Laina-asiakas, ole hereillä – kilpailutussivuston edullinen tarjous ei ole sitä, miltä näyttää

07:50

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Me suomalaiset olemme oppineet kilpailuttamaan asuntolainamme. Erityisen napakasti laitamme pankkeja riviin asunnonvaihtotilanteiden yhteydessä. Kilpailuttaminen todella myös kannattaa, sillä oman tilipankin ensimmäinen lainatarjous on tuskin koskaan se kaikkein paras.

Vaikka asuntolainan kilpailutus on simppeli asia, kannattaa sen eteen nähdä vaivaa. Asuntolainojen vertailussa voi nimittäin mennä vipuun niin helppoutta lupaavien kilpailutussivustojen kuin pankkien tuotetuputuksen kanssa.

Kulutusluotto- ja pikavippimarkkinaan keskeisesti kuuluvat netin kilpailutussivustot ottavat ensimmäisiä askeleita asuntolainojen suuntaan. Laina-asiakkaiden on tärkeä huomata, että nämä käyttäjälle ilmaiset palvelut saavat tulonsa valtaosin juuri niiltä pankeilta, joiden lainoja palvelussa vertaillaan. Ja välttämätöntä on ymmärtää, että lainavertailuissa on lähtökohtaisesti mukana vain sellaisia pankkeja, jotka maksavat palvelusta sivustoille.

Ilmaisia lounaita ei asuntolainamarkkinoillakaan ole. Tiiviissä yhteistyössä on riski siihen, että kilpailutus jää puolivillaiseksi tai puuttuu kokonaan, kun kilpailutussivusto jakaa hakemukset pankeille ”sulle – mulle”-mallilla.  Varoitusvalojen tulee vilkkua etenkin silloin, kun kilpailutussivusto antaa asiakkaalle vain yhden lainatarjouksen. Asiakkaalle voidaan hyvinkin esittää edullisimman tarjouksen sijasta tarjous, joka on kilpailutussivustolle kannattavin.

Varoituksen sana on juuri nyt paikallaan, sillä alkuvuoden aikana yhä useammat kotitaloudet ovat heränneet toteuttamaan asuntohaaveitaan. Vuoden 2016 aikana vilkastunut asuntokauppa on jatkunut tänä vuonna vahvana niin pääkaupunkiseudulla kuin kasvukeskusten keskustoissa. Aktiiviset asuntomarkkinat näkyvät suoraan pankkien asuntolainatiskeillä. Tammikuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,2 miljardilla eurolla mikä on noin 15 prosenttia viime vuoden tammikuuta enemmän. Ja tästä vauhti vain kiihtyy. Esimerkiksi Hypossa lainahakemusten määrä on kasvanut viime vuodesta yli 50 prosenttia.

Nyt jos koskaan on asiakkaan puolustettava omaa etuaan, muuten voi joutua asuntolainaa valittaessa ”sakkokierroksille”. Eri pankkien lainatarjouksia arvioitaessa on muistettava verrata ns. omenoita omenoihin. Siis asuntolainan ominaisuuksia ja hintaa ilman kytkyjä, keskittämistä tai muiden pankkituotteiden paketointia.

Oikean asuntolainatarjouksen lisäksi voi toki katsoa mikä asuntolainan hinta olisi osana mahdollista kokonaispakettia. Edellyttäen tietysti, että pankin tarjoamat lisäpalvelut ovat todella tarpeellisia. Ja paketeista kannattaa aina varmistaa, ettei pankki ole rokottamassa lisäpalveluista liikaa.

On aina asiakkaan etu, kun kilpailu on kovaa, mutta rehellistä.

Kirjoittaja on lainaamisesta ja asiakaspalvelusta vastaava Hypon pankinjohtaja

Kommentit: 20 kpl
  1. Anonymous says:

    Terve!

    Erittäin hyvä kommentti vertailusivustoista – suurimmalla osalla ei tosiaankaan ole puhtaat jauhot pussissa ja vertailut ovat kaikkea muuta kuin puolueettomia. Sivustot ovat lähinnä kasa harhaanjohtavia mainoksia ja kaikkein nokkelimmat tekevät myös korkolaskennan luovalla otteella.

    Kaikkiin sivustoihin tämä ei kuitenkaan päde. Meidän vertailussamme on mukana koko markkina ja kaikki tuotteet – riippumatta siitä onko meillä yhteistyötä toimijan kanssa vai ei.

    Vilpittömästi toivon että regulaatio hiipisi myös tälle alalle. Kuluttajien harhaanjohtaminen “kilpailutuksella” ja “vertailulla” ei todellakaan ole kenenkään etu.

    Lauri Timgren
    Toimitusjohtaja

  2. A. Js says:

    Tämän “varoittelemisen” ja kitinän sijaan voisi tietysti miettiä, kannattaisiko oma lainatuote tuoda vertailuihin mukaan. Sillähän siitä selviää, ja on kuluttajaystävällistä.

    A. Js

  3. Sami Vallinkoski says:

    Kiitos kommentista A. Js

    Rehdisti toimivat kilpailutussivut ovat pankille yksi mahdollinen markkinointikanava muiden sähköisten markkinointivaihtoehtojen joukossa. Ja asiakkaalle helpohko tapa aloittaa asuntolainakilpailutus.

    Tapaammekin eri kilpailutussivustojen edustajia säännöllisesti samalla kun seuraamme eri markkinointivälineiden kehitystä ja suunnittelemme omaa markkinointiamme. Itse asiassa sain ajatuksen blogiini juuri tällaisten keskusteluiden perusteella, kun viimeisen puolen vuoden aikana kaksi eri kilpailutussivustoa antoi ymmärtää, että keskustelun kohteena olevaan yhteistyöhän voisi halutessamme sisältyä mahdollisuus myös vain meille ”dedikoituihin” hakemuksiin.

    Ystävällisin terveisin
    Sami Vallinkoski
    pankinjohtaja / Hypo

  4. Karskuliini says:

    Tulemalla sivustolle toisen kerran voi saada paremman lainatarjouksen, tai jos tekee sen vaikkapa keskellä yötä. Tietyn systeemin mukaan näitä lainatarjouksia kuitenkin jaetaan. Erityisen halpoja lainatarjouksia ei voi kaikille antaa.

  5. Caveat_emptor says:

    Hyvä kirjoitus. Kuten Vallinkoski toteaa, nämä “kilpailutussivustot” ovat nimenomaan asuntolainojen markkinointikanava.

    Pitkään asunto- ja asuntolainamarkkinoita seuranneena nostan jälleen hattua Hypolle siitä että – kilpailijoistaan poiketan – jaksavat viestinnässään varoitella myös asuntovelkaantujiin kohdistuvista (järjestelmä)riskeistä.

    Hypon (ja monen muun) sokea piste on edelleen ERITYISESTI PK-SEUDULLE JA KASVUKESKUKSIIN KASAUTUNEET markkinariskit, joita erikarvaisten ekonomistien viivoitinanalyysit (ml. Hypon omat markkinakatsaukset “indekseineen”) eivät paljasta.

    Kuluttajien olisikin hyvä muistaa, että myös ekonomistien lausunnot ovat usein joko asuntolainakauppiaiden tai muiden intressiryhmien markkinointikanava. Samoin kuin se, että pitkään hypetetyt “asuntoVELALLISEN kissanpäivät” ovat aivan eri asia kuin asunnon OSTAJAN kissanpäivät: halpa ja ennen kaikkea helposti saatavilla oleva raha menee suoraan asunnon hankintahintaan eli lainan määrään. Bittirahaelvytyksen pikku hiljaa päättyessä sama pätee käänteisesti – rahamarkkinoiden erilaisista mustista joutsenista puhumattakaan. Fivan eilistä (27.3.) päätöstä siteeraten:

    “Kotitaloussektorin velkaantumiseen liittyvät rakenteelliset haavoittuvuudet ovat säilyneet historiallisesti suurina, ja edelleen kasvanut velkaantuminen korostaa keskipitkän aikavälin vakausuhkia rahoitusjärjestelmälle ja kokonaistaloudelle.”

    Luit aivan oikein: “historiallisen suurina”, sanoo perinteisen hampaaton Fiva, joka kuitenkin edelleen paimentaa pankkeja raipan sijasta pölyhuiskalla.

    Laina-asiakkaan on tosiaan ihan hyvä olla hereillä, myös mainitun “keskipitkän aikavälin” suhteen.

  6. Caveat_emptor says:

    Sori, typo: siis “historiallisesti suurina”. Näitä viranomaisten lausuntoja pitää toki lainata yhtä huolellisesti kuin niitä muotoillaan :-)

  7. säästäjä says:

    Hienoa, että myös erilaiset vertailupalvelut herättävät keskustelua. Jokaisessa palvelussa on varmasti omia heikkouksia ja toisaalta myös hyviä puolia. Viime kädessä asiakaan pitää päättää, mikä sopii parhaiten omaan tilanteeseen.
    En tiedä, miten Lauri Timgren on päätynyt johtopäätökseen, että “suurimmalla osalla vertailusivuistossa ei tosiaankaan ole puhtaat jauhot pussissa”. Lisäksi kaikkien lainojen hintoja listaavien sivustojen, myös Timgrenin edustaman yrityksen, ongelmana ovat asiakaskohtaisia hinnoitteluja käyttävät lainayritykset. Sivustot vertailevat alkaen hintoja, joka ei vielä kerro yksittäiselle asiakkaalle mitään hänelle mahdollisesti tarjottavan lainan korosta. Sama yritys saattaa tarjota lainaa esimerkiksi 5%-20% korolla. Asiakkaalle esitetään tietysti halvin korko, vaikka tarjottu korko voi olla ihan jotain muuta. Toisaalta sama asiakas saattaisi saada paremman tarjouksen jostain toisesta yrityksestä, joka myöntää lainaa aina vaikkapa 12% kiinteällä korolla. Kun mukaan otetaan vielä erilaiset “sponsoroidut” nostot lainalistoissa, on yksittäisen kuluttajan edessä todellinen sekamelska. Yksittäiselle kuluttajalla halvin laina saattakin löytyä jostain muualta, kuin vertailulistan “halvimmalta” toimijalta. Tästä johtuen pelkkien alkaen-hintojen vertailu ei mielestäni lainatuotteiden osalta toimi, vaan kuluttajan on pyydettävä lainatarjouksia omilla tiedoillaan usemmasta paikasta, jotta oikeasti näkee hänelle tarjottavan lainan kustannukset. Näitä tarjouksia voi pyydellä yksitellen eri yrityksistä tai käyttää välityspalvelua, joka ohjaa hakemukset useille yrityksille.
    Mitään kilpailua edistävää palvelua ei pidä suoralta kädeltä tuomita, mutta kuluttajan ei pidä olettaa minkään ulkopuolisen tahon tekevän asioita hänen puolestaan. Sama koskee tietysti myös pankkien tarjoamia palveluita, niitäkään ei pidä ostaa ilman omaa harkintaa.
    Oman talouden hoitoa ei voi ulkoistaa, mutta fiksusti valitut palvelut voivat helpottaa hintojen vertailua ja palveluiden kilpailutusta.

  8. Asunto Virtonen says:

    Ihan hyvä että meillä on myös puolueetonta rahatiedon vertailua. Avoimesti pankit kertovat tarjolla olevan marginaalin millä lainaa saa tänään. Sääli että Hypo on valinnut linjan olla kertomatta asuntosijoittajan lainamarginaali hinnoitteluaan tänään. Vain avoimet markkinat ja markkinoijat pärjäävät pitkän päälle. Tietty jos vakavaraisuus ei anna periksi pitää jättäytyä avoimen, läpinäkyvän kilpailun ulkopuolelle.

  9. Sami Vallinkoski says:

    Kiitos kommentista Asunto Virtonen

    Pankkien eri korkovertailukyselyihin antamat marginaali- ja kulutiedot ovat väistämättä yleistyksiä ja lopulliset lainaehdot (ml. hinnoittelu) määräytyvät aina asiakaskohtaisesti lainaneuvottelun tuloksena. Erityisen suuri vaihtelu lainaehdoissa on juuri asuntosijoittajien lainakokonaisuuksissa ja tämän takia emme ole enää antaneet sijoitusasuntolainoille yleisiä marginaali- ja kuluarviota.

    Ystävällisin terveisin
    Sami Vallinkoski
    pankinjohtaja

  10. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi Caveat_emptor; Fivan analyysi ja toimet ovat oikeansuuntaisia. Soisin, että asuntokaupassa on aina mukana omaa riihikuivaa rahaa. Oma erityinen haasteensa on asuntosijoittajien rahoittaminen. Siellä pitäisi saada käyttöön aivan omantasoinen ja -sisältöinen lainakatto. Hypo A

  11. Multihemmo says:

    Hei Ari
    Kiinnostava kommentti. Olen itse asuntosijoittaja. Keskiverto.
    Voisitko avata kommenttiasi ?

  12. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi Multihemmo; Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisää informaatiota. Vakuudeksi vain ostettava kohde ja aidosti omaa rahaa kauppaan mukaan. Asuntosijoittajilta eniten. Sillä tavoin säilytetään makrovakaus asuntomarkkinoilla. Hypo. A

  13. Tarkkana says:

    Olisi aika kummaa jos kilpailutussivusto ei ehdottaisi juuri sitä tarjousta mikä on sille itselleen kannattavin, ainakin jos ero saatujen tarjousten välillä on kohtalaisen pieni.

    On suositeltavaa kysyä ensin itse tarjoukset pankeilta ja sen jälkeen vasta katsoa että mitä sivusto tarjoaa. Toisin päin tehtynä pankilla on todennäköiseen tiedossa se mitä se on tarjonnut aiemmin sivuston kautta eikä välttämättä tarjoa sitä parempaa.

  14. Vertaa ensin. says:

    Sitten tuli bitcoin ja muut kryptovaluutat, jotka veivät pankeilta kannattavuuden. Ei tarvita välikäsiä, transaktiokulut ovat minimaaliset, nopeus, vakaus ja varmuus, kaikki samassa paketissa. Tapahtui vuonna 2024.

  15. Sanna Hjelt says:

    Säännöllisin väliajoin Hype antaa ns. asiantuntijakommentin jo on olevinaan muka kuluttajan puolella.
    Kuitenkin tämä on vain ovelaa markkinointia ja samalla agendana on tarjota omia kalliita lainoja joiden keskiarvokorkoa ei edes uskalleta paljastaa vaan puhutaan kahdenkeskisistä neuvotteluista joissa Hypo-pankki ottaa korkeimman mahdollisen hinnan mitä se pystyy puristamaan. Näin on ollut muuallakin pankkimailmassa iät ja ajat vastaus kun kysytään korkohintoja.
    Jatkakaa vaan hyvää markkinointia Hypo.

  16. Caveat_emptor says:

    Sanna Hjelt, olet oikeassa siinä että kaikkien asuntorahoittajien “agendana” on saada tuottoa lainaamalleen rahalle. Tässä ei ole mitään outoa. Asuntomarkkinatoimijat eivät myöskään pyri viestinnällään karkottamaan potentiaalisia asiakkaita, joten tyypillinen viesti on, Hypon viimeisintä asuntomarkkinakatsausta lainatakseni, “nyt uskaltaa ostaa ja myydä asunnon”.

    Kilpailijoistaan poiketen Hypo on kuitenkin tasaiseen tahtiin nostanut julkiseen keskusteluun myös asuntomarkkinoiden riskejä ja rakenteellisia ongelmia. Case in point: ylempänä ketjussa Ari Pauna totesi Fivan analyysin ja toimet “oikeansuuntaisiksi”, ja peräänkuulutti jopa tiukempaa sääntelyä sijoitusasuntolainoille. En heti muista tällaista “harhaoppia” löytäneeni kenenkään toisen asuntopankkiirin julkisista lausunnoista.

    Keskustelun tämänkertainen kohde, asuntolainojen kilpailutussivustot, on toki ongelmana sieltä kaikkein vähäisimmästä päästä. Omat “suosikkini” ovat kotitalouksien velkaantumiskehityksen muodostamat vakausriskit ja pk-seudun/kasvukeskusten asuntomarkkinoiden riskittömyyden harha. Jälkimmäisen ruokkimiseen Hypo syyllistyy siinä missä muutkin – suosittelenkin edes sisäisissä palavereissa vaihtamaan riskinhallintajohtajan viinerin toiseen kupilliseen kahvia.

    Asunto(rahoitus)markkinat ovat niin monitahoinen kokonaisuus että niistä yleensä keskustellaan kuin kiinalaisen proverbin elefantista pimeässä huoneessa: yksi kuvailee kärsää, toinen korvia, jne. Julkisessa keskustelussa tyypillisesti keskitytään johonkin omaa agendaa tukevaan yksityiskohtaan, oli se sitten hidas kaavoitus, liiallinen sääntely, “kohtuuhintaisten” (lue: verovaroilla tuettujen) asuntojen vähäisyys, “yleishyödyllisten” (lue: julkisilla tuilla kilpailuetuaan pönkittävien) toimijoiden tosiasiallinen yleishyödyttömyys, jne. Kokonaiskuva ja sen merkitys kansantaloudelle aukeaa vain harvoille, ja vielä harvemmilla on intressi se paljastaa. Tehtävä kuuluisi oikeastaan riippumattomille taloustoimittajille, mutta heillä tuntuu olevan muita kiireitä.

    Pienellä editoinnilla Vallinkosken otsikosta saisi sellaisen jota toivoisin jonkun laatulehden jonain (vielä toistaiseksi) kauniina päivänä käyttävän: “Laina-asiakas, ole hereillä – asuntomarkkinoiden kokonaistilanne ei ole sitä, miltä näyttää.”

    Terveisin, Caveat E

  17. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne Sanna Hjelt ja Caveat_E; Sannalle – kyllä Hypon keskiarvomarginaalit ovat tarjolla ihan julkisesti. Katso vaikka viimeisin Taloussanomat tai Taloustaito, lienemme edelleen edullisin vaihtoehto molemmissa vertailuissa. Cavaetille – monesta asiasta olemme samaa mieltä, yhdestä emme. Vakuuksien osalta likvidiys ratkaisee, erityisesti heikkojen aikojen likvidiys. Vähiin jäävät likvidit postinumeroalueet. Toisaalta näissäkin osoitteissa on pidettävä huoli maltillisista luototusasteista. Hypo A

  18. vippi reiska says:

    Toinen puoli asiassa on nämä rahalaitos.fi -palvelut. Niiden selvästikin on tarkoitus kerätä tietoja kulutusluottoja ja vippejä etsivistä ihmisistä ja sitten näitä rekistereitä takuulla myydään lainoja tarjoaville yrityksille. Ihmiset tyhmyyksissään jakavat muuten salassa pysyviä tietoja itsestään ja tilanteestaan kun heille uskotellaan että kyse olisi vain lainojen kilpailuttamisesta. Nämä “ilmaisia” palvelujaan kauppaavat tahot tavallaan höynäyttävät kahta osapuolta. Lainan tarjoajia ja sen ottajia.

  19. yrittäjä says:

    vippi reiska: Kerran täytin netissä ns. asuntolaina kilpailutuksen ja en saanut mitään vastausta. Sitä vastoin tulee säännöllisin väliajoin erilaisia rahoitustarjouksia yrittäjälle. Veivät mun tiedot !

  20. Sami Vallinkoski says:

    Kiitos kommentista yrittäjä

    Tuo on muistamisen arvoinen pointti. On yleisesti tiedossa, että omien tietojen antaminen verkossa erilaisiin kyselyihin ja arvontoihin johtaa turhan usein palkintopostin sijasta kiivaaseen ”spammauksen”. Ei ole yllätys, jos jotkin lainoja kilpailuttavat sivustot toimivat samalla periaatteella. Verkkoasioinnissa kannattaakin olla omien tietojen kanssa aina huolellinen ja tarkka.

    Sami Vallinkoski
    pankinjohtaja
    Hypo

Kommentoi

 

Tilaa Asuntoneuvola-blogi sähköpostiisi!