Kaupunkien kasvulla kaksi suuntaa – yksi kerros lisää

15:58

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia. Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?

 Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi kasvun suuntaan: sivuille tai ylöspäin. Molemmissa riittää mahdollisuuksia ja haasteita. Kuitenkaan hajautuminen ja levittäytyminen läheisille viheralueille ja entistä kauemmas keskuksesta ei tuo oikeita osaamiskeskittymiä tai kipeästi kaivattua kaupunkimaista ympäristöä – riittävän tiivistä ja väestöpohjaltaan suurta asutuskeskittymää, mikä mahdollistaa kaiken kaupunkipyöristä ravintolapäiviin.

 Etenkin kantakaupungissa ja liikenteen solmukohdissa korkeaa rakentamista tulisi tarkastella aivan uudella innolla. Tonttimaasta tulee kaivaa kaikki irti. Aina on kysyttävä: miksi ei rakenneta vielä yhtä kerrosta enemmän? Helsingissä Kalasatama ja Pasila sekä Tampereella Kansi ja Areena kertovat kehityksen suunnasta. Myös muunneltavuus toisi pika-apua: asuntojen yhdistely tai pilkkominen, toimistojen muutokset asunnoiksi tai toisinpäin joustavasti kysynnän mukana parantaisivat asuntomarkkinoiden toimivuutta.

 Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä.

 Kuntapäättäjien on kannettava vastuu kaavoituksesta ja valtiovallan turvattava kasvun vaatimat investoinnit infraan muiden Pohjoismaiden tapaan. Hallituksen tulee tukea ja kaupunkien kurkottaa korkeammalle, jotta Suomi saa suopean startin seuraavalle 100 vuoden taipaleelle.

Lue aiheesta lisää uusimmassa Hypon Asuntomarkkinakatsauksessa:

Kasvukaupungit yllättävät ja ylittävät itsensä

Ja katso tunnelmapala Helsingin kattojen päältä:
https://www.youtube.com/watch?v=QoSzabuCVP0

 

Kommentit: 26 kpl
  1. Mikko Toivonen says:

    Lainaus US artikkelista: Soininvaara-Asuntorakentaminen

    “Tyylittömiä tai huonoja esimerkkejä planeetalta löytyy suurkaupungeistakin. Tilannetta on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena juuri siksi että on sekä huonoja, että hyviä esimerkkejä.

    Lähistöltä löytyy erittäin hienoja suurkaupunkeja kuten vaikkapa Hampuri. Samoin kaukaa kuten vaikkapa Vancouver tai Auckland

    Helsingin ongelma on sen liian matala yleinen rakennustaso. Sen pitäisi olla kaikilla kerrostaloalueilla vähintäin kaksinkertainen tai luokassa 12-25 asuntokerrosta. Vasta silloin saataisiin sekä kivikylän edut, että sopiva määrä luontoa säilytettyä kaupungin sisälläkin.
    Minä suosittaisin kaupunki suunnittelijoille ja kaavoittajille kaikkien 3 kerroksisten talojen “lanaamista” ja korvaamista 18 kerroksisilla taloilla joista sitten vanhojen purettujen talojen asukkaat saisivat entistä kooltaan vastaavan asunnon vaihtokauppana ja loput kaupungin vuokra asuntoina vuokransa itse maksamaan sitoutuville vuokralaisille”

  2. John Darrel says:

    Eli omistusadunnosta 18 kerroksinen kaupungin vuokrakasarmi joka täytetään muslimeilla ym. veronmaksajien eläteillä? EI KIITOS

  3. Kaupunni says:

    Nopeasta kasvusta seuraa helposti myös segregaatiota. Jos ongelmia halutaan ennaltaehkäistä, niin tämän tulee olla myös kaupungistumiskeskustelussa pinnalla.

  4. Martti says:

    Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä selittää myös sen, miksi asuntojen keski­hinnat Helsingin seudulla ovat kaksinkertaiset maakuntakeskuksiin verrattuna. Työehto­sopimukset ja rakennustarpeiden hinnat ovat samat. Kun hintojen ja vuokrien jatkuva nousu on kuitenkin sekä asuntonsa jo maksaneiden etu että uusien asuntovelallisten elin­ehto, ensimmäistä asuntoaan etsivät jäävät auttamatta vähemmistöön.

  5. Martti says:

    Kalasataman työmaa Helsingissä LEHTIKUVA / MIKKO STIG
    Miksi asunnot ovat Helsingissä turhan kalliita? Professori kertoo
    ALBERTO CLARAMUNT | 16.09.2017 | 11:02- päivitetty 16.09.2017 | 11:19
    Professori kehottaa ottamaan mallia Chicagosta ja rakentamaan ylöspäin.
    Asuntojen hinnat ovat Helsingissä turhan korkealla. Hintoja ei selitä maantieteelliset olosuhteet tai vaikkapa pelkkä status, väittää tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen.

    ”Helsingin – aivan kuten San Franciscon – hintatasoa puolustellaan maantieteellisillä erityisolosuhteilla. Molemmissa asuntojen tarjontaa ja elämisen kustannuksia on kuitenkin mahdollista alentaa, jos niin halutaan, seuraamalla (Paul) Krugmanin yksinkertaista neuvoa: rakentamalla ylöspäin sekä käyttämällä tehokkainta ja edullisinta julkista liikennevälinettä, hissiä. Silloin ei myöskään tarvitse raivata luontoa eikä kulttuuri­arvoja uuden tieltä”, Jantunen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

    Jantunen kirjoittaa, kuinja talousnobelisti on verrannut Houstonissa tapahtuvaa kaikki käy -rakentamista ja San Franciscossa tapahtuvaa ei minun naapurikseni -rakentamista. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa työmatkat pitenevät tolkuttomasti, kun asukkailla ei ole varaa asua itse kaupungissa. Krugmanin mukaan parempi rakentamisen esimerkki löytyisi Chicagosta, jossa laajentaminen ja asumiskulut ovat pysyneet kohtuullisina.

    Helsinki vertautuu Jantusen näkemyksen mukaan San Franciscoon. Tarjontaa ei ole tarpeeksi.

    ”Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä selittää myös sen, miksi asuntojen keski­hinnat Helsingin seudulla ovat kaksinkertaiset maakuntakeskuksiin verrattuna. Työehto­sopimukset ja rakennustarpeiden hinnat ovat samat. Kun hintojen ja vuokrien jatkuva nousu on kuitenkin sekä asuntonsa jo maksaneiden etu että uusien asuntovelallisten elin­ehto, ensimmäistä asuntoaan etsivät jäävät auttamatta vähemmistöön”, Jantunen sanoo.

  6. Martti says:

    Monet suurkaupungit katsovat tärkeimmäksi tehtäväkseen kiintestöjen arvon säilyttämisen ja kasvattamisen. Se johtuu siitä, että poliitikoilla on usein omistusasunnot, joiden arvonnousu tuottaa rikkausilluusiota. Myös taustaryhminä hääräävillä yksityisillä ja insitutionaalisilla kiinteistösijoittajilla on valtaa päättäjiin. Siksi rakentamista rajoitetaan kaavoituksella ja junaratojakin suunnitellaan sillä pohjalla, mikä kenenkin kiinteistömassan arvoa nostaa.

  7. Mikko Toivonen says:

    Martti kirjoittaa ihan oikeita tosiasioita. Lopputulos on aina jo realistien tiedossa oleva ja se on, että rakennetaan liian matalasti, liian vähän ja liian perus kallista ja kaikki tähtää asunnoista elävien etujen maksimointiin lopulta.
    Aina on pitkä lista tekosyitä millä hinnat pidetään korkeana ja nousevina. Valtakunta ihan oikeasti tarvitsisi asuntoasioissa “Kekkosen” laittamaan “rötösihmiset” ja muilla rahastajat kuriin ja nuhteeseen.

  8. kokonaisuus says:

    mitä sitä kosteiden maan osien rakennuksia haaveilemaan tänne -40/ plus 25 maahan , onhan tossa naapurissa lähiöitä jossa on korkeeta betonikuutioita, vai luuleeko joku että se korkea talo jotenkin muuttuu ulkomuodoiltaan , ei samaa elementtikuutiota , ja voihan sitä vanhaa pasilaa käydä ihailemassa, hui he etti, aivan hirveätä tuubaa molemmat, ja aletaanpas sitten saneeraamaan sellasta hirmukorkeeta , menee samantien konkkaan koko talo kun joku verosuunnittelufirma 3 vuodeksi pystyttää telineet ja toivoo että pysyy pystyssä, alkaa olla Helsinkikin niin reikää täynnä koko “maa” että ollaan vissiin “kuoren päällä” monessa paikassa , että sekin kohta mietityttää, ja eiköhän nämä uudetkin paikat ole “leikkimaan ” päällä ( murua vesijättömaalle , ei hyvä) ja kun toi aurinkokin paistaa harvakseltaan niin jäisi entiset talot iki varjoon,
    sitä vaikeampi yhtälö mitä enemmän huomioi muitakin kuin omia ajatuksia.

  9. säästöx says:

    myös nämä vertailut aiheessa kuin aiheessa että otetaan tolta toi idea, tolta toi , ja eri planeetalta vielä toi ja toi, on kaiken hölmöilyn alku ja loppu.
    oishan se kiva että otan työmiehen Filippiineiltä, vaimon venäjältä, rakastajattaren espanjasta , asun suomessa mutta otan kelit kuin välimerellä , ongelmia en halua joten haluan naapurit sveitsin alpeilta , ja otan mallia Kaukoidästä noihin shortzi housuihin vaikka ulkona on sysimustaa ja miinus 12.
    koko rakentaminen ja suomi oy on niin iso kuvio 100 vuoden ajalta ettei sitä muutema keskustelu ja ajatusriihi muuksi muuta rakennettua eikä omaisuuden haltijoita saati kaupunkeja tiloiltaan muuksi muuta.
    kaikki haluavat tätä ja tota ja neuvoa jakaa mutta kukaan ei halua rakennustyömaalle mennä kuin valkoinen kypärä päässä muutemaksi minuutiksi ( jos ei sada eikä tuule).
    sijoittaja haluaa puol ilmaisen huoneiston, valtio haluaa puolet , rakentaja haluaa maksimin ja tekijöiden pitää pärjätä omillaan ja sitten on tämä älykkölauma joka on kohta 100 vuotta halunnut ” kohtuu” hintaista vuokra asumista, tosin oman palkan pitää olla kohtuutta parempi.
    kaikki tämä johtaa siihen että taapertajan 40 vuoden palkkatyö jää kesken kun muut hauskuudet lisätään tähän , monella tulee kohtuuhintaisestakin överi jos matikka on keskiverto.

  10. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kommentista “John Darrel”. Mielenkiintoista, että Helsingissä Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa vahva kysyntä vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin korkeissa kerrostaloissa. Ja viestit Tampereen Kans&Areenasta ja Helsingin Pasilasta kertovat samaa. Hypo B

  11. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kommenteista “Kaupunni”, “Martti” ja “Mikko Toivonen”. Olette oikealla tiellä. Sen vuoksi minäkin pyrin pienillä toimillani valottamaan asiaa ja tuuppimaan päättäjiä paremman kaupunkipolitiikan suuntaan. Kaupungistuminen on selvimpiä matalalla roikkuvia kasvun hedelmiä Suomelle. Hypo B

  12. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kommentista “kokonaisuus”. Rumia rakennuksia löytyy matalista ja korkeista kohteista yhtä lailla. Se selviää vierailemalla edes muutamassa suurkaupungissa.

    Kiitos kommentista “säästöx”. Muutos vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Suomikin harpannut isoja askelia muutamassa vuosikymmenessä. Ja parhaat ideat kannattaa ehdottomasti napata naapureilta. Hypo B.

  13. MiksiVainKaupunki says:

    Tämä että ihmiset ahtautuvat toistensa kylkiin kaupunkeihin on ihan lobbauksen tulosta, näin heistä saadaan puristettua mahdollisimman paljon irti sijoittajien hyväksi.
    Miksi vieläkään ei ymmärretä että suuri osa töistä on sellaisia joita voi tehdä mistä vaan, paikasta riippumatta? Näinhän nuoriso jo tekee, pelaa ja pitää yhteyttä ja tubettaa netissä mistä vain. Samoin töitä voisi tehdä ympräri Suomea eikä tarvitsisi uusia rakennuksia ja ruuhkia aiheuttaa kun voisi asua pienemmälläkin paikkakunnalla ja tehdä töitä.

  14. Juhana Brotherus says:

    Kiitos kommentista “MiksiVainKaupunki”. Hyvä huomio katsoa nuorten liikkeitä. Nuoret ikäluokat asettuvat etenkin kaupunkeihin, suurimmat yliedustettuina. Onkin perusteltua odottaa kaupungistumisen vain jatkuvan ja voimistuvan nuorten kaupunkeja suosivien mieltymysten vuoksi. Hypo B

  15. Aito Urbaani tiiveys says:

    Korkea rakentaminen ei tarkoita läheskään itsestään tiivistä, eikä tiivismatala-rakentamisen tarvitse levittäytyä laajalle jotta saavutettaisiin Helsinkiin vaikka nelin-visinkertainen kertainen tiiveys. Suomen ongelma on se, että me emme ole osanneet rakentaa ihmisystävällisesti ja urbaanisti tiivistä kuten muu Eurooppa.

    On harhaluulo, että rakennusten pitää olla yli 8 kerrosta, jotta tiivistä kaupunkia syntyy. Pariisi ja Barceloona ovat Euroopan tiiveimpiä kaupunkeja, ja kerroskorkeus on keskustassa 8-10 krs Pariisissa, ja 6-7 krs vielä tiivimmässä Barceloonassa. Lisäksi esim. Helsinkiä paljon tiiviimmästä suurkaupunki Lontoon keskustasta löytyy runsaasti tiiviisti mutta pienimittakaavaisesti rakekenttuja rivitalo-townhouseja, sivuille rakentaminen onnistuu siis vallan mainiostai ilman että tuhotaan puistot ja levittäydytään laajalle. Jos Helsinki saavuttaisia edes puolet näiden tiiveydestä, se riittäisi hyvin, tuskin tarvitaan Aasian kaupunkien asukastiheyttä.

    Sen sijaan Helsingissä pitää tarkastella ensin onko pakko rakentamisen yhteydessä varata liian leveitä katuja ja liikennealueita ympärille, tarvitaanko liiallisesti parkkipaikkoja, tulee pystyä poikkeaman valokulmavaatimuksesta, joka vaatii etäisyyttä rakennusmassojen väliin, tarvitaanuudentyyppisiä paloturvasännöksiä – ovatko nämä ajan tasalla vai vanhentuneet, ja estävätkö ne tiiviin mutta ihmisystävällisen Euroopaplaisen kaupungin syntymistä?

    Ja saisiko pientalotontin omistaja vaikka Pakilassa tai Vartiokylässä itse päättää, paljonko, ja varsinkin kuinka monta asuntoa hän tonttilleen rakentaa esim 2-kerroksen puitteissa? Hyvin yleiset kiellot tontin rajalle asti rakentamisesta tulisi purkaa.

    Onko jokaisen asunnon oltava yhtä valoisa, vai voisiko olla myös halvempia asuntoja, joihin ei tulee suoraa auringonvaloa- kuten ei suurimpaan osaan vaikka supersuositun Punavuoren alimmista asunnoista?

    Pistetalo ja muut löysät tontinkäytön muodot voisi rakennusmuotona kieltää; se on tontin haaskausta ja epäurbaani talomuoto. – Kuitenkin tänäänkin hyvin moni uusi talo lähiössä on irraalinen piste- tai lamellitalo eikä umpikortteli, joka olisi tehokaampaa maankäyttöä. Umpikorttelin päälle voi rakentaa sitten rakentaa torneja, mutta tehdäään ensin kaupunkimainen katutila.
    Pilvenpiirtäjä-alueet vaativat lähes aina kansi- ja liikennealueita ympärilleen, jotka eivät ole mitenkään kovin mukavia kaupunkitiloja, eivätkä läheskään aina tehokasta maankäyttöä, vaikka niin luulee.

  16. Esa Kivivuori says:

    Jäitä hattuun arvon herrat!
    Noiden tappien asukkaidenkin pitää päästä liikkumaan jalan, pyörillä ym. liikkumisvälineillä ja tulevaisuudessakin autoilla – liikkuvatpa ne millä energialla tahansa.

    Tämä, yhä pätevä perustotuus on unohtunut lähes täysin rakennusbuumissa, missä vai yksi totuus kerrallaan läpäisee aivokuoren. Tässä suhteessa haittoja ei kysyle kukaan ja kansa maksaa itsensä kipeäksi vapaaehtoisesti.

  17. Kalevan Jahvetti says:

    Sitten ne pyörätuolivaraukset voi suosiolla jättää VAIN kahteen alimpaan kerrokseen.

  18. Landepaukku says:

    Nykyään puhutaan paljon tasa-arvosta, johon pitäisi pyrkiä mahdollisimman monessa asiassa. Mutta kun ihminen joutuu vastoin omaa tahtoaan muuttamaan työn takia sukunsa ja ystäviensä parista satojen kilometrien päähän vieraalle seudulle, ei siinä ainakaan tasa-arvo toteudu. Identiteetti kärsii, kun yhtäkkiä et olekaan kukaan – uudessa ympäristössä olet kaikille tuntematon. Poissa ovat tutut vastaantulijat, joita ennen tervehdit.

    Lisäksi vaivaa juurettomuus: voiko tätä vierasta lähiötä koskaan kutsua kotipaikakseen? Usein tulijaa piinaavat myös suuret asuntovelat varsinkin pääkaupunkiseudulla.

    Muuton takia monet suvut hajoavat – ja siten myös luonnolliset tukiverkostot vanhuksilta ja pienten lasten vanhemmilta. Turvattomuus ja epävarmuus siis lisääntyvät.

    On myös muistettava, että suuret kaupungit ovat haavoittuvia erilaisissa odottamattomissa kriiseissä. Esimerkiksi elintarvike- ja energiapulan kohdatessa mökkiläinen pärjää maalla metsikössä parin hehtaarin peltotilkullaan paljon paremmin kuin kerrostaloasukas kaupungissa.

  19. Landepaukku says:

    Etääntyminen aiemmista ystävistä, perheestä ja sukulaisista on usein melko negatiivista, vaikka muutto sinällään tapahtuisi omasta tahdosta. Esimerkiksi erilaisissa elämän kriiseissä on silloin vaikeampaa saada puolin ja toisin kaivattua käytännön tukea.

  20. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Landepaukku”; Sukupolvet toisensa jälkeen ovat joutuneet lähtemään työn perässä jopa rapakon taakse. Ei ole mitään syytä kohdella tätä sukupolvea jotenkin erilailla. Jos ei ole töitä, niin reppu selkään ja töiden perässä muualle. Sitä se elämä on. Markkinaehtoisesti. Hypo A

  21. Reetta says:

    Kaikki kasvu ei ole elinvoimaista. Tämä kaupunki on tainnut sairastua kiihtyvästi etenevään syöpään.

  22. Kapitalisti says:

    Miksi nuorten tulisi muuttaa kasvukeskuksiin veronmaksajien eläteiksi?

  23. Jaripekka says:

    Kaupungistumisen merkitys on kyllä ymmärretty varsin hyvin siellä suunnassa missä enemmistö Suomen kansalaisista asuu.

    Jokin asukastihentymä ei sinänsä tuota yhtään mitään,vaan ihan päinvastoin.
    Kaupunkiin missä käytetään satoja miljoonia/miljardeja yhteiskunnan rahaa käynnistetään jatkuvalla syötöllä projekteja mitkä eivät tue mitään muuta kuin siellä asuvien asukkaiden palveluja.
    Se itse raha tehdään maakunnissa/tulee luonnonvaroista/suurteollisuudesta ja sillä rahalla maksetaan mitään tuottamattomia palveluja.Mitä järkeä siinä on?
    Miten se hyödyttää yhteiskuntaa ja suomalaisia pitkällä tähtäimellä?

    Jos esim. kehä-III sisältä otettaisiin ne pääkonttorien maksamat verot niihin kuntiin mistä raha tulee ja millä kustannetaan metrot ja kulttuuritoiminnot jne.,niin mitä sinne jää?
    Satama,valtion hallinto ja pientä teollisuuden alihankintaa tekevät yritykset.
    Palveluyritykset tietysti,mutta nekin menevät konkurssiin ilman maakunnista tulevaa rahaa.

    Sisäsiittoista ja järjetöntä touhua…

  24. Juhani says:

    “Osa päättäjistä elää vielä harhakäsityksessä, että Suomen merkittävimmät työpaikat ovat Kehä 3:n sisällä.

    Totuus on että Kehä 3:n sisällä on suurin osa byrokratian toimistoista, lupaviranomaisista, sossu, YLE jne., Aasian/Kiinan lukuisat osien/tavaroiden/huonekalujen tuontifirmat (heikkolaatuista kaatopaikkatavaraa).

    Toista on Tampereen seutu, jossa on paljon enemmän kotimaisia vientiyrityksiä, joilla omat tuotteet. Liikenneratkaisutkin ovat paljon paremmat ja sujuvat.”

  25. Järkirakenne says:

    Näissäkin keskusteluissa puhujan huulia liikuttaa oma maha, kun maha on täynnä karkaa puheet hetkeksi hyväntekeväisyyteen, mutta pieni murahdus mahasta palauttaa puheet ennalleen, onhan se hyvä että betonineliöitä tehdään mutta eihän tämä hyväntekeväisyyttä ole , ainahan työnantaja on joutunut vähintään majan pystyttämään, seuraavat 5 majaa on pystyttänyt ensimmäinen duunari. Työllistäjän paras ystävä on rahoittaja ja siinä välissä rahoitusinstrumentti
    Hyvä keskustelu vahvistaa omia ajatuksia ei valtaa pääkoppaa.

    Ottamalla kartan käteen , on helppo todeta että jatkossa rakennetaan idästä porvooseen , paras maapohja ( kallio) ja liikenneyhteydet , jospa jätetään nämä nykyiset suokurakot rauhaan missä on pyöritty jo vuosikymmeniä, keskustan stockmann ei enään ole vetonaula , muuta ihmeellistähän ei ole.

  26. KAISA ROPPONEN says:

    Meillä ei onneksi ole (vielä) pakkomuuttoa sinne tai tänne. Jokainen voi valita asuinpaikkansa varojensa ja halujensa mukaan; valinnanvaraa on ja sitä pitääkin olla:

    Kaisa Ropponen
    Varkaus

Kommentoi