Asuntoluottojen riskipainot, evvk – vai pitäisikö kiinnostaa kuitenkin?

07:50

Asuntoluottojen riskipainot – suurin osa kansalaisista kääntyy kannoillaan tämän sanaparin edessä.  Suurelle yleisölle riskipainojen laskenta on kauniisti sanottuna aihe, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Eli so what – riskipainoista viis, kunhan vain marginaalini on tiukka ja kilpailukykyinen.

Mutta onko riskipainoilla sitten jotakin oikeaa annettavaa sinulle tai minulle? Kyllä on. Sääntelyllä halutaan estää pankkikriisit ja on hyvä muistaa, että viime kädessä veronmaksaja kuittaa tappiot. Toisekseen toimiva pankkikilpailu vaatii samoja pelisääntöjä kaikille.

Keskuspankkien pankki eli Baselin komitea haluaa Basel IV:ksi ristityllä uudistuksella yhdenmukaistaa pankkien keskeisen tunnusluvun eli vakavaraisuuden laskentamääräyksiä. Kohteena on erityisesti pankkien tärkeä tase-erä, antolainasalkku. Basel IV on seuraus komitean huolista siitä, että pankit laskevat kullanarvoisten omien varojensa vaatimuksen myöntämilleen luotoille liian eri tavoin. Lobbarit – ja erityisesti isojen pankkien lobbarit – ovat kuitenkin ahkeria ja taitavia ja läsnä siellä, missä asiat ratkaistaan. Myös Donald Trumpin voitolla USA:n presidentivaaleissa on uumoiltu olevan keventäviä vaikutuksia pankkisääntelyyn. Nähtäväksi jää, mitkä komitean hyvistä aikeista lopulta toteutuvat. Suomessa Finanssivalvonta on jo ryhtynyt toimeen ilmoittamalla nostavansa luottojen vähimmäisriskipainoja sisäisissä malleissa.

Tällä hetkellä laskentamallien ja niiden soveltamisen erot näkyvät hyvin: esimerkiksi Aktian (sisäinen malli eli IRBA) asuntoluottojen keskimääräinen riskipaino on 15 prosenttia, kun taas OP:n (IRBA) vastaava luku on vajaat 6 prosenttia. Ovatko Aktian asuntoluotot todella lähes kolme kertaa riskillisempiä kuin sisäisiä malleja käyttävän kilpailijansa vastaavat luotot? Tuskinpa vain. Molemmat toimijat ovat hyvin hoidettuja ja riskinsä tiedostavia pankkeja. Kokonaan toiseen sarjaan siirrytään, kun puhutaan laskennasta standardimallilla: esimerkiksi Säästöpankeissa, POP Pankeissa ja meillä Hypossa tavallisen asuntoluoton riskipaino on 35 prosenttia. Oikein tai väärin, erot ovat huimia. On olennaista huomata, että pienet riskipainot eivät kerro sen enempää pankin kyvystä kestää luottotappioita kuin toteutuneiden tappioiden tasosta. Tai siis kertovat ne sen, että mitä pienemmät riskipainot, sitä pienempi absoluuttinen tappionsietokyky suhteessa taseeseen. Sen sijaan suurilla riskipainoilla tappionsietokyky on selvästi suurempi, ja vastaavasti toteutuneet tappiot voivat olla lähes olemattomat.

Riskipainoilla on huomattava merkitys pankkien vakauden arvioinnissa. Jos vakaus pettää pahasti, pankkikriisi syntyy. Kukaan meistä ei maksa mielellään lisää veroja, varsinkaan pankkien töppäilyistä. Pankkien vakautta valvomaan on vast’ikään perustettu Suomessa oma virastokin, Rahoitusvakausvirasto. Miksi? Siksi, että pankkikriisit halutaan jatkossa ehkäistä etäältä ja ennakoiden. Jos vakautta halutaan vaalia, on riskiarvioinnissa vältettävä sekä yli- että alilyöntejä. Eripariset riskipainot ruokkivat näitä.

Toisen ja vaikeamman asian muodostavat kilpailun edellytykset. Pienimmällä riskipainolla toimiva pankki saa asuntoluotonantoon sitoutuville omille varoilleen dramaattisesti parempaa tuottoa kuin kilpailijansa. Kärjistäen sanottuna: euron tuotto 6 eurolle on 16,7 prosenttia, 15 eurolle 6,7 prosenttia ja 35 eurolle enää 2,8 prosenttia. Fakta on, että asiakas saa parhaimman hinnan vain hyvin toimivan kilpailun ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden vallitessa. Pankkikilpailun edellytykset ovat jo valmiiksi vaikeat erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja taantuvilla alueilla. Tarvitaanko vielä riskipainojen eriarvoisen laskennan mahdollistava lainsäädäntö heikentämään kilpailun toimivuutta ihan joka puolella maata? Tähän on helppo vastata.

Mikko Huopio

Kirjoittaja on Hypon riskienhallintajohtaja

Kommentit: 10 kpl
  1. Elmo Hyppelström says:

    evvk !
    Kuulun maailmanlaajuisen kokemuksen ja näköalan omaavana vuokra asumisen kannattajiin kuten suurin osa maailmaakin.
    Silloin nuo ovat vuokra asunnon rakentajan murheita paitsi jos parhaimmillaan vuokra asunto rakentaminen on aidosti yleishyödyllistä tai yhteiskunnan toimesta suoritettua niin silloin tuokin aspekti on yhteinen jako ja vastuu.

  2. Basel 7 says:

    Hoh hoh
    Vuoden huonoin kirjoitus evvk. Jos ei pärjää markkinaehtoisessa maailmassa miksi sitä pitää itkeä julkisesti.
    Hypon aikaisemmat riskien valvojat tekivät eivätkä pelänneet. Nyt tuntuu pelko vallitsevan Hypossa – ei hyvä.

  3. Caveat_emptor says:

    Hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta.

  4. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “Elmo”, “Basel 7” ja “Caveat_emptor”; Elmolle kommenttina – Vuokra-asuminen se vasta luotto- ja vakausriskejä kerryttääkin. Basel 7:lle kommenttina – Ymmärräthän, että mitä korkeammat riskipainot sitä markkinaehtoisempaa toiminta on ja S&P arvostaa erittäin korkealle Hypon nykyisen riskienhallinnan (huomaa oikea termi). Pelkoa ei ole, eikä ole ollut. Sen sijaan luottamus Hypoon on entisestään vahvistunut vuosi vuodelta. Luottoluokituskin vahvistui vakaaksi juuri äskettäin. Caveat_emptorille jonka tiedän ymmärtävän mistä puhutaan – Minustakin hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. On mielenkiintoista kuinka vastentahtoisesti riskipainoista halutaan puhua Suomessa. Ruotsissa keskustelu riskipainoista on sen sijaan arkipäiväistä ja jatkuvaa. Hypo A

  5. ex-riskienhallitsija says:

    Minusta kirjoitus oli hyvä.
    En tunne hirveän hyvin pankkianne, mikä on ansaintalogiikkanne, jos lainakantanne tuottaa vain 2.8% omalle pääomalle? Vai oletteko te yleishyödyllinen taho osakeyhtiön muodossa? Sikäli riskipainoilla on sekin vaikutus, että sillä on taatusti vaikutusta marginaaliin. Marginaalilla taas on vaikutus lainojen korkotasoon, ja lainojen korkotasolla taas on vaikutus asuntojen hintoihin.

    Olen kanssanne samaa mieltä IRB-A malleista, ne ovat vielä siitä viheliäitä, että väärin parametrisoitu malli yleensä paljastuu todella harvoin, ehkä vain n. joka 50 vuosi. Pääosin luottomarkkinat takovat tasaista tuottoa, mutta kunnon kriisin yhteydessä jälki on todella pahaa.

  6. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “ex-riskienhallitsija; Tuo Mikon käyttämä esimerkki on tehty toki vain vertailun helpottamiseksi. Ei siis tarkoita sitä, että 35 prosentin riskipainoja käyttävän pankin tai Hypon ROE olisi 2,8 prosenttia. Hypo toimii hypoteekkiyhdistyksenä eli käyttäen osakeyhtiötäkin vanhempaa erityisesti kiinnitysluottopankkitoiminnan harjoittamista varten luotua hyvin vanhaa yhtiömuotoa. Hypo on myöntänyt luottoja ensi vuonna jo 157 vuoden ajan. Koko luotonantomme on vakuudellista, luototusaste n. 40 prosenttia ja ROE on ollut viime vuodet 6-7 prosentin tasolla. KV-luottoluokituksemme ovat BBB vakaa (yhtiö) ja AAA vakaa (CB). Hypo A

  7. Panu says:

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Mutta voisitteko vääntää rautalangasta mitä tuo “riskipaino” oikein tarkoittaa? Olenko ymmärtänyt oikein, että se liittyy siihen, kuinka paljon asuntolainoja yhtiö voi myöntää? Eli siis jos yhtiöllä (pankilla) on omaa rahaa vaikkapa miljardi euroa, niin kuinka paljon asuntolainaa yhtiö (pankki) voi myöntää jos sen riskipaino on 35, 15 tai 6 prosenttia? Tällähän on toki merkitystä siihen, kuinka suuren tuoton yhtiö (pankki) omistamalleen miljardille saa?

  8. amenoff says:

    ….valvova taho? mm. suomen eduskunta “valvoo kansalaisen ” etua, pankki ” valvoo kansalaisen” etua, 2000 luvulla s.e.c. valvoi “kansalaisen ” etua ,amerikassa kun mad off seikkaili finanssimaailman karkeloissa, joihin nämäkin lainamarkkinat kuuluvat, pankki on vain välikäsi joka painaa lainat eteenpäin , myyntiin , provikat jää tulokseen ilman riskiä,( älykkäimmät lainaavat rahojaan vakuudettomiin papereihin ) ja jos kaikkien riskien läpi purjehtii voittajana on silti , myyntivoittoa ja välityspalkkiota ja remonttia jakamassa hyötyä pienemmäksi ja verottaja lopuksi kättänsä suoristaa kun olet jälkipolvelle köökkiä jättämässä, olet kyllä lainoinesi oman pelisi tuomari ja voittaja / häviäjä, katsomo täynnä välikäsiä jotka toivovat sinun häviävän.ja sitten nämä pxxxxt jotka asustelevat yhteiskunnan talon “siipi” osastoilla. sekin kyllä alkaa hiljalleen murenemaan kun raaka työ on vaihtunut kypsään odotteluun ja pelkkään spekulointiin. rahanarvoa tosin pystyy manipuloimaan loputtomiin ylöspäin joka pudottaa negatiivisen tulotason pelurit ongelmiin , ja iskukykyinen velkapeluri korjaa hetken hurmion joka tuonnempana haihtuu kuin ruususen vaunut kurpitsaksi.kun rakentelu hiljalleen menee näpertelyksi jää jäljelle vain kyhäelmä jolla ei voittoja kotiuteta.

  9. Jack says:

    amenoff, olisiko aihetta miettiä oma kommenttisi kokonaan uusiksi jotta siitä saisi jotain tolkkua ? Keskustelukin pysyisi silloin asiassa..

  10. Mikko Huopio says:

    Panulle: riskipainolla säädellään juurikin lainaa myöntävän pankin luototuskykyä. Jos pankilla on omia varoja esimerkkisi mukainen miljardi euroa, niin 35 % riskipainolla toimiva pankki voi myöntää sillä asuntoluottoja noin 27,2 mrd €. Pankilla, joka käyttää 15 % riskipainoa, vastaava luku on noin 63,5 mrd €. Pienimmällä eli 6 % riskipainolla puhutaan jo 158,7 mrd € tasosta. Erot ovat siis todella merkittäviä, paitsi luototuskyvyssä myös tuottotasoissa.

Kommentoi