaupungeissa. Kaikkein alin se on Helsingissä, jossa syntyy keskimäärin vain 1,32 lasta naista kohti, mikäli Tilastokeskusta on uskominen. Korkein syntyvyys Suomen kaupungeista on Seinäjoella, jossa syntyvyys on 1,94 lasta naista kohti. Suomen väestö kasvaa syntyvyyden kautta vain kaupunkien ulkopuolella. Kaupunkien kohdalla Seinäjokea ja Oulua lukuunottamatta väestönkasvu olisi negatiivista ilman muuttoliikettä. Muuttoliikettä on erityisesti opiskelijaikäisten kohdalla. Kyse on tosiaan luonnonvoimain omaisesta ilmiöstä, joka tapahtuu. Mutta kehityksen kohdistumisen suunta (mihin kaupunkeihin kasvu kohdistuu ja mihin ei) ei ole silti luonnonlakien tavoin määrätty, vaan se on hyvin paljon riippuvainen poliittisista linjauksista.

    Mitä kaupungistumisen tukemiseen tulee, hallitus kyllä budjettiriihessä lisäsi pääkaupunkiseudun tuloja. Opiskelijoiden asumistuki kaksinkertaistetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, ja sitä korotetaan pienemmässä määrin myös muissa kaupungeissa. Tämä rahoitetaan päätöksen mukaan täysimääräisesti leikkaamalla asumistukien määriä vastaavalla summalla pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa. Voisi olettaa, että päätöksen myötä asuntojen hinnat pomppaavat ylöspäin eräissä yliopistokaupungeissa kun kymmeniä tuhansia opiskelijoita on markkinoilla paremmin asumistuin varustettuna ja valuvat alaspäin monessa muussa osassa maata.

    Uudisasuntotuet kohdistetaan budjettiriihen päätöksen mukaan vain kasvukeskuksiin ja niiden ympäristökuntiin. Vain perusparannustukia myönnetään muualle Suomeen. Rajoitus, jonka mukaan uudistuotannon tukia ei kasvukeskusten ulkopuolelle myönnetä, on nimenomaan kaupungistumistuki.

    Myös kiinteistöverouudistus lisää verotuloja nimenomaan kaupungeissa. Sitä tarkastelussa ei kai huomioida taaskaan, että valtio on Suomen suurin kiinteistöveronmaksaja. Kiinteistöveron noston myötä kaikki veronmaksajat tukevat yhdessä niitä kuntia, joissa on valtion kiinteistöjä tai niitä yksityisten tahojen kiinteistöjä, joista valtio ostaa palveluita.

  57. ööh says:

    Kannatan metsätalousmaan kiinteistöverotusta. Suomessa on ollut metsän pinta-alaan perustuva metsävero jo ennen Suomen itsenäistymistä, ja vielä joitain vuosia sittenhän tällainen metsävero oli olemassakin. Kiinteistöverosta tämä vero erosi lähinnä siinä, että metsävero on maksettu valtion kassaan toisin kuin kunnallisverot. Vuodesta 2006 lähtien pinta-alapohjainen metsävero on korvattu puunkauppatuloihin perustuvalla myyntivoittoverotuksella.

    Metsiä on vaan hankala saada kiinteistöverotuksen piiriin, koska valtio ei halua kunnille oikeutta verottaa metsiään. Valtio omistaa Suomen metsistä 35 %, ja siten metsien kiinteistöverosta noin kolmanneksen maksaisi valtio. Sitä ei tilastoida, paljonko valtio maksaa nykyään kuntien kiinteistöveroista, mutta osuus on ehkä 20-30 prosentin luokkaa. Osa summasta tulee suoraan Senaatin maksamista kiinteistöveroista, osa tulee yliopistokiinteistöjen maksamista kiinteistöveroista, osa tulee vuokrattujen kiinteistöjen ja palveluntuottajien kautta, ja tulee asumistukien kautta. Metsien kiinteistöveron kohdalla valtion rooli kiinteistöveron maksajana olisi nykyistäkin suurempi, voiden olla samaa luokkaa kuin valtion osuus metsien pinta-alasta.

  58. Matti Mulari says:

    Tuo vuodatus taitaa olla kaiklen rimanalitusten äiti tietämättömyydessä ja kaunaisuudessa.

  59. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “ööh”; Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (n. 100.000 asukkaan kaupunkiseudut) väestönlisäys vuosina 2010-2015 perustui 37,1 prosenttisesti nettomaahanmuuttoon, 36,5 prosenttisesti luonnolliseen väestölisäykseen ja vain 26,4 prosenttisesti kuntien väliseen nettomuuttoon. Lähde: Tilastokeskus.

  60. Ari Pauna says:

    Jatkoa “Ööh”; Mietitäänpä mitä 1.000 uutta tuettua asuntoa tarkoittaa. Se tarkoittaa n. 20 kerrostaloa. Jos niitäkin, kun tontit ovat niin tiukassa. Ei tämän maan asuntohaasteita ratkaista ARA-asunnoin tai opiskelijoiden asumista koskevilla viilauksilla. Tarvitsemme n. 35.000 uutta, mielellään vapaarahoitteista, asuntoa Suomeen seuraavien 10-15 vuoden aikana. Näistä suurimman osan pitäisi olla kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Hypo A

  61. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Matti Mulari”; Maatalouden tuet ovat tabu, joita ei saa arvostella. Kaupungistuminen on paha, jota ei saa edistää. Hypo A

  62. Tuomo Liukkonen says:

    Ari,
    Matti viittasi metsän kiinteistöverotukseen ja sinä sotket sen maataloustukiin. Tarkkuutta, kiitos.
    Vuorokauden olen odottanut korjausta “maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden verovapauksista”. Alkuun pidin sitä “toimitusjohtajan” tietämättömyytenä mutta nyt se on valheellisen tiedon levittämistä.
    Haluaisinkin tietää mitä Hypoteekkiyhdistyksen johtoryhmä on siitä, että “toimitusjohtaja” kirjoittelee yhdistyksen nimissä perättömiä tietoja.
    Pankkitoiminta perustuu pitkälti luottamukseen. Pankinjohtajan perättömät väitteet eivät lisää luotamusta pankkia kohtaan. Jos minun pankkini johtaja puhuisi tänään perättömiä minulle, olisin seuraavana päivänä toisen pankin asiakas.
    Haluaisin kuulla hyväksyykö hypoteekkiyhdistyksen hallitus toimitusjohtajan virheelliset väitteet ja edistääkö se luottamusta pankkiin.

  63. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Tuomo Liukkonen”; Matti Mularin kommentissa ei ole viittausta kiinteistöverotukseen. Jos olette tuttuja keskenään ja tiedät hänen tarkoittaneen viitata kiinteistöverotukseen, niin sitten ymmärrän miksi näin toteat. Muilta osin meidän on hyvä päättää tämä keskustelu tähän. Kuten jo eilen totesimme. Näemme sekä kokonaisuuden, että siihen liittyvät yksittäiset asiat eri tavoin emmekä pääse niistä yhteisymmärrykseen. Molemmin puolin on silti ymmärrettävä blogikirjoittamisen ja niiden kommentoinnin luonne. Kiitos lukuisista palautteista. Hyvää syksyn jatkoa. Hypo A

  64. Vili Husso says:

    Se vaan kummastuttaa, miksi asuntolainan korkovähennykseen ei ole tässä keskustelussa otettu kantaa? Käytännössähän tämä verotuki valuu suoraan pankeille ja gryndereille kalliimpien asuntojen hintana. Onneksi tämä tukimuoto on pienemään päin, mutta kyseinen verotuki oli 2012 n. 2,3 miljardia euroa ja varmaan löytyisi HYPO.lta tämän hetkinen summakin, jos olisi tahtoa ilmoittaa

  65. ööh says:

    Ari Pauna,

    väite siitä, että kaupungit kasvaisivat syntyvyyden kautta ei tosiaan pidä paikkaansa, sillä syntyvyys on etenkin suuremmissa kaupungeissa niin alhainen. Sen sijaan ns. luonnolliseen väestönlisäykseen väestönkasvu osin tosiaan perustuu. Vuosisadan alhaisimman syntyvyyden aikaankin väestö voi näin kasvaa alhaisen kuolleisuuden takia. Asiantilaa kutsutaan myös väestön ikääntymiseksi. Ennen toisen maailmansodan päättymistä elämä oli monella lyhyt mm. sairauksista johtuen (ja myös sotien seurauksena) ja nyt yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

    Mitä 1000 tuettuun asuntoon tulee, niistä en kirjoittanut edellä sanaakaan. Ne ovat aika pieni asia moneen muuhun budjettiriihen päätökseen nähden. Mitä opiskelijoiden asumistukiin tulee, kyse ei ole “viilauksista”, vaan isoimmasta muutoksesta asumistukijärjestelmään vuosikymmeniin. Muutoksen vaikutusarviot ovat täysin tekemättä. Pahimmassa tapauksessa tuo muutos johtaa asuntojen hintojen pomppaamiseen tietyillä alueilla, kun kymmenillä tuhansilla opiskelijoilla on varaa joko vuokrata tai myös ostaa itselleen asunto. Viimeksi mainitussa tapauksessa opiskelijat pystyvät jatkossa maksatuttamaan Kelalla paitsi vastikkeet ja osan koroista, myös rahoitusvastikkeisiin liittyvät lainan lyhennykset – jopa täysimääräisesti. Tuo muutos ei ole vain viilailua, vaan sillä muutoksella voi olla paljon isompi vaikutus niin asuntojen hintoihin kuin vuokratasoihinkin etenkin pääkaupunkiseudulla kuin esim. 1000 asunnon rakentamiseen annettavalla lisätuella.

  66. ööh says:

    Täsmennyksenä vielä, että kohdassa ” varaa joko vuokrata” oli tarkoitus sanoa, että on varaa vuokrata NYKYISTÄ KALLIIMPI asunto. Siis jos opiskelijoiden asumistuki nousee hetkessä 200 eurosta yli 400 euroon, on monella varaa vaihtaa toisenlaiseen asuntoon kuin mikä nyt on käytössä. Helsingissä muutos koskee noin 26 000 opiskelijaa. Se voi tarkoittaa sitä, että nykyisin halutuimpien asuntojen kysyntä voi Kelan tukimuutoksen myötä yhtäkkiä kasvaa huimasti, jos juuri niihin asumaan haluavia opiskelijoita (jotka aiemmin ovat tyytyneet esim. soluasuntoon tai toisten opiskelijoiden kanssa jaettuun kaksioon tai kolmioon) on hetkessä useita tuhansia aiempaa enemmän.

  67. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistasi “ööh”; Kuten olen usein eri yhteyksissä todennut. Kaikenlaiset tuet ja huojennukset tulisi karsia minimiin. Olen tätä mieltä asumiseen liittyvistä tuista ja toivon, että se koskettaisi myös muita elinkeinoja ja elämänalueita. Enemmän omillaan elämistä. Hypo A

  68. Tuomas Tähti says:

    Paunan leikittely Perussuomalaisten nimenvaihdoksella sisältää asiavirheen. Suomen Maaseudun Puolueen nimeä ei koskaan vaihdettu Perussuomalaisiksi, vaan perussuomalaiset keräsivät lakisääteiset 5000 kannattajakorttia 1990-luvulla ja perustivat kokonaan uuden puolueen. SMP jätettiin kuolemaan pystyyn.

Kommentoi

 

Tilaa Asuntoneuvola-blogi sähköpostiisi!