Asuntojen hintanousu ei ole yksin hyvää tai huonoa – hyvät markkinauutiset kertoisivat tylsyydestä

14:00

”Asuntojen hinnat laskivat tammikuussa 1,9 prosenttia edellisestä kuusta”, kertoi Tilastokeskus tuoreimmassa julkistuksessa. Toisaalta luvut osoittavat hintojen nousseen koko vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla 2,7 prosenttia ja laskeneen Kainuussa noin neljä prosenttia. Onko asuntojen hintojen lasku tai nousu hyvä vai huono uutinen? Vastaus riippuu sekä katsojasta että syystä. Oikeastaan koko kysymys on kovin huono, sillä pitääkin kysyä ihan jotain muuta.

Hintamuutosten mielekkyys saadaan selville vastaamalla kysymykseen ”miksi”. Miksi hinnat nousivat tai laskivat? Asuntojen hinnat laskivat finanssikriisissä koko maassa 5–10 prosenttia vajaassa vuodessa. Hintojen lasku oli selvästi huono uutinen, koska lasku johtui yleisestä taantumasta, työttömyyden noususta ja tulokehityksen tyssäämisestä. Yleensä hinnat laskevat kysynnän katoamisesta taloustaantumissa tai muuttotappioalueilla. Siksi hintojen lasku kertoo yleensä yleisistä vaikeuksista ja on huono uutinen.

Mutta hinnat voivat laskea hyvästäkin syystä. Hinnat voivat nimittäin laskea, jos asuntopulasta kärsivälle alueelle rakennetaan aiempaa selvästi enemmän. Mikäli tarjontaa tulee lisää ja kovasta kysynnästä huolimatta hinnat laskevat, kyseessä on hyvä uutinen. Tämä pätee nyt tammikuun tietoihin asuntojen hinnoista kasvukaupungeissa. Pääkaupunkiseudulle valmistuu tänä vuonna noin 15 000 asuntoa – eli liki kaksinkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna.

Hintojen lasku voi olla siis yleisesti hyvä uutinen, mikäli syynä on lisärakentaminen tai toisaalta hintojen nousu voi olla huono uutinen, jos nousu johtuu esimerkiksi yksiöiden rakentamiskiellosta tai kaavoituksen tulpista eli tarjonnan patoamisesta. Tammikuussa hinnat laskivat yhä muuttotappioalueilla, mikä tarkoittaa huonoa uutista kyseisille alueille – ja laskivat myös kasvukaupungeissa, mikä taas on niille hyvä uutinen. Peruspeukalosääntönä voi todeta, että asuntomarkkinoilla vakaus on valttia, missä Suomi on myös menestynyt hyvin. Emme halua Ruotsin kuplimista tai Kreikan romahdusta. Ideaalia olisi kauppamäärien kasvu, mutta tarjonnan tasoittama hintakehitys. (Kirjoitus jatkuu graafin alla)

Vakaus valttia asuntomarkkinoilla

”Kauneus on katsojan silmässä”-sanonta sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Asuntojen hintojen lasku on hyvä uutinen, mikäli olet juuri vaihtamassa vuokramarkkinoilta omistusasuntoon, sillä hintalaskun siivittämänä pääset edullisemmin kiinni omaan kotiin. Vastaavasti eläkeläinen, joka aikoo karata pysyvästi Espanjaan toivoisi, että asuntojen hinnat pitäisivät pintansa myyntihetkeen asti.

Suurimmalle osalle suomalaisista asuntojen hintojen maltillisilla muutoksilla ei ole suurta merkitystä. Toki hintojen nousu lämmittää omistusasujaa: Tunnelma on, että onneksi tuli ostettua asunto, eikä jäätyä vuokralle. Samalla oman kodin ja täten kotitalouden suurimman varallisuuserän arvo nousee – hintojen nousu lisääkin tutkitusti kotitalouksien kokemaa vaurauden tunnetta, mikä lisää kulutusta ja talouskasvua (”wealth effect”). Mutta toisaalta hintojen nousu voi tarkoittaa, että myös seuraavan omistusasunnon hinta kohoaa, jolloin seuraava muutto tuleekin kalliimmaksi. Tärkeintä tällöin on oman kodin hintakehitys verrattuna potentiaalisen seuraavan kodin hintakehitykseen. Sellaista ei usein uutisissa pohdita.

Jos asuntomarkkinoilta halutaan kuulla valtaosin hyviä uutisia, meidän on saatava aikaan terveesti toimivat asuntomarkkinat. Vakaus ja tylsyys ovat hyviä laatusanoja.

Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti

Kommentit: 44 kpl
  1. Köyhäläinen says:

    Asuntojen ja asumisen hintojen nostaminen tarkoittaa pääpiirteittäin välistävetämisen lisäämistä. Välistävetämisellä elää suuri osa Suomen kansalaisista, ja se rahasumma kiertää myös ulkomaille asti.

    Ongelma on siinä, että asuminen ei voi olla Suomelle eikä suomalaisille itselleen bisnes, koska se ei ole mitään muuta kuin euron siirtämistä taskusta toiseen, ja siinä välissä syntyy vielä lisää kustannuksia. Lisäarvostakin on ihan turha puhua, kun kyse on loppujenlopuksi vain kustannusten nostamisesta.

    Suomen tulisi ilman muuta ohjata taloutta POISPÄIN asumisen hintojen kasvattamisesta, eli verotus yms. ratkaisuilla hoitaa asia niin, että mitään HYVÄÄ BISNESTÄ ei asumisesta saa aikaan kukaan. Oikea tasapaino kun löytyy, se tarkoittaa sitä että asumisen hinta myös alueittain alenee, samoin asuntojen hinnat alenee ja mikä tärkeintä, ASUNTOKUPLA hiljalleen poistuu näin.

    Mikä on sitten se kolikon toinen puoli.

    Se on suomalainen työ kansainvälisessä markkinassa, eli yleisesti ottaen vienti ja viennin kaltaiset alat jossa tuotetaan ns. “ensimmäistä euroa”. Siis, suomalainen työ ja vienti.

    On valtion hallinnon talouden ohjaamistoimien tehtävänä hoitaa nimenomaan em. tasapaino kuntoon takaisin niin, että investoinnit suuntautuvat asuntokuplien sijasta takaisin viennin kaltaisille aloille, kasvattamaan suomalaisen työn kysyntää ja sillä tehtävien tuotteiden kauppaa maailmalla.

    Suomen suurin ongelma EI ole julkinen sektori vs. yksityinen sektori, vaan ihan ylivoimaisesti ongelmallisin asia on tämä avoin sektori vs. suljettu sektori. Avointa sektoria ei yksinkertaisesti kukaan puolusta, se johtaa siihen että riskejä ei kanneta, kilpailukyvystä ei huolehdita, ja lopputulos että suljetun sektorin suojellut bisnekset kasvattaa maahan kuplat joka tuhoaa suomalaisen työn kysynnän ja kannattavuuden.

    Tärkeätä on myös ymmärtää, että vaikka aina sanotaankin että raha ei haise, niin kyllähän se tässä asiassa nimenomaan HAISEE, nimittäin täysin erilaiselle riippuen siitä, onko se raha peräisin vapailta markkinoilta, vai onko se kotimarkkinoilla moneen kertaan kierrätettyä rahaa. Jälkimmäinen ei Suomen taloutta kasvata, se voidaan ainoastaan kierrättää taskusta toiseen jonkin aikaa, kunnes siitä ei ole yhtään mitään hyötyä (ja velat yms. kasvaa samalla)

  2. Köyhäläinen says:

    Siis, se että tehdään suomalaisella työllä jotain millä käydään kauppaa maailmalla, SE on markkinaehtoista toimintaa jos mikä.

    Sen sijaan tämä asuntojen ja asumisen hintojen ympärillä pelaaminen, se EI ole mitään markkinaehtoista toimintaa, vaan kyse on pikemminkin kansalaisten perustarpeilla rahastamisesta, jota ohjataan erityisesti verottajan voimin, mutta ilman muuta myös pääomamarkkinoilla lusikkansa sopassa.

    Kuka tahansa talousihminen kun näitä asioita pallottelee keskenään, ymmärtää kyllä hyvin nopeasti, miksi talous ajetaan kriisiin aina säännöllisin väliajoin. Syyhän on pitkälti siinä, että markkinoiden ei sallita toimivan, ja asiassa on siis se syy-seuraus-suhde hukassa kun ei ymmärretä (tai ei ainakaan tunnusteta ymmärtävän) sitä asiaa että ainoastaan maailmalla käytävän kaupan kautta voidaan saada aikaan se varallisuus, jolla voidaan lisätä asumisen laatua ja sen hintaa yms.

    Jos Suomeen tippuisi taivaasta 1000000000 triljoonaa euroa, ja se kaikki käytettäisiin asuntoinvestointeihin täällä, niin siinä kävisi sillä tavoin että suurin osa noista triljoonista päätyisi kuplaksi, ja sitä todellista arvoa syntyisi erittäin vähän.

    Mutta heti kun riittävä osa noista triljoonista käytetään maailmanmarkkinaosuuksien hankkimiseen ja siellä kilpailuun, siinä on välittömästi eräänlainen tasapainottava tekijä sille, mitä se asuminen todellisuudessa SAA maksaa tässä maassa, jotta se asumisen hinta sellaisenaan ei alkaisi tuhoamaan Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla.

  3. Ari Pauna says:

    Kiitos pitkästä kommentistasi “köyhäläinen”; Ketkä mielestäsi “pelaavat asumisella” ja “vetävät välistä” ja kenen asiana on “ohjata” markkinoita tasapainoon ja millaisin keinoin se sitten tulisi tehdä. Edelleen kuka “ajaa talouden kriisiin” ja ihan mielenkiinnosta mitä se asuminen sitten noin euroissa “saa” maksaa -konkreettisesti. Hypo A

  4. Köyhäläinen says:

    Koska vastaus kuulostaisi naurettavalta täysin avattuna, laitan asiassa vastakkain ainoastaan suljetun sektorin ja avoimen sektorin.
    Näiden sektoreiden välistä tasapainoa kuuluu ohjata työn hyväksi.
    Asumisella pelaavat käytännössä KAIKKI, joilla on vähänkin mahdollisuutta ottaa isoja velkoja tai pääsy isompiin pääomiin muutoin, ja joilla on myös mahdollisuus sijoittua tähän asumisen ympärille rakennettuun, hyvin suojeltuun markkinaan.
    Isoimmat vaikutusmahdollisuudet asiassa on tietenkin siellä, missä pelataan mm. valtiolainojen parissa, niitä on siis valtioiden hallinnot ja iso osa pääoman parissa pyörivästä porukasta.
    Asumisen hinta euroissa pitää olla oikeassa suhteessa siihen, mikä on työlle saatava palkka avoimelta sektorilta, ja tällöinkin siis sopimukset tehdään aina vapaaehtoisesti. Nyt uutisissakin oleva ns. “aktiivimalli” on hyvin pitkälti seurausta tämän koko systeemin ajautumisesta täysin vääristyneeseen tilaan, jolla siis käytännössä tuolileikitetään vaikka väkipakolla osa kansasta täysin mahdottomaan tilaan valtiossa, kun valtion hallinto ei hoida em. hommaansa avoimen ja suljetun puolen tasapainottamisessa, koska sen seurauksena ne työpaikat syntyisi, mutta samalla finanssiporukat ottaisi myös takkiinsa.
    Koskee varmaan teitäkin aika pitkälti, mutta sanon vaan asian siksi että täällä tavis junttienkin joukossa on kyllä jonkinlainen haju siitä, miksi meidän työ ajetaan jokseenkin väkisin ulos markkinoilta.
    Mikäli em. tasapaino on uskottavissa, silloin ymmärrät myös sen poliittisen ongelman, kun 80% kansasta nimenomaan siitä paremminvoivasta päästä pitäisi ohjata alemmille tuloille ja osana ongelman ratkaisua myös asuntokupla puhkeaa (joka korjaa liian kalliit kustannukset maassa, joka mahdollistaa taas investoinnit tuotantoon jne jne jne….).
    Asia on monimutkainen, mutta missään tapauksessa se ei ole mikään syy sivuuttaa tätä ongelmaa.

  5. Köyhäläinen says:

    Siis, asuminenhan on se perinteinen tapa pumpata rahat kansalta pois, se on ihan valtion tyypillinen ajatusmalli että se on turvallinen ja varma tapa rahastaa, josta rahastettava ei pääse karkuun.
    Mut se ongelma sitten kasvaa kaikkialle, kun jokainen tähän myllytykseen menee mukaan, se johtaa ainoastaan työn ja investointien vähenemiseen.
    Kyse on ehkä ajatusmallien päivittämisestä, eli ei se asuminen olekaan ihan se paras tapa rahastaa, vaan myös valtion ja finanssipuolen on tajuttava se että kolikon kääntöpuolelta katsoen myös ne riskialttiit sijoitukset on hoidettava. Kaikki eivät voi juosta karkuun riskialttiista sijoituksista ja vapailta markkinoilta asumisen ympärillä pyöriviin bisneksiin asumisen hintaa ja yleisiä kustannuksia nostamaan.
    Mut toki ymmärrän sen, että kun vastuualueet näissä asioissa voi olla aika lailla lokeroituneita eikä ketään varsinaisesti edes kiinnostakaan koko em. ketjun toiminta, niin sitten saattaa jäädä tällaisia pikkuasioita huomaamatta ja tajuamatta, että se on se suomalainen työ viennin kaltaisilla aloilla, jotka tekee sen varallisuuden, jolla näitä asuntobisneksiä yms. rahoitetaan. Ja heti kun asuntobisnekset alkaa ohittamaan viennin kaltaiset alat niin siinä on sitten jo ongelma rakentumassa.

  6. Medborgare says:

    Kasvava asuntolainoitus lisää rahan määrää taloudessa. Ilman velkaa ja sen korkoa ei ole uutta rahaa. Kallis asuminen siis myös luo kasvua siinä missä kasvu nostaa myös asumisen hintaa. Tämä on ennemminkin tietoisesti politiikalla tuettua kehitystä, kuin markkinaehtoista kehitystä.

  7. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistanne “köyhäläinen ja Medborgare”; Mielenkiinnosta – paljonko asuminen “saa” mielestänne maksaa? Milloin se on kohtuullista? Kohtuutonta? Euroina. Hypo A

  8. Köyhäläinen says:

    Minulla ei ole euromääräistä lukemaa. Mutta sen euromääräisen lukeman tulee olla oikeassa suhteessa erityisesti avoimella sektorilla tapahtuvan työn kysynnän kanssa.
    Medborgare tuossa sanoikin yhden asian täsmälleen oikein, eli rahajärjestelmän piirteet jo sellaisenaan tuppaa kasvattamaan niin asuntojen kuin asumisenkin hintaa, ja sitä nimenomaisesti ohjataan poliitisilla valinnoilla.
    Oma veikkaukseni on että asumisen hinta varsinkin kasvukeskuksissa vähintäänkin 50% liian kallista, se vain johtaa siihen että talous muuttuu sitten työllä tehtävästä taloudesta jonkinlaiseksi asuntokauppataloudeksi.
    Eikä tarvitse sitten ihmetellä sitäkään jos joka paikassa valitetaan että ei ole työntekijää eikä ole myöskään työpaikkaa, koska kustannukset (ml. asuminen) ja kysyntä ovat niin kaukana toisistaan että kannattavuus häviää kaikilta muilta paitsi asuntotalousihmisiltä.
    Ja asuntojen avulla rahastaminen varmistetaan keskuspankkien toiminnalla eli bailouttia vaan heti kun näyttää siltä että asuntobisnes liian heikkoa. Tosiasiallisesti kupla saisi asteittain vaikka puhjetakin, toki se vaatisi myös poliittisesti aktiivisempaa toimintaa lisätä työn kysyntää ja investointeja samassa yhteydessä.
    Näetkö tässä kehityssuunnassa (jossa asuminen alkaa viemään aina vain suuremman osan ihmisten varallisuudesta) mitään hälyttäviä ongelmia, Ari Pauna?

  9. Köyhäläinen says:

    Täydennän vielä sen verran että toi bailoutti olisi varmaan jo sen verran härski toimintatapa jota ei ehkä aiempien jenkkipankkien bailouttien ja niiden kokemusten perusteella niin helposti enää voitaisi käyttää (päättäjät saisi kuraa niskaansa kun kansalla tieto mistä kyse), niin sitten varmaan käytettäisiin elvytystä.
    Tokihan koko homma paketoitaisiin johonkin nättiin selitykseen kuinka syy on jossain yleisvaltaisemmassa talouden ongelmassa, mutta suurimmalta osin näillä miljardiluokan elvytyksillä palvellaan nimenomaan asuntojen ympärillä pyörivää bisnestä hintojen korotteluineen.

  10. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Köyhäläinen”; Niin kirjoitat paljon systeemistä seikoista, mutta kaipaan edelleen sitä samaa mistä asuntoasioiden parissa ammatikseen työskentelevät pyrkivät nyt aidosti konkretisoimaan. Paljonko asumiseen saisi mennä rahaa? Kansantalouden tilinpidon mukaan suomalaisten asumisemenot ovat n. 28% kotitalouksien kulutusmenoista. Siitä siis puolet pois? Hypo A

  11. Köyhäläinen says:

    Ari Pauna,

    Ongelma – ja myös vastaus kysymykseesi – löytyy tästä linkistä, ja se näkyy graafissa vihreällä värillä.

    http://www.findikaattori.fi/fi/23

    Asumiskulujen osuus käytettävissä olevista tuloista on tässä se ongelma, ja sitä tässä systeemissä kasvatetaan aina aika ajoin. Huomaat kuinka 90-luvulla sitä nostetaan melko rajusti ylöspäin, ja myös tämä viimeisin kriisi osoittautuu selvästi kriisiksi kun katselee miten tuo vihreä käppyrä lähtee noususuuntaan jälleen 2008 alkaen.

    Vastaus: Kyllä, ilman muuta tuo vihreä käppyrä pitää saada alaspäin. Paljonko euromääräisesti, no, jos se olisi vaikka lähempänä edes tuota 90-luvun laman jälkeistä aikaa?

    Itsekin haluaisin edelleen toistaa kysymykseni, eli Ari Pauna, näetkö em. tilanteessa mitään ongelmaa, että asuntojen ja asumiskulujen hintaa (ja osuutta tuloista) systemaattisesti kasvatetaan vuosi toisensa jälkeen?

    Eikö olekaan niin, että tuloja määrittämässä pitäisi olla erityisesti vapaille markkinoille tehty työ, eikä niinkään se, paljonko keskuspankista tulee markkinoille lisää elvytysrahaa nostamaan asuntovarallisuuden hintoja?

    Juhana Brotherus teki artikkelissa mielestäni hyvin osuvan kysymyksen, eli onko tämä asuntojen hintojen nousu hyvä tai huono asia, sitähän tässä nyt ihmetellään, koska on hyvin selvästi nähtävissä että kolikolla on molemmat puolensa, ja myös se että asuntojen hinnat määrätään vähän muulla tavalla kuin markkinaehtoisesti (jolloin mm. työn vaihtoarvo pitäisi ilman muuta vaikuttaa myös asumisen hintaan).

  12. Köyhäläinen says:

    Vastasin äsken, vastauksessani on linkki findikaattoriin, joten se viesti tarvinnee erillistä hyväksyntää jostakin. Kyse asumiskulujen osuuden noususta käytettävissä olevista tuloista, ja siinä siis yksi näistä isoimmista ongelmista. Julkaise viesti niin sitten voidaan jatkaa.

  13. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentisasi “köyhäläinen”; Niin kuten varmaan huomasit viittasin 28%:llani juurikin ao. kansantalouden tilinpitotietoihin. En edelleenkään ole mielestäni saanut konkreettista vastausta siihen ketkä/mitkä tahot suunnitelmallisesti ja systemaattisesti kasvattavat vuosi toisensa jälkeen. Mitä tulee huoliin, niin lienet kuitenkin huomannut, että pankkiamme on usein moitittu liiallisten huolien esilletuomisesta. Hypo A

  14. Köyhäläinen says:

    Ari Pauna,

    Itse varmasti tiedät aivan hyvin, keitä ne tahot on. Tai sanotaan vaikka niin, että jos et tiedä, olet ihan väärässä ammatissa.

    Se on poliittisesti ohjattua toimintaa jossa myös finanssisektorilla on näppinsä pelissä ja taustalta löytyy ilman muuta myös keskuspankeissa tehtävät päätökset. En koe lainkaan tarpeelliseksi osoittaa sormella ketään yksittäistä tahoa kun tiedetään että kyseessä on lähinnä ryhmä päättäviä tahoja (sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta), jotka tätä asumisen hintaa päätöksillään nostaa. Asuntoluototuksen parissahan asia pyörii hyvin paljolti (ja luonnollisesti sen lisäksi nykyisen rahajärjestelmän uuden rahan luomisessa, jota siis Basel-säännöillä säädellään).

    Hypolta tulee kyllä oikein hyvää tietoa ja kannanottoja markkinoiden tilanteesta, siitä en ole lainkaan huolissani, teidän artikkeleita on ihan hyvä lukea.

    Kriittistä näkökulmaa tarvitaan tämän systeemin toimintaan paljon enemmän, koska selvästi näyttää siltä että tämä asumisen ympärille rakenneltu rahastamisen mekanismi tavallaan “juoksuttaa hevosen polvilleen”. Tämä oli lainaus Jyrki Kataisen lausahduksesta joskus vuosia sitten, eli olettaakseni myös Jyrki Katainen tajunnut virassaan että eipä ole kaikki ihan kunnossa.

    Tokihan tässä puhutaan sitten jo asioista, joissa hypätään Hyponkin toiminta-alueen ulkopuolelle, eli asuntomarkkinoiden “laatikosta” kohti laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia, kuinka esim. asumisen kustannukset nakertaa investoinnit yms. alas.

    Tästä syystä kysyinkin, että näetkö tässä asiassa mitään ongelmaa, jos ajattelet niitä vaikutuksia mitä tapahtuu em. “laatikon” ulkopuolella? Ainakin uskoisin, että näet varmasti asuntomarkkinoihin kohdistuvia riskejä vähän eri tavoin, kuin mitä ne olivat ehkä n. 15 vuotta sitten?

  15. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Köyhäläinen”; Pakko sanoa, että aikamoista arvioida pätevyyttäni tähän tehtävään vai en sen mukaan tiedänkö “mitä nämä tahot ovat”, sillä olen tottunut siihen, että pätevyyttäni arvioidaan johtamani pankin menestyksen pohjalta. Konkretisoi siis vielä tarkemmin; Kun sääntelemätön uusi kerrostaloneliö maksaa Helsingissä n. 6500 euroa, niin ketkä saavat siitä mielestäsi liian suuren osuuden. Please kerro myös mitkä tahot saavat ylisuuren osuuden vanhasta osakehuoneiston n. 3.500 euron neliöhinnasta. Ihan mielenkiinnosta tätä kysyn, koska kommenteistasi huokuu se, että tiedät, muttet halua kertoa. Kerro pois, niin päästää konkreettisesti asian ytimeen sen sijaan, että pyöritään yleisellä tasolla, joka ei johda kyllä mihinkään. Hypo A

  16. Köyhäläinen says:

    Ari Pauna,

    En tarkoittanut haastaa pätevyyttäsi se on varmasti aivan kohdallaan, vaan yritin vain ilmaista, että jokaikinen pankkialan kaveri varmasti tietää hyvinkin tarkkaan, kuinka tämä uuden rahan luominen tapahtuu, ja missä järjestyksessä.

    Ja olet varmasti samaa mieltä siitäkin, että (varsinkaan) pankinjohtajaksi ei olisi asiaa, mikäli ei sitä prosessia ymmärrä, eikö vain?

    Eli miksi kysyä minulta sitä asiaa, minkä tiedät itse varsin hyvin ja yksityiskohtaisemmin, eikö niin?

  17. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Köyhäläinen”; Asiat eivät muutu jollei puhuta suoraan ja selvästi. Siksi me Hypossa pyrimme konkretisoimaan asioita euroiksi. Stadilaisissa asuntojen hinnoissa näkyy monet asiat. Jo kaikenlaisten verojen osuus on n. 40 % hinnasta. Tonttikustannukset puhuttavat myös. Samoin erilaiset rakentamismääräykset ym. Niidenkin osalta on löydetty 30 % verran normitalkookohteita. Toki on aina se rakennusyhtiön katekin puhuttamassa, pankkien siivusta nyt puhumattakaan. Jälkimmäisen osalta on kyllä sanottava, että osoittakoot arvostelija maan, jossa saa halvemalla asuntolainaa kuin Suomessa. Hypo A

  18. Köyhäläinen says:

    Ari Pauna,

    Kysyisin vielä neljännen vai monennenko kerran, että jos pystyt asettautumaan em. asuntomarkkinat -laatikon ulkopuolelle, niin näetkö tässä asumisen hinnan osuuden kasvussa käytettävissä olevista tuloista mitään ongelmaa? Onko mahdollisesti nähtävissä mitään riskejä mitkä olisivat kasvussa juuri nimenomaan sen findikaattorin graafissa näkyvän vihreän käyrän seurauksena?

    Näetkö esim. mitään yhteyttä asumisen ja asuntojen hintakehityksessä siihen, miten Suomeen investoidaan tai miten Suomessa saadaan aikaan erityisesti vientialan työpaikkoja?

    Asia on sikäli tärkeä, että vaikka asuntomarkkinoita sinällään kontrolloidaankin aika voimakkaasti, niin se ei ole kuitenkaan mikään suljettu saari joka ei vaikuttaisi mihinkään muihin asioihin, vaan nimenomaisesti tämä saareke nimeltä asuntomarkkinat tekee massiivisia vaikutuksia muiden toimialojen kehitykseen.

    Tämä on vain minun oma mielipiteeni, saatan olla toki väärässäkin.

  19. Köyhäläinen says:

    Ari Pauna,

    Hyvä, kiitos, nyt saadaan asioita auki.

    Vielä kysyisin sen verran, että miten sinä näet tämän tilanteen, kun asuntovelat ovat ilmeisesti muuttuneet/muuttumassa entistä voimakkaammin siihen suuntaan, että aina vain isompi osa velattomasta asunnon hinnasta on itse asiassa yhtiövelkaa?

    Jos asunnon velaton hinta on erittäin suurelta osin yhtiövelkaa, aiheuttaako se esim. tappioiden kertautumisen velalliselle silloin, jos asuntojen hintatasossa tapahtuu jonkinlainen isompi muutos alaspäin?

    Tätä asiaa siis vakuusarvojen yms. kannalta pohdin, eli jos asunnon vakuusarvo laskee, niin kuka maksaa laskut, ja millä kertoimella velallinen sitä joutuu maksamaan jos yhtiövelka olisi vaikkapa 75% asunnon velattomasta hinnasta?

  20. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistasi “Köyhäläinen”; Mehän olemme tunnetusti perään kuuluttaneet lisää asuntotuotantoa kasvukeskusiin ja erityisesti kohtuuhintaisia kotitalouksien kukkorolle sopivia omistusasuntoja. Kaava lähtee suoraan Fivan stressitestistä. Sen mukaan kun mennään, niin keskituloinen sinkku pystyy maksamaan yhden uuden helsinkiläisen markkinaehtoisen neliön vuodessa velattomaksi. 30 vuodessa 30 neliötä. Se ei tietenkään ole kohtuullista, mutta mistä otat turhat pois ja millä perustein onkin sitten hyvinkin vaativa asia. Vapaavuoren normitalkoot tunnistettiin jo kohta 10 vuotta sitten. Mitään ei ole tapahtunut. Se, että kalliiseen asumiseen sopeudutaan velkaantumalla ei ole oikeaa lääkettä, mutta sitä kohti tässä pikkuhiljaa mennään. Pyrimme kaikin keinoin vastustamaan tilannetta ja ohjaamaan kehitystä omalta osaltamme terveimmille raiteille. Hypo A

  21. Köyhäläinen says:

    Jep, Ari Pauna, näin se asia menee, mutta nähtäväksi jää kuinka kauan.

    Alhaisempi lainojen korko vain muuttuu asuntojen korkeammiksi hinnoiksi. Muistan aiemmin laskeneeni täsmälleen saman asunnon 1) vanha pienempi hinta + korkeampi korkotaso vs 2) uusi korkeampi hinta + matala korkotaso, niin tuo vaihtoehto 1 voittaa aina kirkkaasti.

    Laskelmissa oli huomioitu myös palkkatason kehitys, joka ei tietenkään pysynyt asuntojen hintakehityksen perässä. Lainan takaisinmaksuajat oli 1) 15 vuotta vs. matalamman koron 2) 25 vuotta.

    Ja se mitä ei huomioitu, on se että sekä asuntojen että työn korkeampi hinta sitten muuttuu kysyntää haittaavaksi tekijäksi -> ei töitä millä maksaa velkoja.

    Kuka tästä kaikesta sitten hyötyy, no tulisi nyt ekana semmonen sanapari mieleen kun “ansioton arvonnousu”, toki sitähän voi sitten mietiskellä kuka sai kuinkakin monta euroa siitä arvonnoususta.

  22. Köyhäläinen says:

    Ainiin ja unohtui vielä mainita em. vaihtoehdoista 1) ja 2), niin tietenkin alhaisen hintatason vaihtoehto nro 1 piti sisällään vielä hyvää pelivaraa tulevaisuuden arvonnousulle.

    Vaihtoehto 2 sen sijaan oli jo hinta noussut, ja siinä oli arvonnousun sijasta kohonnut riski pääomien menettämiselle (koska hintahan voi alentuakin…)

  23. Taivainen juha says:

    Hyvä hyvä et asuntojen hinnat npusee..

  24. Kysymys says:

    Jos asumistuki lakkautettaisiin, eikä toimeentulotuesta maksettaisi erotusta, niin mitä tapahtuisi pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille?

  25. Taisto tiri says:

    Hinnat tulisivat järkevällä tasolle, ja kun vielä laitettaisiin vuokrakatto, niin ihmisten elinolot paranisivat. Paitsi asunto keinottelijoiden. Asuminen on elinehto täällä pohjolassa

  26. Tommi Ylimäki says:

    Esitettyyn kysymykseen “mikä olisi oikea asumisen hinta” vastaus eri näkökulmasta: vielä 60- ja 70-luvunkin inflatorisessa menossa jonkinlaisena tavallisen kansanmiehen nyrkkisääntönä oli että perheen omakotitalo maksettiin lähinnä miehen palkalla reilussa kymmenessä vuodessa omaksi. Toki ne talot olivat vaatimattomampia kuin omakotitalot nykyään ja muutoinkin elämä erilaista, mutta opetus on se, että ennemmin kuin nimellishintaa suhteessa ostohetken palkkatasoon, pitäisi arvioida sitä, miten monen vuoden liikenevät säästöt tavan pulliaiselta menee talon/asunnon ostamiseen. Ja etenkin pääkaupunkiseudulla (mutta myös muualla Suomessa) uudisasuntojen kohdalla tuo luku on taivaissa. Keskivertopalkoilla on haaste lyhentää lainaa 10 000 €/vuosi.

  27. Tommi Ylimäki says:

    Lisäys: edes kymmentätuhatta. Ja se on nykyhinnoissa kovin pieni pala koko kakusta.

    Ari Paunan kysymys siitä, kuka käärii liikaa välistä kun neliöhinta on esim. 6 500 € on erinomaisen hyvä ja sitä pitäisi jonkun vakavan journalistin selvittää. Tosiasia on että kaikki viranomaisvaatimukset täyttävän omakotitalon avaimet-käteen neliöhinnat liikkuvat noin kahden ja kolmen tuhannen välillä ja kaiken järjen mukaan kerrostaloja pitäisi pystyä rakentamaan huomattavasti omakotitaloja tehokkaammin.

    Tonttitilan puute ei ole uskottava selitys, Suomessa (kehä 3:n sisälläkin) maa ei ole loppu. Sen keinotekoinen alitarjonta olisi jo astetta uskottavampi “tutkintahaara” .

  28. Aki says:

    Meillä on aikojen saatossa ollut kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Aikoinaan oli ARAVA, jonka perusidea oli tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja ehdoilla, jotka mahdollistivat uuden asunnon ostamisen aivan tavallisille perusduunareille, joilla ei ollut paljoakaan omaa alkupääomaa. Ostajien varallisuus- ja perhekokoon liittyvät ehdot olivat melko tiukat, eikä asuntoja voinut ostaa kuin omaan- ja perheensä käyttöön. Näistä “kansanasunnoista” oli myös kaikki ylimääräiset “herkut” karsittu pois, mutta kaikki tarpeellinen niissä toki oli. Sitten, oliko -70 luvulla, tuli Helsinkiin Hitas-järjestelmä, jonka perusidea oli samantyyppinen, eli tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja, tällä kertaa kaupungin vuokratonteille, jolloin Helsingin kalliit tonttikustannukset jäivät asuntojen hinnoista pois. Näille molemmille, alunperin hyville järjestelmille, kävi samalla tavalla. Ihmisten rajaton ahneus kuristi molemmat järjestelmät hengiltä. Ostettuaan itse “halvalla” itselleen asunnon, alkoi kuulua hirmuinen itku ja valitus siitä, että asuntoaan ei voinutkaan myydä niin kalliilla hinnalla, kuin joku olisi siitä ollut valmis maksamaan, koska sääntely edellytti, että hintaetu siirtyy myös seuraavalle käyttäjälle. Tässä olisi jollekin tutkijalle hyvä tutkimuskohde siitä, miten alkuperäinen ajatus kohtuuhintaisista omistusasunnoista, vähä vähältä jauhautui murskaksi kaikkien osapuolten ahneuden johdosta.

  29. Mikko Murtonen says:

    Mielestäni selvästi suurin ongelma on että pankit luovat lainatessaan rahaa kansalaisille käytännössä rahaa tyhjästä luotonlaajennuksella. Eli rahan määrä maailmassa kasvaa lainan määrällä ja vastaavasti vähenee, kun velkoja maksetaan pois. Nykyiset EU luotonlaajennusrajoitukset ovat aivan liian löyhiä ja sen vuoksi rahaa luodaan maailmaan aivan liikaa, joka syö rahan ostovoimaa ja nostaa hintoja (inflaatio). Vuoden 2016 lopussa Suomen pankkien kautta oli luotuna rahaa 2652mrd tilastokeskuksen mukaan. Kaikki raha on siis jonkun henkilön/yrityksen velkaa yksityiselle pankille (pois lukien keskuspankkiraha+käteinen = noin 3%)

  30. Mikko Murtonen says:

    Jatkoa edelliseen, OXFAM Raportin mukaan kahdeksan ihmistä pitävät puolta maapalloa veloissa, kun eivät laita keräämiään rahoja (luotu velaksi luotonlaajennuksella) takaisin kiertoon.

  31. Hmmm says:

    Halpenevat asunnot olisivat varmaan valtion verokirstulle ja pankeille harmin paikka, ainakin niin kauan kun kauppa vielä käy. Nyt asunnon rakentamisen hinnasta on lähes jopa 50% veroja. Asuntolainan ottaja maksaa siis lähes 100 000€ veroa ostaessaan 200 000€ asunnon ja korkeampi hinta pönkittää myös pankkien tuottoa. Aika hyvä järjestely joillekkin.

  32. Mrs Graddock says:

    Saksassa rakennetaan parempia taloja halvemmalla, varmaan siihen vaikuttaa halvemmat tontit joita kaupungit antaa rakentajille ja onhan siellä myös kilpailua enemmän, silti kalliita ne asunnot on nykyään sielläkin, se on se rahan himo mikä ihmisiä ohjaa. Sinänsä typerää koska inflaatio siitä vain seuraa, sen huomasi jo David Hume ja taisi olla Kopernikus ensimmäisenä.

  33. Köyhäläinen says:

    Ahneus on se tärkein syy, miksi asuntojen ja/tai asumisen hinta on pielessä.
    Seuratkaa rahan kulkua, sieltä se löytyy kuka käärii koko kansan varallisuuden taskuihinsa.
    Pankinjohtaja tietää kuka on syypää, ja se johtuu siitä että pankinjohtajan on tiedettävä miten luotonlaajennus toimii, ja pankinjohtajalla todennäköisesti henkilöitä myöten tiedossa, kuka allekirjoittaa minkäkin paperin missäkin järjestyksessä em. prosessissa, ennenkuin raha saapuu liikepankkiin luotonlaajennukseen. Siellä se raha sitten syntyy tyhjästä.
    Miksi tälle asialle ei tehdä mitään? Jenkkilässä on sentään asuntomarkkinoihin liittyen ollut ainakin JOSSAIN osavaltioissa käytössä ns. “jingle mail”, eli systeemi jossa asuntovelallinen voi pankkivelkansa hoitaa niin että palautetaankin velan sijasta asunto pankille. On muuten erittäin hyvä ratkaisu silloin mikäli em. pankkien rahan tyhjästä luomisella on saatu ensin aikaan asuntokupla, joka sitten puhjennut. Mikä järki on maksaa pankille 2 miljoonaa velkaa omaisuudesta jonka todellinen arvo onkin 1 miljoona. Tämä etenkin, kun taustalla on tämä “fractional reserve” kuplien kasvattelu ja kansan ryöstämismekanismi.
    Mutta asiaa ollaan myös kääntämässä (jos ei ole jo käännettykin) kokonaan toiseen suuntaan, eli jingle mailia yritetään/yritetty saada pois, ja sehän tarkoittaa sitten sitä että pankkien ei tarvitsisi kantaa mitään huolta itse kasvattamiensa talouskuplien seurauksista.

  34. Köyhäläinen says:

    Olen ihan ehdottomasti sitä mieltä, että nykyisen taloussysteemin oikein toimimiseen tarvitaan myös luottotappioita.
    Mutta jokainen pankinjohtaja tietää myös sen, että luottotappio ei ole mikään markkinoilla yhteisten pelisääntöjen mukaan tapahtuva ennakoitava asia, vaan siihen liittyy myös se, että onnistutaanko lobbaamaan vaikkapa ministereille idea siitä, että laitetaas keskuspankki pelastamaan rikkaat niin että tyhjästä luotua elvytysrahaa liikkeelle miljarditolkulla, jolloin bisnekset rikkaalla näyttää taas paremmalta.
    Mutta tässä on se ongelma että em. rahat talouteen saapuessaan nostaa hintoja, ja hintojen (aiheeton) nostaminen puolestaa tuhoaa kilpailukyvyn ja työpaikat.
    Oletteko huomanneet, että Suomessakin ollaan tässä ansassa ihan nyt ja tänä päivänä, oletteko kenties huomanneet kuinka asumisen hinta vain nousee ja työpaikat investoinnit yms. ajetaan alas?
    On melkoisen härskiä toimintaa että sadoilta tuhansilta ihmisiltä tuhotaan työn kysyntä vain siksi että kotimaan kustannustasoa väännetään jokseenkin väkisin ylöspäin. Asuminen on “turvallinen” tapa rahastaa kansalta rahat pois, mutta se lopulta ajaa koko valtion ulos markkinoilta.

  35. Mikko Murtonen says:

    Erittäin hyvin puhuttu!! Talojen reaalinen lisäarvo (lämpö/suoja) ei nouse yhtään vaikka talojen seiniin ammutaan koko ajan enemmän rahoitusvarallisuutta. Toinen haaste on meidän eläkejärjestelmä, josta pitäisi ylisuuret eläkkeet leikata pois eläkekatolla. Tilastokeskuksen rahoitusvarallisuustilastosta voi todeta että varat+velat = 0 eli kansakunnan näkökulmasta lisärahan luonti on nollasummapeliä… lisäongelmia tulee, jos luotu raha kannetaan maasta ulos kulutushyödykkeiden hankintana, mutta vastaavasti emme pysty tuottamaan vientituotteita kilpailukykyisesti kustannustasomme vuoksi, vrt. aikaisempi kommentti!!

  36. Köyhäläinen says:

    Suomessa on itse asiassa KAIKKI nämä kotimarkkinoilla valtaa pitävät systeemit ylihinnoiteltuja.
    Syy siihen pitkälti se, että kenelläkään heistä ei ole minkäänlaista vastuuta omalta osaltaan pitää huolta siitä että ne heidän voittonsa eivät siirry kustannusrasitteeksi suomalaisen työn kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla.
    Tämä homma möhlitään Suomessa ilmeisesti tasaisin väliajoin, sillä ei ole mitään väliä onko käytössä markka tai euro, koska korjaustoimet vaatii aina tavalla tai toisella kotimarkkinoiden ruotuun pistämistä niin, että suomalaisen työn kysyntä ja kannattavuus (ja INVESTOINNIT) saadaan lopulta kasvuun erityisesti avoimella sektorilla.
    Tärkein talouden tasapaino mitä Suomen hallituksen pitää talouden ohjaamistoimillaan kyetä vahtimaan on nimenomaan suomalaisen työn kysyntä ja kannattavuus avoimella sektorilla, ja avoimen sektorin ja suljetun sektorin keskeinen sopiva tasapaino niin että viennin kaltaisilla aloilla säilytetään aina riittävä kysyntä suomalaiselle työlle.
    Näin tuotetaan siis ns. “ensimmäistä euroa”, joka on siis perustana koko muulle taloudelle.
    On sikäli aika hämmentävää, että vaikka Suomella on jo vuosisadan verran kokemusta näistä devalvaatioista ja talousongelmista, niin edelleenkään ei tunnu olevan tahto kunnossa siltä osin että viennin kaltaiset alat ja suomalainen työ siellä on koko taloutta ohjaava asia. Politiikassa tuntuu olevan lähinnä kortin pelaajia (vrt. Ilkka Kanervan kortti tuo kortti vie) jotka tuntuu pelailevan Suomen taloudella jotain kasinoa. Sehän me tiedetäänkin jo, kuka maksaa aina tappiot. Aiheetta rahansa saavat voittajatkin löytyy kyllä, jos niitä vain haluttaisiin etsiä, se porukka ei ainakaan suurelta osin ole vientialoilla koska heillä kilpailupaine pitää joka tapauksessa kasinopelit kurissa.

  37. Ari Pauna says:

    Kiitos monista kommenteistanne: Yksi kysymys, kuinka paljon suomalaisen asuntolainan hinnassa on “ylihinnoittelua”? Hypo A

  38. Odottelija says:

    Se selvinnee kun elvytyksestä luovutaan ja palataan takaisin normaaleihin korkoihin sekä terveeseen talouteen.

  39. Ari Pauna says:

    Kiitos kommentistasi “Odottelija”; Meinaat siis, että kun elvytys päättyy niin asuntolainan hinnat laskevat. No – paljonko? Suurissa kaupungeissa marginaalit tällä hetkellä jo selvästi alle 0,5%. Hypo A

  40. Odottelija says:

    Hinnoittelu on varmaan nykyisessä asetelmassa kohdallaan, koska kauppa vielä käy, mutta nykyinen asetelma ei kuitenkaan liene “terve” ja kestävällä pohjalla. En tarkoittanut että nykyisessä tilanteessa lainat olisivat liian halpoja. Niitä luultavasti vain lähinnä myönnetään liian optimistisia olosuhteita odottaen, josta tulee seuraamaan inhimillistä kärsimystä. Siitä en osaa sanoa kuinka ongelmallinen tilanne tulee ehkä olemaan lainoittajien kannalta. Tietenkin voin olla myös väärässä.

  41. Odottelija says:

    * Korjaus. En tarkoittanut, että lainat olisivat liian kalliita tällä hetkellä.

  42. Köyhäläinen says:

    Ei lainat ole liian kalliita vaan pikemminkin elvytyksen ja rahan tyhjästä luomisen johdosta niin paljon halvempia että se ilmainen raha nostaa asuntojen hintoja täysin ansiottomasti. Eli tokihan keinottelija hyödyntää tilanteen jos on miljardeittain rahaa tarjolla lähes nollakorolla.

    Iso ongelma on siinä että sen rahan yleensä ottaen edes annetaan siirtyä kiinteistöjen hinnoitteluun, pitäisi pikemminkin vaatia sitä että raha siirtyy investointeihin jossa saadaan työpaikkoja aikaan, ja tämän LISÄKSI rakentaa vielä mekanismit sille että kotimarkkinoilta voittonsa saavat laitetaan vaikkapa verotuksen kautta jakamaan sitä riskiä, joka kansainvälisillä markkinoilla kohdistuu kaikkiin heihin, jotka joutuu työnsä siellä tekemään JA sen lisäksi maksamaan näitä kuplahinnoiteltuja kiinteistöjen kustannuksia.

    Asiaa ei tietenkään mitenkään auta se että eduskunta hymistelee että ohhoh onpas asumisen hinta kallista ja tarttis varmaan tehdä jotain, mutta sitten kun kamerat on menneet pois, siellä tyytyväisenä hyväksytään kaikki se mikä asumisen hintaa ja siitä saatavia verotuloja nostaa koska sillähän myös eduskunta saa palkkansa.

    Saa ihan vapaasti pallotella näitä asumisen hintaan liittyviä tekijöitä, mutta se isompi juttu on aina se että mikä sen vaikutus on kotimaisen työn kilpailukykyyn ja kysyntään vapailla markkinoilla, ja on jopa jokseenkin hämmentävää että eduskunta ja valtion hallinto ei tee mitään suojatakseen suomalaista työtä esim. asumisen hinnan kaltaisilta kustannusten nousuilta.

  43. Köyhäläinen says:

    Huomannette lainojen tilanteen järjettömyyden viimeistään silloin kun negatiivisista koroista aletaan jälleen puhua.

  44. Ari Pauna says:

    Kiitos kommenteistasi “köyhäläinen”; asuntolainojen hinnat seuraavat pankkien varainhankinnan hintaa ja toisaalta pääomavaatimuksia. Erotus on ollut aika tarkalleen luokkaa 0,5 – 1,0 prosenttiyksikköä asiakkuudesta riippuen. Pankkien cb-varainhankinta oli ennen finanssi- ja valtiokriisejä käytännössä hieman alle euriborin. Nyt euribor flat. EKP:n poistuessa markkinoilta pankkikohtaiset erot tulevat esiin. Osalla laskee ja osalla nousee varainhankinta. Keskimäärin pysyttäneen näillä tasoilla. Pääomavaatimukset nousevat 2022-lukien, mutta toisaalta Suomessa on pankeista posketon ylitarjonta. Suuret muutokset suuntaansa tarvitsevat suuret kriisit. Hypo A

Kommentoi

 

Tilaa Asuntoneuvola-blogi sähköpostiisi!